seksi ---> ihastuminen

Täällä palstalla on hirveän puritaaninen ja äärikonservatiivinen suhtautuminen seksiin.

Ihanne tuntuu olevan että neitsyet löytävät toisensa, alkavat seurustelemaan ja täyttävät suhteen seksillä.

Miksi voisi olla hyvin toisinkin päin? Ihmiset ovat hirveän erilaisia. Minä esimerkiksi (olen mies) kiinnyn hirveän huonosti toisiin ihmisiin, eli naisiin tässä tapauksessa.

Mutta useammankin kerran on käynyt niin, että jos on suoraan päässyt jonkinlaiseen intiimiin kanssakäymiseen (ei välttämättä aktia, mutta jonkinlaiseen suutelua intiimimpään), niin olen syttynyt eri tavalla myös naiseen henkisesti.

Eivät kaikki aktivoidu toisia kohtaan ensiksi henkisellä tasolla, vaan joskus saattaa tarvita fyysisen sytykkeen. Onhan intiimimpikin kanssakäyminen kommunikointia, eikä vain "likaista nussimista".

Aina ei tietenkään käy näin, mutta joskus defenssieni läpi pääsee aivan suoraan fyysisyydellä.

Eikä kyseessä ole se, että sihen syttyy fyysisesti joka on hyvännäköinen ja siihen ei joka ei ole. Joskus ne kemiat vain löytyvät paremmin sillä tavalla. Joskus jollain muulla tavalla.
212114
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

ole just noin että ensin nussitaan ja sitten tulee muu? Ainakin mitä itse olen ihmisten toimintaa ympärilläni katsellut. Ja se kyrsii mua suuresti, koska itse taas "vanhanaikaisena" tarvin aikaa tutustua ja lämmetä (mieluiten ilman sitä pirun kaveripojaksi joutumisen riskiä) naiseen ennenku alkaa fyysisempiin juttuihin. Se vaan valitettavasti ei tunnu koskaan toimivan. Aina ehtii sen muijan kiimat jäähtyä ja joudunkin sen kaveriksi, josta on turha enää yrittää mitään romansseja.

Äänestä
  • On minulla kokemusta myös epätoivoisesta kaverina olemisesta. Silloin olen syttynyt johonkin muuhun. Minulla ei ole mitään varsinaista määritelmää sille miten päin ihastumisen ja seksin pitäisi mennä. Mutta pitkään en halua seksiä säästää.

    Mutta se että seksi tulee ensin pitää yhden hyvin merkittävän asian sisällään. Nimittäin sen, että siinä vaiheessa kun otetaan ensiksi vaateet pois, tarkoittaa sitä että nainen on valmis sen tekemään kanssasi. Silloin ei tule sitä järkyttävää paineiden kasautumista sitä ensimmäistä intiimiä hetkeä varten.

    Minä esimerkiksi olen erittäin hyvä kasaamaan paineita intiimiin kanssakäyntiin. Siksi on tavallaan helpottavaa jos siirrytään suoraan asiaan tai ollaan toistemme iholla heti lähdössä. Silloin on yksi paine vähemmän. Kun tietää että nainen todellakin pitää itsestä myös seksuaalisesti, se tekee ainakin minusta usein rennomman. Muuten asiaa joutuisi paljolti arvailemaan alkuvaiheessa, ja (kuten sanoin) paineet sitä ekaa kertaa kohtaan olisivat sitten suuret.

    Itse en voisi oikein kuvitella meneväni suhteeseen ikiperinteisen treffailun ja tapaamissysteemien kautta niin että seksi "säästettäisiin" viimeiseksi. Siitä vaan kasvaisi virtahepo olohuoneeseen.

    Äänestä

seksi on oikein hyvä tapa tutustua toiseen. Seksi luo välittömästi suurempaa intimiyttä, joka mahdollistaa paremman tutustumisen.

Fyysinen kontakti todellakin helpottaa tutustumista. Yleensä ottaen voisi sanoa, että tapailu joka ei johda seksiin varsin nopeasti ei kyllä etene kovin pitkälle. Vasta sen jälkeen kun rakastellut ensimmäistä kertaa, toiseen alkaa oikeasti tutustua.

Äänestä

En ole vielä kuullut yhdestäkään nykysuhteesta, joka ei olisi alkanut seksistä.

