Minkälainen se on? Tai oikeammin mitä siihen tarvitaan?
Tulipa vaan mieleen, kun luin uutisia. Mies joka kirjoitti tuon nimisen kirjan törttöili ilmeisesti jossain aineissa Länsiväylällä väärään suuntaan.
Onko se riittävästi tekemistä, rahaa, valtaa ja naisia? Tuolla reseptilläkö tullaan onnelliseksi? Kirjaa jos muistelee, niin jotain tuon suuntaista siinä oli. Voiko yleispätevä resepti toimia, vai onko se mieskohtaista?
Kirjan kirjoittajalla on nykyään ainakin riittävästi rahaa. Ilmeisesti sillä ei ole tullut onnelliseksi.
Älkää tuomitko. Olen luopunut kyseisen kirjailijan lukemisesta jo ajat sitten. Mies vaikuttaa nykyään öykkäriltä, jolle on noussut pahasti hattuun.
Tulipa vaan mieleen, kun luin uutisia. Mies joka kirjoitti tuon nimisen kirjan törttöili ilmeisesti jossain aineissa Länsiväylällä väärään suuntaan.
Onko se riittävästi tekemistä, rahaa, valtaa ja naisia? Tuolla reseptilläkö tullaan onnelliseksi? Kirjaa jos muistelee, niin jotain tuon suuntaista siinä oli. Voiko yleispätevä resepti toimia, vai onko se mieskohtaista?
Kirjan kirjoittajalla on nykyään ainakin riittävästi rahaa. Ilmeisesti sillä ei ole tullut onnelliseksi.
Älkää tuomitko. Olen luopunut kyseisen kirjailijan lukemisesta jo ajat sitten. Mies vaikuttaa nykyään öykkäriltä, jolle on noussut pahasti hattuun.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mielenrauhaa.
jotkut vaan tarvitsevat sen mielenrauhan saavuttamiseksi kaikenlaista pientä askarreltavaa, jotkut ihan helvetisti maallista materiahässäkkää.
Epäilenpä vähän omalta kohdaltani sellaista, että näinköhän tulen koskaan olemaan sydämestäni onnellinen. Rahalla tai materialla en minä ainakaan saa onnea. En ole kokeillut kokeillut, mutta satunpahan nyt vaan tietämään. Perustyytyväisyyttä, perustyytyväisyyttä...
on tyytymistä? Tyydy tyytyväisyyteesi, älä kurota liian korkealle?
Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa?
Minusta elämä on valintoja.
tuo nyt on jotain hemmetin markkinataloutta ja laskelmointia, vaikka ELÄMÄSTÄ oli kyse. Ei mistään helvetin pörssistä.
Senkin pessimistit. Te ajattelette liikaa.
on niin kovin vaikeaa opetella.
Noissa oli kysymysmerkit perässä.
Miten sinä olet osannut vähentää ajattelua? Vai oletko?
pessimistejä ei olisi, niin laskuvarjoja ei olisi keksitty.
-vanha kansanviisaus-
ajattelua on ehdottomasti vähennettävä. Jos matoongella istuessa osaa olla jahkailematta, niin hyvä. Minä en osaa.
Pää on laitettava sellaiseen paikkaan, että normaali taajuus ei pääse käsiksi.
Nykyään kuunnellaan liikaa sanoitettua musiikkia. Ei, ei ja ei. Kyse on kuuntelemisesta, kuulemisesta eikä "ajattelusta".
sellanen hyväntuulinen ja hyväntahtoinen pöljä. Sellaset on hyviä miehiä sen lisäksi että ovat onnellisia.
Kävelevät tuolla metiköissä ja ilahtuvat kun löytyy oudon näköinen käpy.
vituttaa se, etten osaa olla aidosti onnellinen elämän pienistä iloista. Niinkö sitä on kiittämätön paska... Minä en vaan perkele osaa iloita niistä pienistä asioista, outojen käpyjen löytämisestä tms. Se pieni ilon pilkahdus kyllä käy sisimmässä, mutta varmaan 1/1000 se oikeasti näkyy ulospäin.
että olet oikeassa. Tuo on ainakin yksi toimiva malli.
