Olimme yhdessä reilu neljä vuotta.
Asuimme yhdessä mutta emme kuitenkaan asuneet virallisesti.
Koska mies ei sitä koskaan halunnut.
No ero tuli eilen.
Olo on kun uitetulla kissalla.
Eilen meille tuli riita ja erosta oltiin jo jotain puhuttu aikasemminkin..ihan rakentavasti kun paljon riitoja yms..
Tämä oli nyt kolmas kerta kun erosimme.
Mies sitten päätti lähteä toiseen kaupunkiin ja sitten lähettää viestin että "se on loppu nyt". Nyt tarvis muuttaa mutta en tiedä mihkä. Haluaisin pian pois että vois vaan
nuolla omia haavojaan.
Mihkään ei pysty keskittymään ja olo on mitä hirvein. Ihan masentunut olo.
Mies palaa tänään tai huomenna..
ja pelkään että mitä sitten tapahtuu.
Eromme tuli siittä kun seksi ei ollut kulkenut enää vuosii,mies aika kova juomaan viinaa ja itse en siittä pidä,mä olen paljon töissä ja ei vaan koskaan ollut yhteistä aikaa..mitään lomia yms..
Miksi sitä on vaan niin vaikeeta myöntää itselleen. että se on nyt loppu ja paluuta ei enää ole ??
Mulla on itselläni huonot välit vanhempii mutta miehellä olen kavereita lohduttajia. Itselläni on pari ystävää mutta niin en ole tavoittanut.
Rakkaus ei ole tietääkseni koskaan loppunut vaan syynä on ihan se että eläminen yhdessä ei vaan toiminut.
mitäs nyt sitten??
aika kuluu hitaasti ja itkettää vaan.. =(
Asuimme yhdessä mutta emme kuitenkaan asuneet virallisesti.
Koska mies ei sitä koskaan halunnut.
No ero tuli eilen.
Olo on kun uitetulla kissalla.
Eilen meille tuli riita ja erosta oltiin jo jotain puhuttu aikasemminkin..ihan rakentavasti kun paljon riitoja yms..
Tämä oli nyt kolmas kerta kun erosimme.
Mies sitten päätti lähteä toiseen kaupunkiin ja sitten lähettää viestin että "se on loppu nyt". Nyt tarvis muuttaa mutta en tiedä mihkä. Haluaisin pian pois että vois vaan
nuolla omia haavojaan.
Mihkään ei pysty keskittymään ja olo on mitä hirvein. Ihan masentunut olo.
Mies palaa tänään tai huomenna..
ja pelkään että mitä sitten tapahtuu.
Eromme tuli siittä kun seksi ei ollut kulkenut enää vuosii,mies aika kova juomaan viinaa ja itse en siittä pidä,mä olen paljon töissä ja ei vaan koskaan ollut yhteistä aikaa..mitään lomia yms..
Miksi sitä on vaan niin vaikeeta myöntää itselleen. että se on nyt loppu ja paluuta ei enää ole ??
Mulla on itselläni huonot välit vanhempii mutta miehellä olen kavereita lohduttajia. Itselläni on pari ystävää mutta niin en ole tavoittanut.
Rakkaus ei ole tietääkseni koskaan loppunut vaan syynä on ihan se että eläminen yhdessä ei vaan toiminut.
mitäs nyt sitten??
aika kuluu hitaasti ja itkettää vaan.. =(
Vastaukset 3
Vanhimmat
mulla itellä on kans aika raskas ero juuri takana.eikä kans oo kauheesti mitään ihmisiä kenelle puhua..oon vaa huomannu et mitä enemmän on kotona sitä pahempi on olla eli kannattaa yrittää touhuta jotain mitä vaan mieleen tulee.mut kotona ei kannata olla jos ei oo pakko kun sit tulee kaikki hyvät muistot mielee ja sitä kautta paha mieli.ite kävin aika paljon yksin istumassa kahvilla jossain ja semmosissa paikoissa missä on muita vaikkakin vieraita ihmisiä ympärillä sitä seuraa niiden touhuja ja omat murheet unohtuu.
Netistä löytyy onneksi vertaistukea ja sitä kautta voit myös mennä johonkin eroryhmään tai keskustelemaan yksin jollekin ammattilaiselle.
Itse kävin puhumassa ammattiauttajalla ja se helpotti. Minulla on kuitenkin laaja tukijoukko, joten en tarvinnut sitä kuin ensimmäiseen tuskaan. Suosittelen sitä kuitenkin ja etenkin sulle, kun suurta tukijoukkoa ei ole.
Tiedän tunteen, ettei halua millään myöntää itselleen, että kaikki ei ole hyvin suhteessa ja sitä on toisen kanssa vain vanhasta tottumuksesta. Nyt kannattaa olla mahdollisimman paljon ilman häntä ja hankkiutua muuhun seuraan. Pääset hänestä parhaiten yli, kun et ole hänen kanssaan juurikaan tekemisissä.
Kyllä vielä jonain päivänä olet onnellinen, vaikka nyt ei tunnu siltä. Voimia=)
Itellä aikaslailla samanlaanen tilanne ja kaverit on aika vähissä. Yksi hyvä kaveri on jolle voinut puhua mutta en kauheesti oo sillekään avautunu. Suosittelen että kirjoitat kaikki tuntemukses paperille...vaikka joka ilta jos se sitä vaatii. Itselläni se on toiminut hyvin. Kirjoittamalla tunteet ylös saat purettua ne sydämmeltä ja mahdollisesti hieman "analysoitua" niitä kirjoittamisen jälkeen. Itselläni tämä on toiminut tosi hyvin joten kannattaa kokeilla.