tarinani minun näkökulmastani. suhde on ollut lyhyt mutta sitäkin tulisempi. riitoja syntyy aivan kaikesta. tuntuu että kaikki sanani vain loukkaavat ja satuttavat miestä. ja on ihan sama mitä sanon, mies loukkaantuu aina.
nyt viimeisin riita koski sitä kuinka erilaisia olemme. sanoin hänelle etten oikein ymmärrä hänen tyyliään, mutta tietysti saa käyttäytyä/puhua juuri niinkuin parhaakseen näkee. mutta kun kysyin samaa häneltä, en saanut vastausta. oletin siis että hän ei kelpuuta minua sellaisena kuin olen. kysyin useamman kerran mutta sain vain selityksiä jotka eivät edes liittyneet asiaan.
tein ratkaisuni ja jätin hänet. nyt yhä edelleen hän puhuu KAIKKEA MUUTA kuin sitä mikä oli syynä eroomme. syyttää minua KAIKESTA vaikka koitan kertoa miksi ratkasuni tein.
miehellä on erittäin huono itseluottamus (epäilee tekojani vaikka en ole mitään väärää tehnyt/syyttää minua kaikesta) ja ilmeisen katkera edellisestä suhteestaan ja yrittää sitä pahaa oloaan kaataa minun niskaani. vaikka minulla ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan. hän ei usko etten ole samanlainen kuin hänen exänsä. todella kuluttavaa.
tajuan kyllä ettei hänen käytöksensä ole tervettä. ottaa kaiken itseensä eikä edes itse tajua sitä.
puhuin myös kolmannessa persoonassa että jos tätä asiaa kysyisi keneltä tahansa, he ymmärtäisivät että miehellä viiraa päästä. siitäkin hän otti itseensä ja alkoi huutaa että hauku lisää.....
nyt viimeisin riita koski sitä kuinka erilaisia olemme. sanoin hänelle etten oikein ymmärrä hänen tyyliään, mutta tietysti saa käyttäytyä/puhua juuri niinkuin parhaakseen näkee. mutta kun kysyin samaa häneltä, en saanut vastausta. oletin siis että hän ei kelpuuta minua sellaisena kuin olen. kysyin useamman kerran mutta sain vain selityksiä jotka eivät edes liittyneet asiaan.
tein ratkaisuni ja jätin hänet. nyt yhä edelleen hän puhuu KAIKKEA MUUTA kuin sitä mikä oli syynä eroomme. syyttää minua KAIKESTA vaikka koitan kertoa miksi ratkasuni tein.
miehellä on erittäin huono itseluottamus (epäilee tekojani vaikka en ole mitään väärää tehnyt/syyttää minua kaikesta) ja ilmeisen katkera edellisestä suhteestaan ja yrittää sitä pahaa oloaan kaataa minun niskaani. vaikka minulla ei ole osaa eikä arpaa koko asiaan. hän ei usko etten ole samanlainen kuin hänen exänsä. todella kuluttavaa.
tajuan kyllä ettei hänen käytöksensä ole tervettä. ottaa kaiken itseensä eikä edes itse tajua sitä.
puhuin myös kolmannessa persoonassa että jos tätä asiaa kysyisi keneltä tahansa, he ymmärtäisivät että miehellä viiraa päästä. siitäkin hän otti itseensä ja alkoi huutaa että hauku lisää.....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
Itsekin olin pari vuotta suhteessa, joka oli sanan syvimmässä merkityksessä tulinen. Riitoja syntyi kaiken aikaa, jopa yhdestä lauseesta, jonka muotoilin muka väärin ja johon exäni tarttui. Olin muka pettänyt häntä. Syntyi viikon riita. Tämä on vain yksi lukuisista esimerkeistä.
Oma mieheni oli mustasukkainen, tullut petetyksi edellisessä suhteessaan, ei siksi luottanut yhtään, itsetunto aika nollissa, muovasi kaiken minun syyksi ja paljon muuta. Pari vuotta sinnittelin tässä touhussa mukana, mutta itse jätin hänet loppujen lopuksi myös, koska tajusin että hän antaa edellisen suhteensa vaikuttaa liikaa meihin. Sanoin hänelle, että sulattelee rauhassa edellistä suhdettaan, koska mitä ilmeisemmin se vielä kaivelee exänsä pettämisen takia. Minun ei tarvinut olla kuuntelemassa perättömiä syytöksiä päivästä toiseen, koska siitä muodostui helvetti. Käskin miehen ottamaan minuun taas yhteyttä, kun on vaihe vaiheelta käynyt eronsa kunnolla läpi, jolloin voi siirtyä uusiin suhteisiin. Suotta hän suoraan juoksee suhteeseen, jos exänsä teot seuraa perässä ja on myrkyttämässä uusiakin välejä.