Olisinpa vielä nykyistä pöljempi.
tarttee ulospäin näkyä?
Sitä paitsi jotkut ihmiset aistii asiat ilman turhia lätnöitä, ei niille tarttee kaikkee erikseen selittää.
sinä olet kehittymässä oikein hyvään suuntaan.
Voin antaa vielä lisävinkkejä pöljyyden jalostamista varten, mutta pärjäät kyllä valitsemallasi tiellä ilman muuta, se on sanomattakin selvää.
Pöljyys ja hyväntahtoisuus ovat miehen tie onneen, sanokaa minun sanoneen.
Huomasin myös että olisi pitänyt kirjoittaa selvemmin, eli ehkä niiden pienten ilon pilkahdusten olisi hyvä näkyä jotenkin, jos ei selkeästi ulospäin, en kannata teennäistä iloisuutta eikä minusta ainakaan olisi edes siihen, niin ainakin sellaisena sisäisenä mielenrauhana / tyydytyksenä... Niin niiden mahdollisesti olisi hyvä näkyä. Siis itselle selkeinä "ilon tuojina". Kait.
Ja niin aistii.
sininen hetki riittää ainakin minulle, en sen näkymisestä kyllä huolehdi.
Pikemminkin huolestun siitä, että tietystä pikkujutusta saatu sininen hetki on pienempi kuin aiemmin.
käsitteellinen saattaa olla aikamoinen ansa. Sitä käyskentelee tuolla pusikoissa ja huomaa yhtäkkiä olevansa jotenkin perhanan hyvällä tuulella. Vähän niinku onnellinen.
Ja mitä siitä seuraa: kauhea päänsisäinen kohkaus ja itelleen selittäminen: nyt olen onnellinen, hemmetin kivaa, ai että, olenpa muuten onn-
ja oho. Se katos. Sitä kun väkisin yrittää pullottaa ja varastoida vitutuksen varalle, ja just sitä kiinniottamista se lähtee karkuun.
Sitten mennään kyttäämään sitä oikein rynnäkkökiväärin kanssa. No? Enksmä ollu viimeks onnellinen ku täälläpäin olin, hä?
Liika ajattelu on luonnotonta, joten on parempi harjoitella olemaan pöljä ja siitähän riemu syntyy.
Osaisinpa oman metodini. Vituttais vähemmän.
sinistä hetkeä ei saa tarkkailla eikä vaania tollai. Se lähtee heti karkuun.
Zen.
kokonaan ole karannut. Täytyy opetella vaanimaan näkymättömämmin. Tai sitte hommata uusia pikkujuttuja, joissa se hetki tulee taas yllättäen.
Neuvominen on helppoa, eikös vaan? Enää ei tarvitse kuin toteuttaa omat neuvot.
Lisää suklaata.
älä kerro kellekään, mutta sain vuosi sitten oikeasti kiksejä siitä, kun terrorisoin palstaa sellaisilla typerillä vakuutusmies-jutuilla. Leikin olevani se ja laitoin sen tekemään kaikkea vittumaista ja olin äärimmäisen tyytyväinen, kun se oli tyytyväinen tekemiinsä tihutöihin.
Kato, eihän näissä hommissa voi menettää kuin korkeintaan maineensa.
ohje.
Jos sitä soveltaa usein, niin sitten on myös sovellettava sitä toista keinoa, eli lenkille (täällä olisi kyllä syytä tehdä tuossa suhteessa parannus).
Nyt kyllä tipuin kärryiltä. Ajattelin lähinnä että jos tempasis vaikka tuolla harrastuspuolella ja koettais jotain täysin uusia juttuja.
Voihan tämä palstakin tietysti olla harrastus.
pari kolmekin kiloa lisää. En uskalla hievahtaakaan. Lihas painaa vielä enemmän kuin läski.
