Olen eronnut pitkäaikaisesta avioliitosta. Mies juopotteli,alisti, petti ja löi, mutta vihdoin sain puhtia eroon, vaikka olen arka ja liian kiltti.
Erostamme mies kertoi äidilleen mahdollisimman myöhään, ja anoppi tulkitsi se niin, että poika ei tahtonut pahoittaa äitinsä mieltä. Olkoon vaikka niin. Avioelämästämme anopilla ei ole realistista kuvaa, sillä olemme koko liiton ajan asuneet kaukana.
Anoppi on minulle katkera ja syyttää minua erosta (minä panin sen vireille). Minusta se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun hän ei tiedä eromme syitä. Pitäisikö minun kertoa hänelle vai nielenkö vain piikittelyt? Omasta mielestäni olin syyllinen eroomme vain siltä osin, että olin liian arka ja kiltti.
Erostamme mies kertoi äidilleen mahdollisimman myöhään, ja anoppi tulkitsi se niin, että poika ei tahtonut pahoittaa äitinsä mieltä. Olkoon vaikka niin. Avioelämästämme anopilla ei ole realistista kuvaa, sillä olemme koko liiton ajan asuneet kaukana.
Anoppi on minulle katkera ja syyttää minua erosta (minä panin sen vireille). Minusta se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun hän ei tiedä eromme syitä. Pitäisikö minun kertoa hänelle vai nielenkö vain piikittelyt? Omasta mielestäni olin syyllinen eroomme vain siltä osin, että olin liian arka ja kiltti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, on ihan sama, mitä sanot tai teet. Jos kerrot totuuden, on se valehtelua tai totuuden manipuloimista. Anna olla, äläkä välitä, aloita nyt uusi elämä rohkeasti ja huomaat pian olevasi "korkeammalla" kuin syyttäjät ja haukkujat.
Minä itse sain kaiken syyn erosta niskoilleni, vaikka yritin kaikkeni... Olinhan sentään "paska ukko!"
nyt olen tavannut naisen joka on sekä henkisesti, että fyysisen rakkauden osalta täysin yhteensopiva kanssani. Ei tule enään mieleen minun alistamis haukkumiset.
Toivon kaikkea hyvää sinulle, sekä kaikille muillekkin ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta onnettomia.
on lapsia, niin pitäisihän sitä yrittää jotenkin tulla x-anopinkin kanssa toimeen. Jos on, niin sinuna yrittäisin kertoa asiat miten ne on. Olipa vastaanotto mikä tahansa. Sehän ei negatiivisessa tapauksessa ole sinun vikasi.
Itselläni on ensimmäisestä avioerosta niin hassu juttu, että tulin mainiosti toimeen appivanhempieni kanssa ja he sanoivatkin, että on se vaan kumma kun miniän kans pärjää paremmin kuin oman pojan. En voi x:n takia pitää heihin yhteyttä, kun he joutuvat hänen kiusaamisensa kohteeksi. Viime kesänä lomallani kävin kotiseuduillani ja samalla x-anopin sisaren luona, joka on hyvä ystäväni. Heti, kun sisarensa soitti ilmoittaen minun tulleen tämä vanha nainen lähti hissunkissun ajelemaan ja tapaamaan minua aika pitkän matkan takaa. Se oli liikuttavaa.
Mikä kauhea tarve sinulla on mennä entisen anoppisi piikiteltäväksi? Eikö riitä, että miehesi piinasi sinua avioliittosi aikana, ja nyt kun se on loppu, niin pitää antaa anopin huolehtia siitä puolesta.
Taidat kyllä olla todella arkajalka niinkuin kirjoititkin. Ryhdistäydy hyvä ihminen, äläkä elä elämääsi kuin hiiri. Mitä ero tai eron syyt kuuluvat anopille? Miksi haluat olla tekemisissä piikittelevän anopin kanssa eron jälkeen?
Aloita oma itseellinen elämäsi, ja lopeta kanssakäyminen ex-anopin kanssa, jos tuntuu pahalta. Jos sinulla on lapsia, niin vierailut mummolassa sujuvat ex-miehesi kautta. Sinä voisit sillä välin vaikka etsiskellä itsellesi uutta anoppia.
tai eihän se ehkä anoppien vika ole,että pojat on sanonko mitä.tai ehkä se on just niitten vika.sen takii niitten on niin vaikee niellä,et heidän pojassaan on jotain vikaa .ei se sillä parane ,että yrität anopille puhdistaa mainees,siihen ei auta edes dynamiitti.