Voiko baarista löytää tosi rakkauden?

Tottakai voi. Ihmisiähän siellä baareissa vaan käy. Käythän sinäkin. Kannattaa varmaan kuitenkin lähteä sitä lähintä räkälää kauemmaksi kalaan.

Mäkin löysin oman kullan baarista. Nyt vuosi yhdessä eikä olla kyllä juopoteltu kumpikaan sen jälkeen. Että käy siellä muutkin kuin juopot ;)

Muutama kaverini on löytänyt kumppanin juuri baarista.

mies on vaan tumma ja pitkä, ne on niinku parhaita.

Että en oikein usko baareista löytyvän selvinpäin viihtyvää väkeä,vaikka en "alan asiantuntija" ole,koska olen "omituinen"-kun olen tupakoimaton absolutisti-eli suoraan sanoen "täys pehmo" (Kun en "tykkää "vetää lärvejä" enkä viihdy tupakansavuisissa paikoissa/ympäristössä)

Siksipä kai EN koskaan ole löytänyt naisseuraa,enkä tule löytämään:(
(m31v)

Itselleni baari ainakin on ihan luonteva paikka tutustua uusiin ihmisiin - sekä kaverimielessä, että muussakin. Ja itselleni kävi niin, että tuo toinen puolisko juuri baarireissulta aikanaan löytyi ja tässä jossakin vaiheessa pitäisi alkaa jo noita hääsuunnitelmia tekemään.

Kyllä kait sitä voi löytää kumppanin baarista siinä missä muualtakin, mutta yleensä baarissa ollaan huppelissa ja asiat vähän joutuvat sivuraiteilleen. Ulkonäkö ratkaisee paljon lähestymisyrityksen käynnistämistä ja humala sekoittaa arviointikykyä.

Loppujen lopuksi nettipalvelut ovat ihan hyviä, kunhan vaan huomaa kysyä oikeita asioita ja kertoa itsestään oikeita asioita.

Ihanteellista kai olisi tavata kumppani harrastuksen parissa tai yesim. stävien kautta. Kuka sitä tietää, mikä on se paras tapa tavata toisia.

Ole rehellinen itsellesi, älä teeskentele tai näyttele ja kuuntele mitä toisella on kerrottavaa. siitä se kait lähtee...

Mulla on olltu vain huonoa tuuria mies-suhteissa jo pitkään, ja olen sen takia tosi epäileväinen, vaikea, ja haastava.
En siis suinkaan helppo lähestyttävä, mut tosi pehmeä sydäminen ja ajattelevainen mikäli luotan toiseen ihmiseen ja rakastan häntä:)

Mä löysin sen oikean baarista ihan sattumalta. Piti lähteä kaverin tahdosta katsomaan esiintyjää ja en halunnut olla missään "kaato"-kunnossa ja olin sinä iltana ihan rentoutunut ja oma itseni ja join siis vähän vain.
Mä olen aina sellainen et tykkään haasteista, ja tykkään olla vähän vaikeahko jotta näkisin onko toisesta mihinkään, siispä "haastoin" tällaisen tummasilmäisen komistuksen tupakalla ollessani kysymällä poliitisista asioista ja mielipiteistä.
Jossain vaiheessa minun piti kuitenkin mennä sisällä käymään, ja tämä kysyi: "You promise to come back?"... mä sanoin: "Maybe, will see..." ja katosin sisälle. Hän oli kuulemma tästä tilanteesta niin kummastunut että lähti perään muttei löytänyt enää minua enää, ja palasi kuulemma takaisin ulos ja kappas, siellä minä istuin jälleen. Juttelimme.

Hän auttoi minut kotiini, mutta sanoin etten sitten ole sellainen ihminen jonka viereen voi jäädä, ja hän ymmärsi sen ei kyseenalaistanut sitä. Jatkoimme juttelua melkein koko yön kunnes sanoin että hänen pitää lähteä. Hän suorastaan intoili numeroni pyytämisessä, ja vastasin kolmesti EI, sillä olen varsin vaikea. Kuitenkin myöhemmin myönnyin, hän intoili siitäkin että tahtoo ehdottomasti tavata minut huomenna. Suostuin kun hän otti piponi vakuudeksi. Hän oli ainakin sinnikäs:D Siispä treffasimme seuraavana päivänä, ja juttelimme vaikka ensin en meinannut tavata häntä uudestaan...
Jotenkin hän oli niin sinnikäs että en voinut
muuta tehdä kuin mennä...

Ollaan nyt suunnitelemassa häitä hänen kotimaassaan, ja hän on mitä ihanin, kohteliain, avuliain, fiksuin, suloisin ja sinnikkäin ihminen jonka tiedän:)))
Että niin se rakkaus voi yllättää... :)))