En sanoisi sinun siis olevan väärässä, koska tiedän millaista suhdehelvettiä suhteesi mieheesi on saattanut olla kaiken skeptisyyden ja riitojen keskellä. Kokemusta löytyy omastakin takaa.
Toki ihmiset saavat olla erilaisia eikä heidän tyyliinsä pitäisi puuttua (kenenkään ei myöskään tarvitse muuttaa tyyliään toisen takia). Ja kun kerta olitte tietoisia toistenne tyyleistä aloittaessanne seurustelemaan, minkä takia siitä tuli sitten nyt jälkeenpäin niin suuri haloo? En tajua.. Ja oliko tämä sitten laukaiseva tekijä, minkä takia miehesi jätit? Piste iin päälle?
Minkä kokonaiskuvan nyt miehestäsi sai, niin häntä rassaa vielä jonkin verran eronsa exäänsä. Hänelle on kenties tehty ikävästi, jonka takia hänen itsetuntonsa on laskenut ja luottamus ihmisiin mennyt. Ehkä hänen olisi pitänyt sulatella sitä suhdetta rauhassa ennen kuin alkaa muodostamaan uusia ihmissuhteita. Mutta koska niin ei ole tehnyt, niin sinun olisi pitänyt tehdä hänelle selväksi, että nyt olet kyseessä sinä, eikä hänen exänsä. Teidän suhde. Et ole samanlainen kuin edellinen. On kyseessä TE kaksi, ei HÄN ja EXÄNSÄ, joten hänen ei tarvitse heijastaa edellistä suhdettaan teidän suhteeseen. Ilmeisen selvästi miehesi kriittisyys ja epäluottamus on juuri lähtöisin tästä edellisestä huonosta suhteesta. Koska luottamus on mennyt, tulisi sinun olla hänen luottamuksensa arvoinen ja kertoa hänelle, että sinä olet sinä ja sinun kanssasi hän näkee, että voi taas luottaa ilman epäilyjä. Et ole hänen edellisen suhteensa kaltainen nainen. Sinä olet sinä, tulet sellaisena kuin olet - kelpaat tai et.
Tosin.. Kenenkään ei tarvitse olla kuuntelemassa miehen exästä kaiken aikaa ja saamassa syitä niskoilleen tämän toilailujen ja tekojen takia. Tästä syystä minäkin exäni jätin.
Ei oikeastaan ole sinun asiasi hänen exänsä teot, koska et ole niihin mitenkään vaikuttanut. Eli hänen olisi pitänyt käydä eroprosessi itsekseen läpi ja sulatella sitä ajan kanssa niin kauan kuin se vaatiikin ennen hyppäämistä uuteen suhteeseen. Ja mitä ilmeisemmin hän ei ole ollut valmis, koska on antanut edellisen eronsa vaikuttaa niin suuresti teidänkin väleihin, jotka myrkyttyivät verratessaan sinua exäänsä. Tätä juuri tarkoitin aiemmin sanoessani, että vaatii oman aikansa toipua edellisestä suhteesta ja pitääkin ennen uuteen hyppäämistä.
Riippuu aivan ihmisestä, miten hän käsittelee asioita. Joskus on hyvä puhua ammattiauttajan kanssa, joskus pelkkien "luottoystävien" ja ihmisten kanssa puhuminen taas auttaa. On miehesi ratkaisu, mitä hän tekee, mutta jotenkin hänen pitäisi lähteä käsittelemään tuota asiaa.
siinäpä vasta kysymys, ihan ku lukisin omaa eläämääni, ja tilanne pahenee koko ajan. Vimeiset kerrat ku ollaan käyty ulkona yhdessä ja päästään kotia alkaa tulla että mene h*****maan niiden äijien kanssa, MINKÄ V***N ÄIJIEN KANSSA KU EI OLE SELLAISIA. Jos joku mies puolinen tervehtii kuuluu vierestä kysymys, "Oletko käyny n******ssa sen kanssa... häpeän ja häpeän ja häpeän.Kaikki riidat, sanomiset, mielipiteet kaikki minun syytä, olen kuulema idiootti.. Olen väsynyt ja ehkä jossain suhteessa jo puutunut tähän samaan paskaan. Tämä ei ole itkuvirsi, itsehän se pitään jokaisen tietää mitä tekee ja millaisessa parisuhteessa haluaa elää. Olemme onnelisia, todella onnelisia kun arki kulkee, mitään ei puutu elämä menee yksi yhteen. Sitten kun syntyy riita, niin olen hänen mielestään kuin hitleri. Eipäs, jaapas, kintas, saapas.. miten päin tässä nyt olisi sitten.