Lukaisin kirkon vastuuviikon internettisivuja ja
totesin että homehtunut raamattu ja sen ikivanhat
opit oli heitetty tunkiolle. Tilalla oli uusi
uljas ekojumala, jonka ilosamomaa levitettiin
täydellä sydämellä.
totesin että homehtunut raamattu ja sen ikivanhat
opit oli heitetty tunkiolle. Tilalla oli uusi
uljas ekojumala, jonka ilosamomaa levitettiin
täydellä sydämellä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nytkö sen vasta huomasit! Milloin viimeksi Suomessa kirkko on opettanut kaikissa seurakunnissa Raamatun oppeja yhtäpitävästi? Kyllä se on kaupungissa kaupungin tavalla ja joka pappi niin kuin "musta ja suurimmasta osasta väestöä tuntuu"-tyylillä. Moni pappi ei usko edes Jeesuksen olemassaoloon saati sitten Raamattuun. Leipää ja sirkushuveja -niillä saadaan kansa kirkon pariin.
Luterilaisuus on monelle kirkkoon kuuluvalle ns. toimintamuoto. Tämä sosiaalishumanistinen toiminta saa paljon hyvää aikaan. Ja onhan taustatukena iso organisaatio!
Kaikki hyvät työt ja niiden tekeminen ei korvaa henkilökohtaista uskoa, joka näissäkin pyyteettömissä lähimmäisenrakkaustöissä voi jäädä sivuseikaksi!
Kukaan ei töillään (parhaimmillaankaan) voi ansaita taivaspaikkaa. Selvä asia?
Siltikin... Kuinka yleinen on sanonta haudalla: *Kyllä noin hyvä ihminen pääsee taivaaseen...*
Kukaan meistä ei mene taivaaseen ilman Jeesusta. Ja jo täällä eläessä tuo valinta on totta, eikä yksikään meistä voi tietää sitä viimeistä päivää.
Iankaikkisuustoivo herättää ihmisessä jumalkaipuun - joskus! Jeesus kutsuu rohkeasti seuraamaan itseään riippumatta elämäntilanteesta tai olosuhteista. Uskoontulo on elämänmuutos - joka tapauksessa. Ja sen vaikutuksesta syntyy myös niitä tekoja, jotka ovat hyödyksi.
Kehitys kuulemma kehittyy.
Ja vielä kauemmas Jumalasta.
Vihreitä naispappeja ja feministejä en mene kuuntelemaan,enkä kuuntele heitä myöskään radiossa.