Mikä mättää, kun parikymppinen nuori ihminen paisuttaa itsensä täysin muodottomaksi? Tunnen nuoren naisen, joka ennen liikkui ja kuntoili todella paljon. Hän näytti terveeltä ja hyvinvoivalta. Arviolta oli noin 50-kiloinen.
Kun sitten jälleen häneen törmäsin, niin en voi oikeasti kuvailla järkytystäni. Hän oli täysin muodoton vartaloltaan, kasvot olivat paisuneet suunnattomasti ja olemus oli muutenkin raskas ja hengästynyt.
Alussa ajattelin, että hän oli raskaana, mutta sekin luulo osoittautui vääräksi. Voihan olla, että hänellä on joku sairauskin, mutta muuten kyllä ihmettelen, miten nuori ihminen voi itsensä tuohon kuntoon päästää. Onko taustalla ajatus, että kun seurustelee, niin ei tarvitse enää pitää itsestään huolta?
Kun sitten jälleen häneen törmäsin, niin en voi oikeasti kuvailla järkytystäni. Hän oli täysin muodoton vartaloltaan, kasvot olivat paisuneet suunnattomasti ja olemus oli muutenkin raskas ja hengästynyt.
Alussa ajattelin, että hän oli raskaana, mutta sekin luulo osoittautui vääräksi. Voihan olla, että hänellä on joku sairauskin, mutta muuten kyllä ihmettelen, miten nuori ihminen voi itsensä tuohon kuntoon päästää. Onko taustalla ajatus, että kun seurustelee, niin ei tarvitse enää pitää itsestään huolta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
nyt kuule miettiä. Oikeen alkoi jurppimaan kun luin viestisi. Haluatko hakea tällä viestilläsi jotain sättimistä häntä kohtaan, vai mitä? Voihan se olla niin, et hänellä on jokin vaikea sairaus tai ehkä on masentunut.
Varmaan nyt tiedät, mitä tällaisiin viesteihin vastataan. Se on nähty!
ask.com
Voin sanoa, että se ei ole mikään poikkeus vaan enemmänkin sääntö tämän päivän Suomessa, että ennen niin hekumalliset nuoret naiset levähtää sukupuolettomiksi olioiksi.
Ja se on ihan tutkittu juttu, että erityisesti parisuhteessa suomalaisnaiset lihoaa. Ilmeisesti taustalla tosiaan on jokin logiikka, että nyt ei enää tarvitse panostaa olemukseensa, kun kerta on mies jo haavissa.
Ehkä vähän voi syyttää suomalaismiehiäkin siitä, että antavat asian tapahtua eivätkä vaadi naisiltaan enemmän.
Myös miehet levähtää, mutta keskimäärin vasta myöhemmällä iällä, ei parikymppisenä.
se on mennyt niin päin, että mies on lihonut eikä jaksa panostaa enää olemukseensa, kun minut sai. Ja olemme molemmat parikymppisiä...
Äläpäs yleistä. Suomessa on enemmän ylipainoisia miehiä kuin naisia.
Ei kyse ollutkaan juuri teistä, vaan ihmisistä yleensä.
Henkilökohtaisesti en edes TUNNE juuri yhtään selvästi ylipainoista nuorta miestä!
Ja toi on urbaani legenda, että Suomessa olisi enemmän ylipainoisia miehiä kuin naisia. Pelkkää painoindeksiä vertaamalla tämä pitääkin paikkaansa, mutta eihän painoindeksejä voi sukupuolten välillä suoraan verrata, koska miehellä on luonnostaan painavammat sisäelimet ja enemmän lihasmassaa kuin naisilla.
Jos mittarina käytetään vyötärönympärystä, on suomalaisnaiset selvästi tuhdimmassa kunnossa kuin miehet.
mut onhan ne miehet pidempiäkin. siinä laskennassa käytetään painon lisäksi myös pituutta.eikös juu? vai ovatko nyky miehet kutistuneetkin?!
Miehet ovat lihavampia kuin naiset. Ja nimenomaan juuri tuosta vatsan ympäriltä, ja se on vaarallisempaa kuin lantiolle ja reisiin kerääntyvä läski. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan on terveellisempääkin olla muodokas kuin muodoton ;)
Minä taas tunnen ennemmän ylipainoisia nuoria miehiä kuin ylipainoisia nuoria naisia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaiset keskimäärin ylipainoisia kaikilla alueilla/1135224137096
sisäinen pahoinvointi heijastuu ulospäin.
Jos suhde on ainoa isompi muutos naisen elämässä niin onko suhde huono?
Jos nainen ei enää arvosta itseään ja terveyttään, niin mistä se voisi saada alkunsa?
99% varmuudella suhteessa mättää.
Voi ny perkeles!
Voi tulla yllätyksenä mutta parisuhde ei ole kaiken vatupassi.
Syynä liho9miseen voi olla ehkäpä nykyään kovin yleinen masennus ja siihen liittyvät (nestettä keräävät tai hypotalamuksen eli kylläisyyskeskuksen toimintaa säätelevät häiritsevät) lääkkeet.
Masennuksen syitä voivat olla mm.
