Ollaan oltu n. 4 vuotta yhdessä ja siitä kohta pari vuotta asuttu yhdessä.(ei kihloissa) Molemmilla omat muksut ja yhteinen talo. Töitä molemmilla ja tienataan niin, et pärjätään.
Meillä ei ole yhteisiä harrastuksia, mutta jotakin pientä yritään välillä touhuilla yhdessä.
Meillähän on kaikki siis ihan hyvin..tai oliskin.. Heti melkein yhteen muuttomme jälkeen mies alkoi juomaan joka viikonloppu. Niinhän siinä sitten kävi..nyrkki heilui ja muutamana viikonloppuna sitten tuli turpiin.
Nyt on tilanne rauhoittunut, mutta tilalle tuli raha. Hänestä olisin velvollinen maksamaan hänen auton lainaa tai vakuutusta, koska saan lainata hänen autoaan välillä. Tankkaan hänen autonsa, kun sitä käytän. Oma autoni on maksettu ja halvemmilla vakuutuksilla, jotka maksan ihan itse.Hän ei tankkaa minun autoani, kun sitä käyttää. Huoltaa kyllä, kun pyydän. Osat, öljyt yms. maksan itse.
Miten on teillä muilla miten jaatte auton kustannukset?
Sitten meillä on alkanut pieni remontti talossamme ja hänen mielestään minun on se maksettava, koska sain muutaman tuhannen euron "lahjarahan" Maksan tämän remontin aikana myöskin asuntolainaamme. Hänen ei tarvitsisi remontin kustannuksiin osallistua mitenkään..omasta mielestään vaan hän tekee remontin itse ja osallistuu siten. ( osallistunhan minäkin siten kuin osaan ja pystyn)Rahalle olisi minulla muutakin käyttö, esim. lapseni menoihin ja omaan harrastukseeni. Tietenkin osan voisin käyttää remonttiin, jos toiseltakin tulisi saman verran rahaa. Mukisematta olen maksanut remontin kulut tähän mennessä, mutta alkaa jo ärsyttää.
Lisäksi mietin, että mitäs jos eroamme. (käynyt usein mielessä)En saa yhtään mitään vaikka laitan kaikki rahani taloon kiinni. Kaikki kuitit yms. olen säilyttänyt, mutta silti.
Olisiko joku viisas joka voisi neuvoa? itsellä menee hermot ja henkin, kun ajatteleekin koko asiaa.
Onko teillä muilla näin hankalaa?
Meillä ei ole yhteisiä harrastuksia, mutta jotakin pientä yritään välillä touhuilla yhdessä.
Meillähän on kaikki siis ihan hyvin..tai oliskin.. Heti melkein yhteen muuttomme jälkeen mies alkoi juomaan joka viikonloppu. Niinhän siinä sitten kävi..nyrkki heilui ja muutamana viikonloppuna sitten tuli turpiin.
Nyt on tilanne rauhoittunut, mutta tilalle tuli raha. Hänestä olisin velvollinen maksamaan hänen auton lainaa tai vakuutusta, koska saan lainata hänen autoaan välillä. Tankkaan hänen autonsa, kun sitä käytän. Oma autoni on maksettu ja halvemmilla vakuutuksilla, jotka maksan ihan itse.Hän ei tankkaa minun autoani, kun sitä käyttää. Huoltaa kyllä, kun pyydän. Osat, öljyt yms. maksan itse.
Miten on teillä muilla miten jaatte auton kustannukset?
Sitten meillä on alkanut pieni remontti talossamme ja hänen mielestään minun on se maksettava, koska sain muutaman tuhannen euron "lahjarahan" Maksan tämän remontin aikana myöskin asuntolainaamme. Hänen ei tarvitsisi remontin kustannuksiin osallistua mitenkään..omasta mielestään vaan hän tekee remontin itse ja osallistuu siten. ( osallistunhan minäkin siten kuin osaan ja pystyn)Rahalle olisi minulla muutakin käyttö, esim. lapseni menoihin ja omaan harrastukseeni. Tietenkin osan voisin käyttää remonttiin, jos toiseltakin tulisi saman verran rahaa. Mukisematta olen maksanut remontin kulut tähän mennessä, mutta alkaa jo ärsyttää.