Äänestä

Vasta vähän aikaa olen tätä palstaa seuraillut ja ihmetellyt samaa kuin keskustelun aloittaja. Eipä ole ihme, että sinkkuina pysyttekin te, jotka tuomitsette ehdottomasti ensimmäiseltä tapaamiselta sänkyyn menon.

Kaksi aikuista ihmistä tapaa, kiinnostuu toisistaan ja ehkä tuntee fyysistäkin vetoa. Jos he kumpikin haluavat heti harrastaa seksiä, niin mitä sitä kenenkään muun kannattaa paheksua ?

Senkin ajan, minkä jotkut käyttävät toistensa haukkumiseen täällä, voisi käyttää vaikka oman elämänlaatunsa parantamiseen.

Teitä puritaaneja kiusatakseni kerron esimerkin siitä, mitä seurasi kun ensi tapaamisella mentiin sänkyyn. Illalla tutustuttiin, yö juteltiin, aamulla mentiin "nukkumaan". Sängystä ei poistuttu kahteen seuraavaan vuorokauteen paitsi välillä vessaan, suihkuun ja syömään. Sen kahden vuorokauden jälkeen piti lähteä töihin...Tuosta 2 vrk huikeasta sessiosta seurasi yhdeksän (9) vuotta kestänyt suhde seurustelu- ja avoliittovaiheineen. Mihin se päättyi, on jo toinen tarina.

Niin, eikä tietenkään se, että menee sänkyyn ensimmäisellä tapaamisella, tarkoita sitä että olisi valmis tekemään sen lähes kenen kanssa vain.

Äänestä
  • ansaitse kunnon miestä.

    Äänestä

  • halpa eikä kirjoitti:

    ansaitse kunnon miestä.

    hinnasta tätä tiukkapipoista ja raivohullua "kunnon miestä"

    Äänestä

Siis normaalit miehet ja naiset rakentavat luottamuksen seksillä, kun taas me ATM nahjukset haluamme rakentaa luottamuksen ennen seksiä. Kiitos tästä tiedosta, se selkeytti tätä keskustelua joka pyörii välillä ties missä lutkittelussa. Pyydän anteeksi kaikkea moralisointia ja lutkittelua mitä palstalla on ollut. Tämän tiedon olisi joku rehellinen voinut kertoa aiemminkin.

Kilpailu asetelma on siis lopulta ATM nahjukselle täysin mahdoton, koska pariutumis strategiamme on väärä. Koska seksi ilman luottamusta on minulle ja todennäköisesti useimmile ATM:lle henkisen lukon takana, olen siis pelistä ulkona, kun luottamus pitäisi rakentaa juuri sillä seksillä, johon minä tarvitsen luottamuksen. Sitten joku nainen alkaa yleensä tässä vaiheessa moralisoimaan ATMiehiä siitä kuinka naiset ovat heillä pelkkä pillu, mutta samalla kaksinaismoraalisesti salaa häneltä sen tosiasian, että luottamus normaalin miehen ja naisen välillä rakennetaan yhteisellä seksillä.

Jatkanpa sitten edelleen maailman ihmettelyä pyyhe visusti kehässä ja mietin on mistä muualta löytäisi sisältöä elämään. Voisi vaikka muuttaa erakoksi autiomaahan, kun ei huvita olla rakentamassa jotain, joka ei sitten ole minua varten.

Äänestä
  • niin kaikin mokomin, mietipä elämässäsi tosiaan jotain muuta tekemistä.

    Vittu että täällä osaa olla tyhmää porukkaa. Kirjoitin siitä että seksi voi olla YKSI tapa tutustua tai aloittaa suhde, mutta sen ei tarvitse olla ainoa tai edes se oikea.

    Niin monta tapaa kuin ihmistäkin, hitto miten se voi olla niin vaikeaa ymmärtää.

    Ihan tässä käämit palaa.

    Terveisin aloittaja.

    Äänestä

  • tuo, kirjoitti:

    niin kaikin mokomin, mietipä elämässäsi tosiaan jotain muuta tekemistä.

    Vittu että täällä osaa olla tyhmää porukkaa. Kirjoitin siitä että seksi voi olla YKSI tapa tutustua tai aloittaa suhde, mutta sen ei tarvitse olla ainoa tai edes se oikea.