- työpaikkakiusaus (hyvin yleinen syy nykyään)
- läheisen kuolema
- traumaperäinen kokemus
Kumppanissa ei useinmiten ole yhtään mitään vikaa.
Tuliko tämä nyt jokaikiselle neropatille selväksi, että syitä voi olla monia.
sama mistä se ongelma saa alkunsa, jos kumppanista ei ole tukemaan, kun elämä käy raskaaksi.
Silloin on parisuhteessa vikaa, koska ei voi tulla ongelmatonta elämää.
Eli jos toinenkaan ei tippaakaan välitä, vaikka toisella olis noista mikä syy ja jos sisäinen pahoinvointi alkaa jo näkyä uloskin päin reilusti, niin kyllä siinä voi jo miettiä, et mitä iloa sellaisesta kumppanista on. Kyllä suhteessa saa ja pitää tukea toista.
Nainen suuttuu joka tapauksessa jos mies sanoo mitä tahansa naisen painoon liittyvää!
esim. ehkäisypillereissä saattavat olla syynä.
Muista lääkkeistä puhumattakaan.
Voi nostaa painoa kymmeniäkin kiloja lyhyessä ajassa ja tekee väsyneeksi. Toinen mahdollisuus on kortisolin liikatuotanto. Tuskin seurustelulla on mitään radikaalia vaikutusta ihmisten painoon.
Kavereiden kanssa juteltiin siitä kun ystäväpiiriimme ennen kuulunut nainen lihosi suhteen vakiinnuttua nopeasti.Saman oli moni muukin meistä kokenut,ikävä kyllä.Juteltiin ja huomattiin syy mikä lihoamisen aiheuttaa:mies.Exäni ei hallinnut naisen huomioimista laisinkaan ja tuloksena oma kiinnostus lopahti eikä enää ollut kiinnostusta pitää itseään kauniina ja hoikkana.Nykyinen mies taputtelee takapuolelle,puristelee rintoja,halailee ja pussailee.Ja vaikka suhde on jo pidempään kestänyt,hän nukkuu käsi ympärilläni ihan vieressä.On itselläkin motivaatiota meikata joka päivä ja pitää oma kroppa kunnossa,kun mies kehuu.Ei tee mieli antaa itsensä lässähtää,kun näkee kuinka paljon mies tykkää kun huolehdin ulkonäöstäni.
Ihan kätevä selitys, mutta ei kai se nyt ensisijaisesti miehen tehtävä ole huolehtia naisen terveydestä (ja ulkonäöstä). Ellei sitten sovita niin, että muslimit oli oikeassa, ja nainen on miehen vastuulla ja miehen omaisuutta. Ei sillä, kyllä muslimeilla ihan pätevä logiikka toisaalta on...
Mies toki voi motivoida ulkonäön ylläpitoon monellakin tavalla. Esimerkiksi itse kyllä teen epäsuorasti naisilleni aina selväksi, että lihavista en tykkää, vaan tykkään hoikista. Ja toisaalta myös muistan kehua naisteni hoikkaa kroppaa.
Maailmassa on ihmisiä, joilla on tunne-elämään juontuva paino-ongelma. Se on aika monimutkainen asia loppujen lopuksi. Sellaiselle ihmiselle ruoka/herkut ovat tavallaan kuin huume. Koska syöminen liittyy jokaisen ihmisen perusasioihin, huumeesta on vaikea päästä koskaan pysyvästi eroon. Ruokaan liittyvä lohtu ja nautinto on niin houkutteleva. Se jos mikä on viha-rakkaus-suhde.
Oletko aivan varma, että kyseisellä naisella ei ole ollut paino-ongelmia jo ennen kuin edes tunsit häntä? Vaikka etpä sinä siitä ulkopuolisena tietäisi, jos hän on aiemmin pystynyt pitämään heilahtelun vain muutamissa kiloissa.
Syömishäiriöt eivät muuten ole vain naisten ongelma. Koko sana "syömishäiriö" on vähän harhaanjohtava, koska kyseinen häiriö on erottamattomasti sidoksissa koko ihmisen tunne-elämän kehittymiseen.
...monen muun naisen myös on miehen älytön mustasukkaisuus.
Mä olin jo kahden lapsen äiti ja paino ei ollut ikinä noussut yli 50;n kilon (paitsi raskausaikana muutaman kilon jotka lähtivät muutamassa viikossa). Sanotaan selvyyden vuoksi nyt vielä senkin, että olen vain 155cm pitkä.
Tapasin mieheni (EX;n) 28-vuotiaana ja huomasin pian hänen (sairaalloisen) mustasukkaisuutensa.
En välittänyt siitä, olin niin ettei aihetta ollut.
Sehän ei miehelle riittänyt, toisten miesten katseetkin saivat hänet raivoihinsa.
Hän alkoi pikkuhiljaa ostaa herkkuja, aina vain enemmän. En ollut koskaan ollut makean perään ja olin kova käymään jumpalla ja lenkillä jne. En painon takia, vaan se oli aina ollut elämäntapani.