Poljen huomenna ihan hissuksiin tohon Siwaan ja ostan lisää suklaata. Ei saa nyt tässä tilanteessa provosoida mitään lihaksia.
Missähän vaiheessa alan kellua ilman pelastusliivejä?
kuuluu? :D
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000033125356
Jos ostaa jotain super tummaa suklaata, niin siinä on tehoon nähden vähemmän kaloreita.
Öh - itse olen kellunut aina ihan helposti, mutta ilmeisesti siihen vaikuttaa myös keuhkojen tilavuus (itseasiassa pohjalla on uimahallissakin kuitenkin paljon rauhallisempaa kuin siellä ruuhkassa pinnalla, tosin ne hämmästyvät kun ohittaa alakautta).
sitä voi kauheasti suunnitella. Sitten kun on tarpeeksi pihalla, niin tekemistä alkaa kummasti löytyä.
Itse löysin viime talvena kivan harrastuksen: ilmapistoolilla ammuskelu sisällä. Taulu vaan käytävän toiseen päähän.
oikein, että olet nyt kumminkin onnellisempi kuin vaikka 3 kk tai puoli vuotta sitten.
Mun mielestä tuollaisten havaintojen teko nimittäin edellyttää jo tietyn onnellisuuden asteen saavuttamista.
Se ei ole täpöllä, mutta riittävän näkyvissä ,että sen voi jo tunnistaa.
Mutta nythän ei ollutkaan kummastakaan kyse. Mun mielestäni ainakaan. Vaan ehkä sellaisesta, että voisi "aidosti" iloita joistakin asioista eikä siihen edes tarvita/tarvittaisi sitä pöljyyttä. Tunnen erään ihmisen joka osaa nauttia elämän pienistä iloista, eikä häntä pysty pöljäksi sanomaan. Se on vaan sellaista sisältä kumpuavaa harmoniaa.
Onhan tuollaisessa se riski olemassa, mistä kerroitkin, että niitä onnensirpaleita alkaisi metätellä, mutta kaikessa piilee aina omat ongelmansa. En sitten tiedä, niin kai sitä ollaan monin tavoin rakennettuja, että jotkut osaavat nauttia niistä pienistä asioista, ja toisille samanlaiset asiat ovat vain niitä harmaan eri sävyjä.
meinaan vaan sitä, jos havainnoi kauhean tarkkaan omaa onnellisuuttaan.
Kirjoitin / tarkensin tuossa gek-kolle, että niiden hetkien, mitkä riittäisi minullekin, olisi hyvä olla sellaisia, jotta ne toisivat sitä sisäistä mielenrauhaa vaikka eivät niin kirjaimellisesti ulospäin näkyisikään. Näkyyhän se sisäinen tyytyväisyyskin ulospäin, mutta siis kuitenkin...
nukkumaan, mitähän poronvittua mä oon täällä sönkänny? Pitää aamulla sitä...kin ihmetellä.
terseet ja öitä kaikille
tarvitsen ehdottomasti lisää mielenrauhaa, kärsin ihan törkeistä angstikohtauksista välillä. Olis jännä tietää mikä muita riivaa sillon kun niitä riivaa. Mutta nyt mua nukuttaa ihan pirusti enkä mä muista mitä mä alunperin tai ylipäätään missään vaiheessa ajattelin, että öitä vaan ja NÄHKÄÄ UNTA
ha näkee kauniita liskon-unia sitten,
toivottavasti voi mennä hymy huulilla.
Kuka havainnoi mitä? Ainakin siitä esimerkki-ihmisestäni (nainen) olen täysin varma. Jos nyt ymmärsin kysymyksen.
öitä vaan muillekin yökukkujille. Hyvät unet auttaa mielenrauhan hakemisessa.
öitä munkin puolesta kaikille joille toivotukset kelpaa.
että yksi tapa tulla onnellisemmaksi on auttaa muita tulemaan onnellisimmiksi, varsinkin hädänalaisia.
http://www.youtube.com/watch?v=1loyjm4SOa0
Mielekästä tekemistä, paljon rahaa ja laadukasta seksiä.