    Niin monta tapaa kuin ihmistäkin, hitto miten se voi olla niin vaikeaa ymmärtää.

    Ihan tässä käämit palaa.

    Terveisin aloittaja.

    Suhteita voi siis syntyä monella tapaa. Yksi voi ihastua, mennä deiteille, edetä hitaasti.

    Toinen voi tarvita ensin fyysisen kokemuksen.

    Samalla ihmisellä voi olla nämä kummatkin ominaisuudet. Toisiin ihastuu luonteen kautta tulisesti. Joihinkin ehkä satunnaisen intiimin tuttavuuden kautta.

    Kerro, miksi nämä olisivat toisensa poissulkevia asioita? Ovatko muut kuin minä niin yksioikoisia, että vain yksi tapa pätee joka kerta? Uskallan väittää etten ole ainoa, jolla on erilaisia tapoja riippuen tilanteista ja olosuhteista.

    En mielestäni millään tapaa väittänyt, että seksi ensiaskeleena olisi kaikkien kohdalla oikea tapa. sanoinpahan vain että itselleni se voi olla, nimenomaan riippuen tilanteesta ja ihmisestä.

    Kumpikaan noista tavoista ei ole sen huonompi tai parempi kuin toinenkaan. Miksi olisi?

    Ottaa niin kovin pannuun kun täällä luetaan tekstejä kuin piru raamattua. MIKÄÄN aloituksessani ei viitannut siihen että yritän tuputtaa yhtä ja ainoaa, oikeaa, tapaa kaikille. Onhan se naurettavaa jos kuvittelee omaavansa jonkin tuollaisen totuuden joka on sama kaikille.

    Eikä muuten seksillä alkaneen suhteen tarvitse olla sen seksiin perustuvampi kuin minkään muunkaan suhteen. Se voi olla, tai voi olla olematta. Kumminkaan päin se ei ole sen korkeatasoisempi tai matalatasoisempi kuin minkään muunkaan suhteen.

    Äänestä

  • sama kuin edell. kirjoitti:

    Suhteita voi siis syntyä monella tapaa. Yksi voi ihastua, mennä deiteille, edetä hitaasti.

    Toinen voi tarvita ensin fyysisen kokemuksen.

    Samalla ihmisellä voi olla nämä kummatkin ominaisuudet. Toisiin ihastuu luonteen kautta tulisesti. Joihinkin ehkä satunnaisen intiimin tuttavuuden kautta.

    Kerro, miksi nämä olisivat toisensa poissulkevia asioita? Ovatko muut kuin minä niin yksioikoisia, että vain yksi tapa pätee joka kerta? Uskallan väittää etten ole ainoa, jolla on erilaisia tapoja riippuen tilanteista ja olosuhteista.

    En mielestäni millään tapaa väittänyt, että seksi ensiaskeleena olisi kaikkien kohdalla oikea tapa. sanoinpahan vain että itselleni se voi olla, nimenomaan riippuen tilanteesta ja ihmisestä.

    Kumpikaan noista tavoista ei ole sen huonompi tai parempi kuin toinenkaan. Miksi olisi?

    Ottaa niin kovin pannuun kun täällä luetaan tekstejä kuin piru raamattua. MIKÄÄN aloituksessani ei viitannut siihen että yritän tuputtaa yhtä ja ainoaa, oikeaa, tapaa kaikille. Onhan se naurettavaa jos kuvittelee omaavansa jonkin tuollaisen totuuden joka on sama kaikille.

    Eikä muuten seksillä alkaneen suhteen tarvitse olla sen seksiin perustuvampi kuin minkään muunkaan suhteen. Se voi olla, tai voi olla olematta. Kumminkaan päin se ei ole sen korkeatasoisempi tai matalatasoisempi kuin minkään muunkaan suhteen.

    XD ei nyt suuttua tarvitse, vaikka se piristi kummasti. Siinäpä se, että mitä useamman strategian hallitset, sitä paremmin on pullat uunissa. Kun ATM:llä on vain ja se yksi tapa, jää auttamatta jalkoihin. Ymmärrän kyllä että keljuttaa kun vahingossa paljastit viisasten kiven, miten ATM:kin voi saada suhteen: LUOTTAMUS RAKENNETAAN SEKSILLÄ!

