Kertokaapas naiset, mitä teen väärin ja
missä kohtaa tässä katoaa kykyni hahmottaa naisen logiikka.
Olen siis aika tavallisen näköinen, nyt kolmekymppinen, mies jolla ammatti, ystäviä, harrastuksia ja avoin mieli.
Minua pidetään mukavana ja luotettavana ja ehkä jossain määrin myös taiteellisena.
Ongelma ei kuitenkaan ole naisen lähestyminen itsessään, johon kyllä pystyn (netissä, baarissa, tanssilattialla)
Ongelma on asian vieminen eteenpäin eli sen ns. ratkaisevan askeleen ottaminen joka epäonnistuu kauttaaltaan ja aina.
Kanssakäyminen naisen kanssa päätyy usein flirttiin, hyväilyyn ja suuteluunkin .. mutta jostain ihmeen syystä sitten todella harvoin homma etenee siitä pidemmälle. Nainen haluaa kuitenkin yleensä jatkaa suhdetta minuun - ystävänä - jo ensimmäisen illan flirtin ja suutelun jälkeen.
Monesti kuitenkin edelleen jatkaen flirttailua - ikuisesti.
Parhain esimerkki tästä on seuraava:
Tutustuin naiseen yli 10v sitten ... muutamat ensimmäiset tapaamisemme toteutuivat suutelun ja hyväilyjen merkeissä, tosin vaatteet päällä.
Tämän jälkeen rohkaisin mieleni ja yritin viedä asioita pidemmälle - jolloin sain pakit. Meistä tuli kuitenkin ystäviä. Nykyäänkin, välillä kun käydään ulkona, kuljemme esim. julkisesti käsikkäin, flirttaillaan edelleen, tanssimme hitaita - puristelemme toisiamme strategisista
paikoista jne .. laitamme kasvot vastakkain ja katselemme toisiamme umpi-romanttisesti pitkiä toveja. Mutta edelleen homma ei ikinä mene
tuon pidemmälle, en vaikka mitä tekisin, jossain vaiheessa iltaa joko aika loppuu kesken, tai tulee kohtuullisen selkeä torjuminen.
Eräs toinen, netti-tuttavani, tapasin usean kuukauden "nettimisen" jälkeen. Vain n. tunti tapaamisestamme ja istuttiin romanttisesti puiston
penkillä sylikkäin, kaksi tuntia ja olimme luonani sängyssä.
Suutelimme ja siihen asti menimme, että hyväilin tämän paljaita rintoja, kun nainen äkkiä pyysi ettei mentäisi enää "tänään" pidemmälle.
Nainen jäi yöksi, ja aamulla jatkettiin leikkimielisellä kieriskelyllä ja kuhertelulla sängyssä - ja jälleen se meni rintojen hyväilyyn, eikä taaskaan pidemmälle. Tapasimme useamminkin ja samoissa merkeissä aina. Koskaan se ei mennyt rintojen hyväilyä pidemmälle, mutta aina kuitenkin siihen.
Meistä tuli ystäviä, pari kuukautta myöhemmin nainen paljasti että hän "jollain tavoin" rakasti minua .. mutta seksiä hän haki samanaikaisesti kuitenkin ihan muilta miehiltä.
Minun kanssani se ei lopulta toteutunut koskaan...
Tämän tyyppisiä esimerkkejä on elämässäni useita, useita.
Ongelma alkaa nyt kulminoitua sillä olen ollut nyt 2 vuotta ilman seksiä (yhdyntää), tämäkään ei olisi ehkä muuten ongelma, mutta se alkaa pikkuhiljaa nakertamaan miehistä itseluottamusta. En vain kohta enää tunne olevani kyvykäs mies enkä samalla millään ymmärrä, mikä ihme minussa on pielessä? Enhän kuitenkaan voi olla umpi-luuserikaan, kun monet naiset kuitenkin todistetusti viihtyvät seurassani.
Mielestäni en ole myöskään yli-varovainen, vaan rohkeasti vien asioita eteenpäin.
Flirttiä, suutelua ja esileikkiä onkin riittänyt.
Onko vika ns. kaveri-roolissani?
Jos näin, miten pääsisin tästä eroon niin että elämään saisin vähän muutakin säpinää kuin pelkkää loputonta esileikkiä?
(Esileikki muuttuu nimittäin kiduttavaksi silloin, kun se ei koskaan pääty..)
missä kohtaa tässä katoaa kykyni hahmottaa naisen logiikka.
Olen siis aika tavallisen näköinen, nyt kolmekymppinen, mies jolla ammatti, ystäviä, harrastuksia ja avoin mieli.
Minua pidetään mukavana ja luotettavana ja ehkä jossain määrin myös taiteellisena.
Ongelma ei kuitenkaan ole naisen lähestyminen itsessään, johon kyllä pystyn (netissä, baarissa, tanssilattialla)
Ongelma on asian vieminen eteenpäin eli sen ns. ratkaisevan askeleen ottaminen joka epäonnistuu kauttaaltaan ja aina.
