riitelimme juuri poikaystäväni kanssa. kyse oli taas siitä että hän oli luvannut olla kanssani tänään kunhan pääsen töistä. mutta herra ilmoittikin että menee saunailtaan poikien kanssa että nähdään huomenna. ja minähän vedin taas herneen nenään. ei muuta mutta hän oli eilenkin kavereidensa kanssa ja minä yksin kotona. kysyin häneltä kumpi on tärkeempi minä vai kaverit ja kehtasi vielä sanoa että molemmat yhtä tärkeitä! nyt siis taas olen yksin kotona. onko kellään ollut samanlaisia tilanteita? emme asu vielä yhdessä ja olemme seurustelleet 1 1/2 vuotta. onko tämä ihan yleistä käytöstä miehiltä?
kaverit vai minä?
tytteli
6904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Teidän kannattaa yhdessä sopia yhteiset pelisäännöt eli lupaukset on pidettävä.
Poikaystäväsi teki väärin, kun oli jo luvannut sulle, että olette yhdessä tänään.
Sun täytyy nyt saada poikaystäväsi keskustelemaan asiasta vakavasti ja jollei hän ymmärrä mitä parisuhde tarkoittaa kannattaa sun miettiä, että oletko oikeassa suhteessa.
Kaverit ovat tietenkin tärkeitä, mutta kun on parisuhteessa täytyy kumppanin mielipide ottaa huomioon ja varsinkin pitää lupauksensa.
Ota heti huomenna äijä puhutteluun ;)
Täytyy kuitenkin muistaa se tosiasia, että kaveripiiri on miehille "pyhä" ja koskematon. Se on monasti syntynyt ennen kuin suhde ja se monasti kestää kauemmin kuin suhde... Jos sisko pistää varhaisessa vaiheessa ehdon "minä tai kaverit" niin kakkoseksi jäät.
Miksi sinä haluat leikkiä kotia pikkupojan kanssa? Älä nyt vain muuta tuon kaverin kanssa yhteen. Molemmat tulevat kärsimään siitä. Kun nuorimies valitsee kaverinsa eikä tyttöystävää (vaikka on luvannut - paha merkki), hän ei ole kypsä tiiviiseen seurusteluun. Anna hänen mennä. Mieti, haluatko hänet tällaisena vai vaihdatko mieluummin miestä.
Minulla on hieman samanlainen tilanne. Itse olen mies, ja minulla on tyttöystävä.
Olemme olleet yhdessä noin puolitoista kuukautta.
Tiesin heti alussa että kaverit ja ennen kaikkea
harrastukset ovat hänelle tärkeitä.
Nyt minusta tuntuu että etenkin harrastukset menevät minunkin edelleni.
Hän treenaa paljon, juoksee joka päivä, ja käy salilla 3-4 kertaa viikossa. Meillä on välimatkaa noin 150km, ja mahdollisuus nähdä vain viikonloppuisin eikä aina silloinkaan, koska hänellä on koulu pahasti kesken ja joskus hänen täytyy lukeakin.
Minä olen valmis heittämään kaikki omat menoni romukoppaan, että meillä olisi mahdollisimman paljon yhteistä aikaa. Minä todella rakastan häntä ja olen sanonut sen hänelle.
Myös hän on sanonut mulle monta kertaa rakastavansa minua.
Silti hän suunnittelee esim. lähtöä opiskelemaan jonnekin ja muuttoa toiselle paikkakunnalle, eikä tunnu ollenkaan ajattelevan mitä se merkitsisi meidän suhteellemme. Tiedostan sen, että näemme vain viikonloppuisin, eikä aina silloinkaan, mutta kun välillä tuntuu että hänelle ei ole ollenkaan tärkeätä nähdä minua edes silloin. Minä olen aina se, jonka täytyy joustaa menoissani ja aikatauluissani, ja anella häneltä että nähtäis nyt tänä viikonloppuna kun on niin kova ikävä.
Minun mielestäni suhteen tässä vaiheessa pitäisi molempien olla pökerryttävän rakastuneita ja suunnitella tulevaa viikonloppua jo edellisenä, ja sitä mitä sitten tehdään yhdessä...mutta ei meillä. Meillä minä saan anella ja pyytää ja lykätä omia menojani siten että aikataulut sopivat yhteen. Mutta silti hänen on sunnuntainakin aivan pakko päästä treenaamaan ja pelaamaan...
Täytyy totuuden nimessä sanoa että tyttöystäväni on 17-vuotias, ja olen miettinyt että nuo hiukan lapsellisilta kuulostavat suunnitelmien teot ja muut saattavat johtua myös siitä että hän on niin nuori...
Olen täysin ymmälläni. Neuvokaa ihmiset. Eritoten tytöt, sanokaa miten itse toimitte, tai toimisitte. Ja kertokaa miten otan asian esille hänen kanssaan.
Kiitokset jo etukäteen.
Sinun tapauksessa ("eräs") vaikuttaa varmasti sekin, että tyttöystäväsin on tosi nuori. Sekä miehillä että naisilla nuorempana korustuu kaveripiiri. Olen ainakin huomannut, että itseäni vanhemmat miehet ovat jo aivan eri mieltä sitoutumisesta kuin nuoremmat.
Mutta muuten kuulostaa oudolta, jos sinä olet aina se joka ehdottelee ja suunnittelee yhteiset viikonloput. Koska kyllä se on niin, että sitä aikaa löytyy omalle rakkaalle, jos itse haluaa. Minä ainakin jättäisin yhdet jos toisetkin sunnuntaitreenit välistä, jos olisi mahdollisuus nähdä omaa kultaa! Jos muutenkin näkee vain viikonloppuisin.
Tyttösi ei välttämättä ole valmis tiiviseen seurusteluun tai sitten ei välitä tarpeeksi. Entä mitä tapahtuisi, jos odotat seuraavan kerran hänen ehdotuksia ja yhteydenottoa? Katsoisit mitä tapahtuu..
Tuo ehdotuksesi että odottaisin hänen ehdotuksiaan on ehdottoman hyvä, olen sitä myös itse pohtinut ja aion myös niin tehdä. Ajattelin myös etten itse enää niin paljon viestittele ikävääni, vaan annan hänen viestitellä omaa ikäväänsä...luulisin että jos ja toivottavasti kun hän minua rakastaa, hän kyllä varmasti alkaa itse olemaan enemmän aktiivisempi.
Katsotaan mitä tapahtuu. Palaan asiaan.