    ATM:n pitää vaan unohtaa halunsa rakentaa ensin luottamus. Jos tämä on ongelma niin viagraa ja alkoholia sopivassa suhteessa. Voisi vaikka väittää, että mies joka rakentaa luottamuksen seksillä todistaa omaavansa vahvemman itsetunnon kuin ATM ja on siksi naiselle haluttavampi kumppani. Mut nyt viimeinkin tiedämme miten huijata naisia. HAHAHAHHAAA.

    Äänestä

En usko, että pelkkä seksuaalinen side riittää parisuhteen rakentamiseen.

Tietenkin voi olla olemassa niin mieleltään köyhiä ihmisiä, että eivät tartte minkäännäköistä kiinnostusta toisen ajatuksiin tai tunteisiin, pelkkä himo riittää. Luultavasti tällaisia ihmisiä on aika paljonkin, ja nykyäänhän naistenlehdet ym media oikein kannustaa sellaiseen ajattelutapaan. Mutta nämä samat ihmiset ovat myös niitä, joiden himo ailahtelee eniten. Tänään halutaan tuota ihmistä ja huomenna jotain toista. Ja mitä käykään, kun parisuhde on sidottu pelkkään himoon, ja himon kohde vaihtuukin?

Äänestä
  • Puhuin kiinnostuksen heräämisestä seksin jälkeen. Ihastumisen tunteesta jonka voi saada tässä tapauksessa intiimin kanssakäymisen kautta.

    Sen jälkeen kun on ihastunut, niin suhteessahan (tai orastavassa suhteessa) voi tutustua muutenkin? Eikö?

    Jos ihastuu toisen leiskuvaan älyyn, niin pitääkö sitten sanoa että KOKO suhde perustuu älyllisille asioille?

    Jos suhde alkaa seksillä, niin perustuuko se silloin pelkästään siihen?

    Kun seksi on kuitenki aika pitkälle niitä asioita, jotka tavalla tai toisella ovat erittäin olennaisia ihmisyksilölle, niin on jokseenkin hämmentävää että sitä pyritään aina kaikin voimin väheksymään suhteen- tai parinmuodostuksessa.

    Toisaalta seksi nostetaan hirveän korkealle jalustalle, mutta toisaalta sitä pidetään likaisena ja inhottavana. Onkohan olemassa toista ihmisen toimintoa tai ihmiselle tärkeää asiaa, johon suhtaudutaan niin ristiriitaisilla tavoilla kuin seksiin?

    Ja jälleen kerran; ei seksin EI TARVITSE olla se asia, mistä lähdetään. Mutta se on mielestäni ihan yhtä hyvä tapa aloittaa kuin muutkin.

    Äänestä

  • kuin piru raamattua kirjoitti:

    Puhuin kiinnostuksen heräämisestä seksin jälkeen. Ihastumisen tunteesta jonka voi saada tässä tapauksessa intiimin kanssakäymisen kautta.

    Sen jälkeen kun on ihastunut, niin suhteessahan (tai orastavassa suhteessa) voi tutustua muutenkin? Eikö?

    Jos ihastuu toisen leiskuvaan älyyn, niin pitääkö sitten sanoa että KOKO suhde perustuu älyllisille asioille?

    Jos suhde alkaa seksillä, niin perustuuko se silloin pelkästään siihen?

    Kun seksi on kuitenki aika pitkälle niitä asioita, jotka tavalla tai toisella ovat erittäin olennaisia ihmisyksilölle, niin on jokseenkin hämmentävää että sitä pyritään aina kaikin voimin väheksymään suhteen- tai parinmuodostuksessa.

    Toisaalta seksi nostetaan hirveän korkealle jalustalle, mutta toisaalta sitä pidetään likaisena ja inhottavana. Onkohan olemassa toista ihmisen toimintoa tai ihmiselle tärkeää asiaa, johon suhtaudutaan niin ristiriitaisilla tavoilla kuin seksiin?

    Ja jälleen kerran; ei seksin EI TARVITSE olla se asia, mistä lähdetään. Mutta se on mielestäni ihan yhtä hyvä tapa aloittaa kuin muutkin.

    Siis suoraan: Suurin osa alle 20 vuotiasista miehistä ja naisista unelmoivat siitä elinikäisestä parisuhteesta, mökistä ja kahdesta lapsesta. Tosiasia on kuitenkin se, että lähes jokaisessa parisuhteessa esiintyy suhteen ulkopuolista seksiä.