Kanssakäyminen naisen kanssa päätyy usein flirttiin, hyväilyyn ja suuteluunkin .. mutta jostain ihmeen syystä sitten todella harvoin homma etenee siitä pidemmälle. Nainen haluaa kuitenkin yleensä jatkaa suhdetta minuun - ystävänä - jo ensimmäisen illan flirtin ja suutelun jälkeen.
Monesti kuitenkin edelleen jatkaen flirttailua - ikuisesti.
Parhain esimerkki tästä on seuraava:
Tutustuin naiseen yli 10v sitten ... muutamat ensimmäiset tapaamisemme toteutuivat suutelun ja hyväilyjen merkeissä, tosin vaatteet päällä.
Tämän jälkeen rohkaisin mieleni ja yritin viedä asioita pidemmälle - jolloin sain pakit. Meistä tuli kuitenkin ystäviä. Nykyäänkin, välillä kun käydään ulkona, kuljemme esim. julkisesti käsikkäin, flirttaillaan edelleen, tanssimme hitaita - puristelemme toisiamme strategisista
paikoista jne .. laitamme kasvot vastakkain ja katselemme toisiamme umpi-romanttisesti pitkiä toveja. Mutta edelleen homma ei ikinä mene
tuon pidemmälle, en vaikka mitä tekisin, jossain vaiheessa iltaa joko aika loppuu kesken, tai tulee kohtuullisen selkeä torjuminen.
Eräs toinen, netti-tuttavani, tapasin usean kuukauden "nettimisen" jälkeen. Vain n. tunti tapaamisestamme ja istuttiin romanttisesti puiston
penkillä sylikkäin, kaksi tuntia ja olimme luonani sängyssä.
Suutelimme ja siihen asti menimme, että hyväilin tämän paljaita rintoja, kun nainen äkkiä pyysi ettei mentäisi enää "tänään" pidemmälle.
Nainen jäi yöksi, ja aamulla jatkettiin leikkimielisellä kieriskelyllä ja kuhertelulla sängyssä - ja jälleen se meni rintojen hyväilyyn, eikä taaskaan pidemmälle. Tapasimme useamminkin ja samoissa merkeissä aina. Koskaan se ei mennyt rintojen hyväilyä pidemmälle, mutta aina kuitenkin siihen.
Meistä tuli ystäviä, pari kuukautta myöhemmin nainen paljasti että hän "jollain tavoin" rakasti minua .. mutta seksiä hän haki samanaikaisesti kuitenkin ihan muilta miehiltä.
Minun kanssani se ei lopulta toteutunut koskaan...
Tämän tyyppisiä esimerkkejä on elämässäni useita, useita.
Ongelma alkaa nyt kulminoitua sillä olen ollut nyt 2 vuotta ilman seksiä (yhdyntää), tämäkään ei olisi ehkä muuten ongelma, mutta se alkaa pikkuhiljaa nakertamaan miehistä itseluottamusta. En vain kohta enää tunne olevani kyvykäs mies enkä samalla millään ymmärrä, mikä ihme minussa on pielessä? Enhän kuitenkaan voi olla umpi-luuserikaan, kun monet naiset kuitenkin todistetusti viihtyvät seurassani.
Mielestäni en ole myöskään yli-varovainen, vaan rohkeasti vien asioita eteenpäin.
Flirttiä, suutelua ja esileikkiä onkin riittänyt.
Onko vika ns. kaveri-roolissani?
Jos näin, miten pääsisin tästä eroon niin että elämään saisin vähän muutakin säpinää kuin pelkkää loputonta esileikkiä?
(Esileikki muuttuu nimittäin kiduttavaksi silloin, kun se ei koskaan pääty..)
Vastaukset 10
Vanhimmat
miehisyydestä? Jolloin se tarttuu naiseen. Omalla kohdallani esileikit ovat aina päättyneet yhdyntää, joka on esileikin huipentuma. En osaa neuvoa enempää! Luota itseesi miehenä!
Kyse voi olla jostain mitä teet, jätät tekemättä tai millainen olet, mahdotonta sanoa täältä käsin.
Mutta toi naisten kanssa "kaveeraaminen" ei ole mielestäni hyvä idea. Josset naiselta toistuvista yrityksistä huolimatta ole pillua saanut, niin ei se tilanne sillä parane, että hengailet naisen kanssa kuin mikäkin poikakaveri. (Sitten ois eri asia, jos molemmat olisivat vanhoillisia ja odottaisivat avioliittoa, mutta siitähän ei ole kysymys...)
Kyllä mä omien kokemusteni pohjalta sanoisin, että suomalainen nainen kyllä antaa ihan parien ensimmäisten tapaamisten aikana, jos on antaakseen. Usein ekoilla treffeillä. Jossain muualla päin maailmaa kulttuuri saattaa olla hieman konservatiivisempi.
Suosittelisin kuitenkin, että seuraavan kerran kun pääset UUDEN naisen kanssa tuollaiseen lähikontaktiin, niin yritä viedä tilannetta itsevarmasti eteenpäin melko nopeasti. Älä ainakaan jää niitä tissejä ihailemaan kovin moneksi kymmeneksi sekunniksi. Jos tilanne etenee hitaasti eikä miehellä tunnu olevan tilanne hallussa, saattaa nainen turhautua.