Lisäksi mietin, että mitäs jos eroamme. (käynyt usein mielessä)En saa yhtään mitään vaikka laitan kaikki rahani taloon kiinni. Kaikki kuitit yms. olen säilyttänyt, mutta silti.
Olisiko joku viisas joka voisi neuvoa? itsellä menee hermot ja henkin, kun ajatteleekin koko asiaa.
Onko teillä muilla näin hankalaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyvältä kuulostanu. ensinnäkin se hakkaa ja toiseks käyttää rahallisesti hyväks. mitä kauemmin olet siellä... sitä enemmän menetät rahaa.
nyt kai tajuut, miks se ero sun miehelle tuli? oli kait samanlainen sillekin naiselle, joten ei tule muuttumaan... vaikka tekisit mitä. jotkut ovat sellaisia, että kuvittelevat voivansa tehdä mitä vain ja heidän mielestään toiset saa tehdä mitä uskaltavat(muutoin puhuu nyrkki).näistä ei ole parisuhteeseen kenenkään kanssa!!! sinussa tai hänen entisessä ei ole vika... vaan hänessä.
lähde äkkiä pois sieltä, äläkä jää venailee joidenki kuittien kaa.
narsisti?
Asia mitä vielä mietin, et jos vielä olisin muutaman kuukauden ja voitais sit myydä tää kämppä pois ja voisin itsekseni ostaa uuden.(siitä hän saa hepulin ja varmaan lähtee henki ellen ole jo mennyt alta pois)
On se niin jännäjuttu, et tässä tilanteessa miettii vaan onkohan tällästä muilla ja onko tää normaalia?
Kaikki pitäis olla kunnossa ja elämä luistaa..
se ei ole, tästä olen varma! persoonallisuuden häiriöitä on paljon( noin toistakymmentä) ja vain yksi niistä on narsistinen persoonallisuuden häiriö.
lisäksi monet luonnehäiriöt omaavat narsistisia piirteitä esim epäsosiaalinen, tunne-elämältä epävakaa ja huomionhakuinen. häiriöillä on myös monia ilmentymiä ja voimakkuusasteita. joten ilman tutkimuksia ei pysty sanomaan onko ihminen narsisti taikka ei.
jokin on hällä kuitenkin vialla, se on aivan saletti, kun kerta noin käyttäytyy sinua kohtaan.
jokainen ihminen kohtaa elämänsä aikana jonkin luonnehäiriöisen( suurin osa edellä mainituista häiriöistä on miehillä, mutta naisiakin on joukossa). jotkut ovat niin epäonnisia, että ajautuvat heidän kanssa suhteeseen, sitä ei heti näe, vaan paljastuu usein aikaisintaan parin vuoden sisällä. joten ainoa et ole.
hyvä että ymmärsit heti... ettei erosta parane puhua. mene alta pois! jos mahdollista niin jonku sukulaisen tai ystävän luokse siksi aikaa, että ero homma on selvä. hommaa oikeusaputoimistosta asianajaja, joka tarvittaessa laatii ukolle kirjelmän, että haluat myydä osuutesi ja se kiinteistövälittäjä. asianajaja on siinä mielessä hyvä hommata, että tajuaa sinun olevan tosissaan ja ei ehkä ala temppuilemaan talon myynnin kanssa.
muutto tilanteessa katso ettet hetkeksikään jää kaksin hänen kanssa( sen tosin taidat sanomattakin tietää:))
olen itse joskus elänyt tuollaisen ihmisen kanssa ja eronnut noin... eli suorastaan paennut. huvittavinta tilanteessa oli, että tiesin jo koulutukseni kautta paljon persoonallisuuden häiriöistä... ja huijatuksi tulin. omassa elämässäni olin umpi sokea.joten älä itseäsi vaan syytä!
se pari kuukautta menee nopeasti, kun suunnittelet kaiken valmiiksi ja asunnon myynnissä vierähtää myös oma aikansa. raskas muutto sinulla on edessä, mutta sen jälkeen on helpompaa! eron jälkeen sinulla on mahdollisuus löytää joku normaali parisuhde... nyt siitä ei ole toivoakaan.
sellaisen normaali miehen löydät varmasti, etkä tule ikinä katumaan sitä, että jätit väkivaltaisen häiriintyneen miehen! muista, että elät vain kerran ja sinulla on oikeus hyvään elämään ilman jatkuvaa hermopainetta ja pelkoa.