    Elämä on elämistä varten. On tunnettu tosiasia, että jostain syytä naisten seksuaalisuutta pitää rajoittaa tavalla tai toisella. Syyllistäminen ja yleinen moralisointi toimivat tässä asiassa vallan mainioina keinoina. Seksin harrastaminen on vain pieni mutta kuitenkin erittäin tärkeä osaa ihmisen elämää.

    Olen naisena ehdottomasti sitä mieltä että seksin harrastamiseen ei tarvita tippaakaan rakkautta. Kiihottumiseen tarvitaan sopivaa kosketusta sekä sopiva aika ja paikka.

    En ole seksin ammattilainen enkä "anna" kenellekään tosta vaan.

    Onko tällä palstalla joku muu, jolla on samanlinen näkemys asiasta, vai olenko outolintu? En suostu pitämään itseäni alempiarvoisena tai ns. huonona naisena sen takia että minulla on tyydyttäviä seksikokemuksia jopa yhden illan suhteissa.

    Nimim. Nainen kypsässä iässä

    Äänestä

  • missä eletään 2000 luvulla kirjoitti:

    Siis suoraan: Suurin osa alle 20 vuotiasista miehistä ja naisista unelmoivat siitä elinikäisestä parisuhteesta, mökistä ja kahdesta lapsesta. Tosiasia on kuitenkin se, että lähes jokaisessa parisuhteessa esiintyy suhteen ulkopuolista seksiä.

    Elämä on elämistä varten. On tunnettu tosiasia, että jostain syytä naisten seksuaalisuutta pitää rajoittaa tavalla tai toisella. Syyllistäminen ja yleinen moralisointi toimivat tässä asiassa vallan mainioina keinoina. Seksin harrastaminen on vain pieni mutta kuitenkin erittäin tärkeä osaa ihmisen elämää.

    Olen naisena ehdottomasti sitä mieltä että seksin harrastamiseen ei tarvita tippaakaan rakkautta. Kiihottumiseen tarvitaan sopivaa kosketusta sekä sopiva aika ja paikka.

    En ole seksin ammattilainen enkä "anna" kenellekään tosta vaan.

    Onko tällä palstalla joku muu, jolla on samanlinen näkemys asiasta, vai olenko outolintu? En suostu pitämään itseäni alempiarvoisena tai ns. huonona naisena sen takia että minulla on tyydyttäviä seksikokemuksia jopa yhden illan suhteissa.

    Nimim. Nainen kypsässä iässä

    Minusta naisen moralisointi tässä asiassa on halveksittavaa ja alhaista. Seksiin todellakin tarvitaan vain halu ei rakkautta.

    Rakkaus ja seksi eivät mitenkään automaattisesti kuulu yhteen. Voi olla seksiä ilman rakkautta ja rakkautta ilman seksiä. Kumpikaan ei ole kategorisesti väärin. Voi harrastaa seksiä toisen kanssa ja rakastaa toista. Tietysti rakkaus ja seksi usein kuuluvat yhteen ja hyvä niin. Kuitenkin usein käy niin, että kun seksielämä syystä tai toisesta lakkaa rakkaus ei lopukkaan vaan jatkuu toisessa muodossa.

    Aikuiset ihmiset tekevät elämässään erilaisia valintoja ja heillä on siihen täysi oikeus. Seksi ei ole mikään ihmeellinen asia vaan normaali osa aikuisen ihmisen elämää.

    Parisuhteissakaan seksi ei ole vättämättä sellaista, kuin jotkut puritaanit kuvittelevat. Voidaan käydä luvalla vieraissa, harrastaa ryhmäseksiä, parin vaihtoa jne. Ilmeisesti parisuhdeseksiä kokemattomat ajattelevat siitäkin kaavamaisesti.

    Tiukkapipoisemmin seksiin suhtautuvan omalla ehdottomalla ja tiukalla asenteellaan itsensä seksielämän ulkopuolelle sulkeneet. On kuitenkin röyhkeää ja hävytöntä omien traumojensa vuoksi pyrkiä "lutkittelemalla" ja muuten rajoittamaan myös muiden ihmisten seksuaalista käyttäytymistä joihinkin neuroottisiin kaavoihin.