Mies sai mut pikkuhiljaa lopettamaan jumpat ja lenkit, lenkillähän saattaa tavata miehiä ja jumpatunnit "hän ikävöi itsensä kuoliaaksi" ja murjotti monta päivää.
Ja kuinkas kävi, kyllä, lihoin parissa vuodessa noin 20 kg. Mies oli tyytyväinen mitä enemmän painoa alkoi tulla.
Itse en asiaa juuri huomannut, ennen kuin eräs työkaveri kysyi, että koskas on laskettu aika???
SIIS HÄ? Luulin, että hän pelleili vaan ei, muutkin olivat huomanneet lihomiseni, TIETENKIN, kaikki paitsi minä.
Mies kun osti mulle vaatteetkin, aina vaan suurempia tietysti ja kuten myöhemmin tajusin, todella kamalia säkkejä. Ei mun naisellista (HUOM. EI horahtavaa) tyyliäni ollenkaan, mutta en muutenkaan niin välittänyt muodista esim.
Miehen mustistauti yltyi väkivallaksi muutamassa vuodessa, joku katsoi sillä silmällä, tai minä katsoin, olin ollut vähän jokaisen vastaan tulijan kanssa ym.
Vasta kun parin väkivaltaisen vuoden jälkeen hän sai lyötyä näön toisesta silmästäni, tajusin erota. Myös varhaisteinit lapseni olivat suorastaan vihanneet miestä vaikka kuinka kauan, nyt vasta uskalsin senkin myöntää itselleni.
Petin siis itseäni ja petin lapseni.
Mutten miestäni, josta tää kaikki alkoi.
Lihottaminen, kilojen kehuminen, yksin liikkumisen kieltäminen, töihin ja kotiin kuskaaminen, rumat vaatteet..kaikki siksi, etteivät MIEHET KATSELISI MUA.
Yhdessä olomme kesti 8-v. Avoissa siitä 6-v.
Ero oli vaikea miehelle, ravasi ovellamme pari vuotta ja soitteli jne, velipoikani joutuivat ottamaan hänet "puhutteluun" ettei meidän tarvinnut enää pelätä. Hän ei kertakaikkiaan tajunnut miksi hänet jätin.
Jokatapauksessa eron jälkeen ei mennyt kuin kaksi kuukautta kun painoni putosi samaan noin 50 kiloon, kuin normaalisti.
Tosin KOVALLA työllä, se auttoi, että multa lähti ruokahalut, ne palautuivat myöhemmin.
Vieläkään en makeaa halua syödä.
Elämämme palautui normaaliksi ajan kanssa.
Mutta: TÄSSÄ on yksi syy miksi naiset lihovat parisuhteessa, en ole ainoa.
Typeräähän se on ja tavallaan oma valinta tuollaiseen suostua, MUTTA kuka ei haluaisi pitää miestään tyytyväisenä.
Pitäisi vaan ajoissa huomata nuo sairaalloisuuden rajat!
Ps. Myöhemmin kuulin, että hänen entinen naisensa oli kokenut saman ja myös seuraava, sen näin itse. Voi miten teki mieli varoittaa naista, (siis väkivallan vaarasta) mutta sehän olisi tulkittu "ex;n katkeruudeksi" tjms.
Että tällaista, tuli pitkä juttu ja jos jaksoit sen lukea mies tai nainen, toivottavasti pistää miettimään, varsinkin sitä kuinka antaa itseään kohdella ja myös, ettei heti syytä naista vääristä syistä jos ei asiaa tiedä.
Terv. 51-v naiselta joka sai itsetuntonsa takaisin kuin myös lastensa kunnioituksen.
Elämä on taas ihanaa.
Iän myötä aineenvaihdunta hidastuu. Teinivuosien jälkeen ei enää kasvakkaan mikä kompensois tilannetta. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus että nuoret naiset(20 tienoilla) lihovat. Ei osata ajatella että sitä lihois ku teininä oli niin hoikkana. Jatketaan samanlaista syömis/juomis tahtia
mutta liikuntaan ei panostetakkaan vaikka juuri silloin pitäis sitä lisätä.
Olen itse 21 ja sain parikymmpisenä ikälisiä 5 kiloa. Söin ja join samanlailla ku aikaisemminkin ja liikuin mutta silti tuli kiloja. Olen lisännyt liikuntaa ja ne kilotkin ovat karisseet.
Olemme ystäväpiirissä kaikki kokeneet saman että parinkympin tienoilla kiloja tulee. Se on myös huomattu ku katselee muita ihmisiä. Enemmän vain liikuntaa niin kyllä lähtee. Syitä voi olla muitakin mutta tässä oma mielipiteeni. On myös hirveän väärin että joku jätkä arvostelee naisia noin. Mitä se siltä on pois jos joku lihoo. Ei me
pysytä laihana tai laihduteta sen vuoks että joku
vain tuttu jätkä pysyis tyytyväisenä ja sen silmää miellyttää. Naisten pitäis ajatella että jos haluaa olla hoikka niin se lähtee siitä että itse haluaa. Ei pitäis kuunnella miehiä ja tehdä niin ku ne haluaa. Pääasia että itse viihdymme kehossamme oli sitten hoikka tai pyöreä