Onkos kellään kokemusta? Tuttava pariskunta erosi ja isä sai yhden lapsen huoltajuuden ja äiti toisen.
Äidille jäi nuorempi lapsi. Äiti on luonteeltaan hmmm etäinen ja on sen typpinen ihminen joka ei juuri lasten kanssa viihdy..Aika ilkeesti sanottu, mutta sanotaan erikoinen luonne, isä on toista maata.
Äiti jo edellisen avioliiton aikana passuutti isää jos vaikka mitä tekemään.. Noh, nuorempi lapsi tuli kouluikään ja isä olisi tahtonut myös nuoremman lapsen huoltajuuden. Äiti ei todellisuudessa ollut asiaa vastaan, mutta periaatteessa on katkera isälle ja pitää lasta koston välineenä.
Äiti halusi supistaa tapaamisoikeutta vedoten koulunkäyntiin. Ennen 2vkoa isällä ja vanhemman sisaruksen luona, supistui viikonloppuun kuussa :(
Äiti hykerteli tyytyväisenä kun isä oli purskahtanut itkuun lastenvalvojalla :(
Vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla siksi 2vkoa ja 2vkoa ei niin vain käy enään..
Kävin kahvilla äidin luona ja hänpä olikin ihan väsynyt, kun ei sitä yhteistä aikaa uuden hellun kanssa enään ollutkaan. lapsi oli 24h/vrk kotona ja kun pieni lapsi kyseessä tarvitsee myös sitä huolenpitoa. Sanoi jopa että olis parempi ollut kun olis menny isälleen, mutta en sitä iloa sille m------- suo... Siis todella surullista. Miten joku voi noin julmasti pelata lapsella. lapsi kyllä mieluusti olisi isällään ja kovalla itkulla isältään pois lähtee. Äidiltään kun lähtee ei ole itkenyt koskaan.. En sano etteikö äiti ja lapsi toisiaan rakastaisi, mutta miksi olla toista kohtaan noin ilkeä..
Miksi ei voi myöntää, jotta lapsen olisi sittenkin parempi isällään ja sisaruksellaan..
Äidille jäi nuorempi lapsi. Äiti on luonteeltaan hmmm etäinen ja on sen typpinen ihminen joka ei juuri lasten kanssa viihdy..Aika ilkeesti sanottu, mutta sanotaan erikoinen luonne, isä on toista maata.
Äiti jo edellisen avioliiton aikana passuutti isää jos vaikka mitä tekemään.. Noh, nuorempi lapsi tuli kouluikään ja isä olisi tahtonut myös nuoremman lapsen huoltajuuden. Äiti ei todellisuudessa ollut asiaa vastaan, mutta periaatteessa on katkera isälle ja pitää lasta koston välineenä.
Äiti halusi supistaa tapaamisoikeutta vedoten koulunkäyntiin. Ennen 2vkoa isällä ja vanhemman sisaruksen luona, supistui viikonloppuun kuussa :(
Äiti hykerteli tyytyväisenä kun isä oli purskahtanut itkuun lastenvalvojalla :(
Vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla siksi 2vkoa ja 2vkoa ei niin vain käy enään..
Kävin kahvilla äidin luona ja hänpä olikin ihan väsynyt, kun ei sitä yhteistä aikaa uuden hellun kanssa enään ollutkaan. lapsi oli 24h/vrk kotona ja kun pieni lapsi kyseessä tarvitsee myös sitä huolenpitoa. Sanoi jopa että olis parempi ollut kun olis menny isälleen, mutta en sitä iloa sille m------- suo... Siis todella surullista. Miten joku voi noin julmasti pelata lapsella. lapsi kyllä mieluusti olisi isällään ja kovalla itkulla isältään pois lähtee. Äidiltään kun lähtee ei ole itkenyt koskaan.. En sano etteikö äiti ja lapsi toisiaan rakastaisi, mutta miksi olla toista kohtaan noin ilkeä..
Miksi ei voi myöntää, jotta lapsen olisi sittenkin parempi isällään ja sisaruksellaan..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Samaa olen itsekin ihmetellyt, mistä tuo pahuus oikein kumpuaa, kyseessä kuitenkin aikuiset ihmiset. Itse olen aikalailla samassa tilanteessa kuin tuo tuttavapariskuntasi mies, mutta huoltajuuskiista ei ole vielä selvä. Eli itse olen ollut aina se lasten tuki ja turva, joka on pitänyt huolta sekä heidän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Puolisenvuotta sitten vaimoni sitten jäi kiinni usean kuukauden kestäneestä seksisuhteesta toiseen juuri eroavaan mieheen. No erohan siitä tuli ja tarjosin hänelle reilua viikko/viikko huoltoa vaikka lapset olisivatkin halunneet kokonaan jäädä vanhaan kotiin kanssani. Aluksi se tuntui kelpaavankin, mutta kunhan hän pääsi 1kk kuluttua muuttamaan yhteen tän suhteensa kanssa niin eiköhän kohta alkanut hirveä uhkailu ja henkinen riisto ja väkivalta. Se meni jopa siihen asteeseen että minun piti selvitellä ajatuksiani terapeutin luona, niin ihmeelliseltä tuntui se "pahuus" joka ihmisestä tulee esille kun joku sitä lietsoo (elatustukien toivossa). No nyt meillä kuitenki viikko/viikko järjestely menossa kun sain sen pakotettua hakemalla väliaikaismääräystä oikeudesta. Kauhulla odottelen mitä oikeassa oikeudenkäynnissä tapahtuu, ex-vaimoni on tehnyt selväksi että lapsia en tule näkemään mikäli hän (lähi)huoltajuuden saa. Joka ilta rukoilen että saan lapseni pitää, sekä itseni että lapsieni puolesta jotka aina itkevät kun joutuvat luotani lähtemään... Toivottavasti tässä äitiä suosivassa maassa löytyy vielä jotain oikeudentajua.
huoltajuutesi puolesta veli!
Niin surullista on kun lukemattömat lapset joutuvat kelvottomille äideilleen!
Jos mieheni kanssa harkinta-aika päätyy eroon, en tule koskaan viemään lapsiltani vanhempia-en anna heitä isälleen koska käyttää henkistä väkivaltaa lapsiinkin mutten voi kieltää tapaamista-eihän sitä tiedä vaikka persoona muuttuisi kun asumme eri katon alla jos ei ennen sitä tajua miten lähimpiään saa kohdella.