    Äänestä

Mahtavaa törmätä kerrankin fiksuihin ajatuksiin täällä. Jokainen omalla tavallaan, toisia tuomitsematta, eikö? ;-))) Hienoa!

Itse olen vähän samaa sorttia, että toisten kanssa henkisesti lähelle pääsen vasta sen intiimin hetken kautta, toisen kanssa henkinen yhteys syntyy ilman fyysistä kontaktia. Eikä eri variaatiot suhteen alkumetreillä kerro loppuviimein mitään siitä minkälainen itse suhteesta tulee.

Kiitos sulle ajatuksistasi!

Äänestä

Suhde voi alkaa myös seksillä. Olen samaa mieltä. Jos toinen herättää värinöitä, niin kyllä siihen useimmiten kuuluu myös seksuaalinen värinä. Ei siinä ole mitään väärää, päinvastoin, se voi myös olla erittäinkin romanttista, kuten joku tuolla edellä tarinaansa kertoi. Toki meitä on monenlaisia ja ihmisillä erilaiset moraalikäsitykset. Toista ei kuitenkaan pitäisi mennä tuomitsemaan liian hätäisesti.

Äänestä

Palsta vaikuttaa minunkin mielestäni toivottomalta mielipeidenvaihtopalstalta. Silti tänne silloin tällöin kirjoittelen. Joskus ihan järkevääkin porukkaa liikkeellä, mukaanlukien sinä :)

Kaksinaismoraalia sekä vanhoillista ajattelua inhoan. Olen itse 32-vuotias neitsytnainen. olen avarakatseinen ja ajattelen elämästä hieman laajemmin kuin mitä meille joka päivä syötetään ja mikä meidän tulisi uskoa mukisematta. Ihminen on muutakin kuin mitä hän seksuaalielämältään on, ihminen on muutakin kuin lihanpala, se on unohtunut monelta palstalla vierailevalta.

Olen itsekin joskus hyväillyt intiimisti miestä ensimmäisenä iltana miettimättä seuravaa ja saanut vastavuoroisesti hyväilyä mieheltä. En usko että millään muulla on merkitystä kuin sillä, miltä tuo kyseinen henkilö tuntuu. Jos toinen henkilö ei enää tahdo tavata (mahdollisen intiimin kanssakämisen jälkeen) kertoo kaiken kyseisestä henkilöstä. Mitä sitä turhaan yrittämään väärää ihmistä. ELämä on liian lyhyt tuhlattavaksi keskinnkertaisuuksiin! Eletään siis nyt!

Äänestä
  • Täällä on julistettu kuin uutena totuutena, ettei seksiin tarvita rakkautta. No ei ei. Ei siis ainakaan kiihottumiseen. Mutta väitän, että rakkaus tekee seksistä rakkaudetonta seksiä paljon parempaa (ja tämä ei ole yhtään sen uudempi totuus). Tommy Hellsten kirjoittaa, että kun seksiin tulee sielu mukaan, siitä tulee erotiikkaa. Okei, voihan sitä olla "sielu" mukana jo yhden illan jutussa, mutta toisen kokonaispersoonaa kyllä tuntee huonosti ja tulee rakastelleeksi aika pintapuolisesti (tai syvällisesti kuvitelmaansa). Sekin toki on o.k. puutteeseen.
    Joskus on vaikuttanut siltä, että mies alkaa luottaa (ja puhua) vasta seksin jälkeen, ja nainen vasta sanallisen vuorovaikutuksen jälkeen (ja suostuu siis seksiin vasta, kun "kyllin" on puhuttu). Huomioikaa se, että poikalapsi on intiimissä kontaktissa äitinsä rinnoilla ennen puhumaan oppimista. Tyttö kohdistaa oidipaaliset tunteensa isään vasta puhumaan opittuaan. Voi olla, että tämä jotenkin heijastuu seurustelusuhteita viritellessä aikuisena, vaikkakin monet naiset nyt julistautuvatkin innokkaiksi nopeasti sänkyyn menijöiksi.
    Ehkä siis keskitie (puhumista ja muuta kommunikointia ennen seksiä, mutta ei liian kauan) sopii useimmille.