Olin vuosia sitten väkivaltaisessa suhteessa, jonka arvet (onneksi vain henkiset) ovat vielä tallella. Älä keskity raha-asioihin tai tilanteen korjaamiseen, vaan lähde. Sinun on pakko. Lyöminen ei jää yhteen kertaan. Koskaan. Tilanne pahenee aina ajan myötä.
Jos pelkäät erotilannetta, pidä huoli, ettet ole tilanteessa yksin, etkä varsinkaan kotona. (valitse vaikka julkinen paikka kertoa eropäätöksestäsi)
Hanki oma asunto ja mene. Jos talo on molempien nimissä=yhteinen, saat osuutesi talon myynnistä. Toivon sinulle onnea ja rohkeutta. Eroaminen on varmasti vaikeaa, mutta väkivalta on asia, jota sinun ei tule lakaista maton alle. Muista, että henkilökohtainen koskemattomuuteesi on rahaa arvokkaampaa. Olet ansainnut parempaa ja lapsesikin tarvitsevat juuri sinua, eivät piestyä ja kiusattua hermorauniota, jollainen sinusta on vaara tulla. Voimia.
Oikeasti Sinua arvostava mies ei löisi Sinua. Tai oikeastaan kukaan MIES ei löisi naista.
Ehkä Olette liian aikaisin menneet kimppaan. Kumppanisi tarkoitus ei kai olekaan olla kanssasi pysyvästi jos kerran vuosien jälkeenkään ei ole saatu nimeäsi esim. talon papereihin.
Nyt arki on astunut mukaan kuvioihin jos nyt Olet alkanut maksella jo kumppanisikin automaksuja. Ehkäpä Sinun kannattaa alkaa elää avoimin silmin ja pohtia muutoksen mahdollisuutta. On meitä hyviäkin heppuja vapaana.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000036360960
Mitä vastaisit tuon keskustelun aloittajalle??? Ehkä saat samalla itsekkin vastauksen. Vaihtoehtoja kun on vain se yksi!!
Luin siihen asti missä luki että nyrkki heilu. Kommenttini: Miksi ihmeessä olet ollut hänen kanssaan 4 v.? Itse en jäisi hetkeksiäkään miehen luo joka on väkivaltanen, sillä en tarvitse sellaista kohtelua. Lisäksi joku yksinäinen mies odottaisi minua nurkan takana ja haluaisi tarjota minulle jotain makeampaa yhteiseloa.
kukaan täysjärkinen mies ei lyö naista turpaan, nyt otat heti kamppeet kasaan ja lähdet litomaan sieltä.
kaikille vastanneille. Eipä tarvinnut lukea, kuin ensimmäinen viesti niin tippa oli jo lasissa. Taitaisi olla parasta alustaa näitä asioita ottamalla yhteys sinne oikeusaputoimistoon jo nyt niin he varmaan neuvoisivat minua miten toimin. Pelottaa tietenkin jäädä ihan "tyhjän päälle", kun en tunne täältä ketään. Muutin miehen luo tietenkin kauempaa. Sukulaisiin en voi luottaa, koska isäni on mitäpä muutakaan, kuin väkivaltainen holisti. =/ Oma kämppä on siis hankittava.
Ehkä oikeasti se oikea olisi jossain, mutta eipä ole taas hetkeen luottoa yhteenkään mieheen. Tiedän sen, että pärjään yksin ja varmasti ihan tosi hyvin. Haluaisi vaan sen lämpimän ja raksatavan sylin johon voisi ilman ehtoja ja pelkoa käpertyä.