Älä kuitenkaan hosu tai hätäile.
Etene naisen vartalolla itsevarmasti, päämäärätietoisesti ja riittävän nopeasti.
Vielä vinkkinä, että voit kokeilla sanoa noille vanhoille tuttavuuksille ihan suoraan, ettet ole saanut pillua kahteen vuoteen. Hyvällä tuurilla naiset heltyy antamaan säälipillua.
Loukkaantuisin varmaan verisesti jos joku tulisi edes ehdottamaan yhdyntää mikäli kokisin, että kyseessä olisi toiminta silkasta säälistä. Jos joku noista vanhoista tutuistani ehdottaisi seksiä "säälistä", torjuisin sen, ja pistäisin todennäköisesti lisäksi ystävyyden poikki.
Syy on se, että ystävä on ihminen joka on kanssasi samalla viivalla. Jos toinen näkee sinut säälittävänä, ystävyys ei ole edes mahdollista.
Ystäväni todella ovat ystäviä, eivätkä toisinpäin, jossa he olisivat pääasiallisesti seksiobjekteja.
Toisaalta myönnän, että mahdolliuuksiani saattaa heikentää kykenemättömyyteni nähdä naista tarvittaessa myös pelkkänä objektina.
Jos haluaa seksiä, ei kenties saisi sotkea siihen liikaa muita asioita sekaan, vaan hetkeksi silloin tällöin pitäisi kenties jostain kaivaa esiin se sisäinen narsistinsa - ja vain ottaa omansa pois hirveästi edes lupaa kyselemättä.
Tarkoitin säälipillulla sitä, että naiset saattavat kokea empatiaa sua kohtaan ja toisaalta syyllisyyttä, kun ovat pompotelleet sua. Ja näinollen siis saattavat vihdoin suostua sänkyyn sun kanssa.
Tuskin ne nyt suoraan tulee sanomaan, että tuntevat sääliä ja haluavat antaa säälistä... Tai jos sanoisivatkin, niin mitä sitten. En mä kahden vuoden puutteessaelon jälkeen jaksaisi mitään erityisehtoja pillunsaamisen puitteille asettaa.
Kannattaa muistaa, että te ette ole tälläkään hetkellä mitenkään "tasaveroisia ystäviä" tms... Nainen on teidän ystävyyssuhteessa niskanpäällä, koska hän toimii pillunsuun vartijana. Jos sä haluat seksiä ja nainen ei halua, niin ei se mikään tasaveroinen suhde ole. Naisella on valta. Sulla ei ole valtaa. Ei tasaveroista.
sääliä tunne ainakaan avioliitossa!
nyt sitte naisena vastata tähän sun viestiin, ku luin ton sääli pillu asian ja sun suhtautumisesi siihen.taidat olla pirun fiksu ihminen, vaikka et sitte sitä pillua ois saanu pariin vuoteen!
mielestäni toi kaveri-rooli saattaa olla se virhe. me naiset ollaan vaikeita,pitäis olla mukava ja reilu mies... mut sit jotain muutakin.
mun nykyinen mieheni on sellainen ujo,hiljainen ja aika tavallisen näköinen tyyppi, joista naiset ei heti syty.tapasimme eräissä tupareissa kolme vuotta sitte. höpistiin siinä illan aikana kaikkea ja isommalla porukalla oli tarkoitus lähteä baariin.siinä vaiheessa en sellaista pientä ujoa ukkoa paljon noteranut, sillä olen aina ollut miesten mielestä viehättävä ja tarjontaa on riittänyt .kyselin kohteliaisuuttani, jos hän haluaisi lähteä mukaan ja lupautuihan se.ulko ovella mies totesi, ettei lähde vaan menee sinne kämpille nukkuu mutta suukkoa pyysi. suukoin annoin ja tietty pistin itseni peliin, että lähtis kuitenki mukaan(yleensä ne lähtee)sanoin jopa et baarin jälkeen voidaan mennä vaik mun tykö nukkuu. sain pahus pakit!! ja sitä myöten päähän pinttymän miehestä, jota en aluksi pitäny minään.
viikon salapoliisi työni jälkeen (puh.nron haku jne) sitte oli treffit ja saimme molemmat mitä haluttiin. minä seksiä( joka oli pakkomielle) ja mieheni muijan, jota ei kuulemma ois muuten saanu.
eli joskus se torjuntakin voi auttaa... ainakin jos nainen on yhtä itserakas kuin minä.
toimii mulla samoin tuo pakkien saaminen. se tekee miehestä vahvemman ja jämäkämmän ja kuka sellaisen miehen haluu joka lähtee heti mukaan..
lähtee varmaan sit helposti muidenkin mukaan.
toinen on se että teet jotain rohkeaa seksuaalista kyselemättä. esim suudellessa vaan viet sormen takaportin päälle ja pidät sen siinä. toimii myös. hävytön, rohkea mies. uuh!
ei tietty varmaan kaikille tuokaan..