    Joskus luin tutkimuksesta, jonka mukaan orgasmeja naisista saavat säännöllisimmin uskovaiset naimisissa olevat naiset. Tiukka aviouskollisuus ja sitoutuneisuus vaikuttaisi palvelevan niin naista kuin miestäkin seksin puolella (mutta edellyttää toki varmaankin suhteen laadulta muutakin).
    Muut tutkimukset ovat puhuneet siitä, että miehen seksuaalinen virittyneisyys kumppania kohtaan laskee huomattavasti, jos tietää tämän olleen uskoton. Meikäläisen "korkannut" mies sanoi sen tiedon, etten ollut ollut muiden miesten kanssa, olevan hänelle "pirun kiihottavaa".
    Sellaistakin olen lukenut, että naisen tyydyttäisi parhaiten mies, jonka on verbaalisesti taitavampi kuin naisen äiti (siitä on kirjoittanut Julia Kristeva), nyt puhutaan sitten vaginaorgasmista. Jep; naisena voin uskoa tuon.

    Äänestä

  • Mieluummin räjähdys kuin ki... kirjoitti:

    Täällä on julistettu kuin uutena totuutena, ettei seksiin tarvita rakkautta. No ei ei. Ei siis ainakaan kiihottumiseen. Mutta väitän, että rakkaus tekee seksistä rakkaudetonta seksiä paljon parempaa (ja tämä ei ole yhtään sen uudempi totuus). Tommy Hellsten kirjoittaa, että kun seksiin tulee sielu mukaan, siitä tulee erotiikkaa. Okei, voihan sitä olla "sielu" mukana jo yhden illan jutussa, mutta toisen kokonaispersoonaa kyllä tuntee huonosti ja tulee rakastelleeksi aika pintapuolisesti (tai syvällisesti kuvitelmaansa). Sekin toki on o.k. puutteeseen.
    Joskus on vaikuttanut siltä, että mies alkaa luottaa (ja puhua) vasta seksin jälkeen, ja nainen vasta sanallisen vuorovaikutuksen jälkeen (ja suostuu siis seksiin vasta, kun "kyllin" on puhuttu). Huomioikaa se, että poikalapsi on intiimissä kontaktissa äitinsä rinnoilla ennen puhumaan oppimista. Tyttö kohdistaa oidipaaliset tunteensa isään vasta puhumaan opittuaan. Voi olla, että tämä jotenkin heijastuu seurustelusuhteita viritellessä aikuisena, vaikkakin monet naiset nyt julistautuvatkin innokkaiksi nopeasti sänkyyn menijöiksi.
    Ehkä siis keskitie (puhumista ja muuta kommunikointia ennen seksiä, mutta ei liian kauan) sopii useimmille.


    Joskus luin tutkimuksesta, jonka mukaan orgasmeja naisista saavat säännöllisimmin uskovaiset naimisissa olevat naiset. Tiukka aviouskollisuus ja sitoutuneisuus vaikuttaisi palvelevan niin naista kuin miestäkin seksin puolella (mutta edellyttää toki varmaankin suhteen laadulta muutakin).
    Muut tutkimukset ovat puhuneet siitä, että miehen seksuaalinen virittyneisyys kumppania kohtaan laskee huomattavasti, jos tietää tämän olleen uskoton. Meikäläisen "korkannut" mies sanoi sen tiedon, etten ollut ollut muiden miesten kanssa, olevan hänelle "pirun kiihottavaa".
    Sellaistakin olen lukenut, että naisen tyydyttäisi parhaiten mies, jonka on verbaalisesti taitavampi kuin naisen äiti (siitä on kirjoittanut Julia Kristeva), nyt puhutaan sitten vaginaorgasmista. Jep; naisena voin uskoa tuon.

    Toiselle sopii seksi ilman rakkautta, toiselle ei. Ei tämä asia ole yksinkertainen kyllä/ei-juttu

    Äänestä

  • Mieluummin räjähdys kuin ki... kirjoitti:

    Täällä on julistettu kuin uutena totuutena, ettei seksiin tarvita rakkautta. No ei ei. Ei siis ainakaan kiihottumiseen. Mutta väitän, että rakkaus tekee seksistä rakkaudetonta seksiä paljon parempaa (ja tämä ei ole yhtään sen uudempi totuus). Tommy Hellsten kirjoittaa, että kun seksiin tulee sielu mukaan, siitä tulee erotiikkaa. Okei, voihan sitä olla "sielu" mukana jo yhden illan jutussa, mutta toisen kokonaispersoonaa kyllä tuntee huonosti ja tulee rakastelleeksi aika pintapuolisesti (tai syvällisesti kuvitelmaansa). Sekin toki on o.k. puutteeseen.
    Joskus on vaikuttanut siltä, että mies alkaa luottaa (ja puhua) vasta seksin jälkeen, ja nainen vasta sanallisen vuorovaikutuksen jälkeen (ja suostuu siis seksiin vasta, kun "kyllin" on puhuttu). Huomioikaa se, että poikalapsi on intiimissä kontaktissa äitinsä rinnoilla ennen puhumaan oppimista. Tyttö kohdistaa oidipaaliset tunteensa isään vasta puhumaan opittuaan. Voi olla, että tämä jotenkin heijastuu seurustelusuhteita viritellessä aikuisena, vaikkakin monet naiset nyt julistautuvatkin innokkaiksi nopeasti sänkyyn menijöiksi.
    Ehkä siis keskitie (puhumista ja muuta kommunikointia ennen seksiä, mutta ei liian kauan) sopii useimmille.


    Joskus luin tutkimuksesta, jonka mukaan orgasmeja naisista saavat säännöllisimmin uskovaiset naimisissa olevat naiset. Tiukka aviouskollisuus ja sitoutuneisuus vaikuttaisi palvelevan niin naista kuin miestäkin seksin puolella (mutta edellyttää toki varmaankin suhteen laadulta muutakin).
    Muut tutkimukset ovat puhuneet siitä, että miehen seksuaalinen virittyneisyys kumppania kohtaan laskee huomattavasti, jos tietää tämän olleen uskoton. Meikäläisen "korkannut" mies sanoi sen tiedon, etten ollut ollut muiden miesten kanssa, olevan hänelle "pirun kiihottavaa".
    Sellaistakin olen lukenut, että naisen tyydyttäisi parhaiten mies, jonka on verbaalisesti taitavampi kuin naisen äiti (siitä on kirjoittanut Julia Kristeva), nyt puhutaan sitten vaginaorgasmista. Jep; naisena voin uskoa tuon.

    ...löytyy tämän kirjoituksen takaa ?

    Kukaan itseään kunnioittava nainen ei käytä neitsyytensä menettämisestä sanaa "korkattu". On se sitten tapahtunut 1. tapaamisella tai myöhemmin.

    Mikä muuten tuollaista miestä enää saman naisen kanssa kiihottaa, kun neitsyyskin jo meni ?

    Mistä löytyy se orgasmikysely, johon nuo uskovaiset, avioliitossa elävät naiset ovat vastailleet ? Ja kuinka sankoin joukoin ? Ainakin minulla on se käsitys, etteivät uskossa olevat (lahkosta riippumatta) kovin avoimesti kertoile seksielämästään. Voin toki olla väärässäkin.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


miksei niin? kirjoitti:

Täällä palstalla on hirveän puritaaninen ja äärikonservatiivinen suhtautuminen seksiin.

Ihanne tuntuu olevan että neitsyet löytävät toisensa, alkavat seurustelemaan ja täyttävät suhteen seksillä.

Miksi voisi olla hyvin toisinkin päin? Ihmiset ovat hirveän erilaisia. Minä esimerkiksi (olen mies) kiinnyn hirveän huonosti toisiin ihmisiin, eli naisiin tässä tapauksessa.

Mutta useammankin kerran on käynyt niin, että jos on suoraan päässyt jonkinlaiseen intiimiin kanssakäymiseen (ei välttämättä aktia, mutta jonkinlaiseen suutelua intiimimpään), niin olen syttynyt eri tavalla myös naiseen henkisesti.

Eivät kaikki aktivoidu toisia kohtaan ensiksi henkisellä tasolla, vaan joskus saattaa tarvita fyysisen sytykkeen. Onhan intiimimpikin kanssakäyminen kommunikointia, eikä vain "likaista nussimista".

Aina ei tietenkään käy näin, mutta joskus defenssieni läpi pääsee aivan suoraan fyysisyydellä.

Eikä kyseessä ole se, että sihen syttyy fyysisesti joka on hyvännäköinen ja siihen ei joka ei ole. Joskus ne kemiat vain löytyvät paremmin sillä tavalla. Joskus jollain muulla tavalla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu