Rakastan miestäni ja haluan hänen kanssaan tulevaisuuden. Luulen että hän ajattelee samala tavalla. Suhteemme toimii mielestäni niin loistavasti.. paitsi riita tilanteet...
Tiedän että olen hieman epäilevää sorttia, mutta syytän sitä siitä että mieheni on kerran kännipäissään pettänyt minua 3 vuotta sitten. erottiin silloin muutamaksi kuukaudeksi, mutta palattiin yhteen kun hän niin kauniisti aneli uutta mahdollisuutta ja pyyteli anteeksi. Käytiin tämä pettäminen aika perusteellisesti läpi ja se vei monta kuukautta ja paljon voimia. Vaikka aikaa on nyt kulunut ja anteeksi on annettu en silti ole päässyt täysin yli siitä. Tutkin mieheni puhelinta ja saan olemattomista asioista ison riidan. Mieheni valehtelee väillä valkoisia valheita mielestäni turhista asioista ja kun jää näistä kiinni niin sanoo valehdelleensa koska ei halua huolestuttaa minua ja koska haluaa myös itse "päästä helpommalla" (Oli varmasti hänelle kovia aikoija ne kun selvittelimme sitä pettämistä joten toisaalta ymmäärrän tarkoituksen) mutta silti se syö luottamusta.
Olemme hieman eri elämän tilanteissa, kun minulla on vakituinen työ ja asiat kunnossa joten olisin valmis ottamaan seuraavan askeleen (yhteen muuttaminen ja myös kihlat ja lapsi on käynyt mielessäni). Mieheni on juuri pari kuukautta sitten perustanut oman yrityksen ja stressaa sen toimivuudesta ja rahasta kokoajan. Minä kyllä ymmärrän sen, mutta kun ehdotin seuraavaa askelta hän sanoo ettei ole vielä valmis ei halua ruvata vielä stressaamaan yhteisistä asioista, haluaa ensin saada oman elämänsä kuntoon... Pelkään että takana on jotain muuta... ettei halua sitoutua, ettei hän haluakaan minun kanssa tulevaisuutta. Olenko hirveän itsekäs ja ajattelematon ja hullu jos en loukkaannun ettei hän halua vielä ottaa seuraavaa askelta suhteessamme? Oletan että hän toimii täysin niin miten minä haluan... saimme aika kovan riidan kun tästä keskusteltiin ja nyt olemme oleet erossa 3 päivää (emme siis eronneet vaan sovittiin että annetaan pölyn laskeutua)... Mitä teen? miten saan asian ratkeamaan? Pitääkö minun ymmärtää ja odottaa vai oliko suhtemme tässä??
Olisiko jollain hyvää ja viisasta sanottavaa?? mielipiteitä kaipailisin naisilta ja miehiltä...
Tiedän että olen hieman epäilevää sorttia, mutta syytän sitä siitä että mieheni on kerran kännipäissään pettänyt minua 3 vuotta sitten. erottiin silloin muutamaksi kuukaudeksi, mutta palattiin yhteen kun hän niin kauniisti aneli uutta mahdollisuutta ja pyyteli anteeksi. Käytiin tämä pettäminen aika perusteellisesti läpi ja se vei monta kuukautta ja paljon voimia. Vaikka aikaa on nyt kulunut ja anteeksi on annettu en silti ole päässyt täysin yli siitä. Tutkin mieheni puhelinta ja saan olemattomista asioista ison riidan. Mieheni valehtelee väillä valkoisia valheita mielestäni turhista asioista ja kun jää näistä kiinni niin sanoo valehdelleensa koska ei halua huolestuttaa minua ja koska haluaa myös itse "päästä helpommalla" (Oli varmasti hänelle kovia aikoija ne kun selvittelimme sitä pettämistä joten toisaalta ymmäärrän tarkoituksen) mutta silti se syö luottamusta.
Olemme hieman eri elämän tilanteissa, kun minulla on vakituinen työ ja asiat kunnossa joten olisin valmis ottamaan seuraavan askeleen (yhteen muuttaminen ja myös kihlat ja lapsi on käynyt mielessäni). Mieheni on juuri pari kuukautta sitten perustanut oman yrityksen ja stressaa sen toimivuudesta ja rahasta kokoajan. Minä kyllä ymmärrän sen, mutta kun ehdotin seuraavaa askelta hän sanoo ettei ole vielä valmis ei halua ruvata vielä stressaamaan yhteisistä asioista, haluaa ensin saada oman elämänsä kuntoon... Pelkään että takana on jotain muuta... ettei halua sitoutua, ettei hän haluakaan minun kanssa tulevaisuutta. Olenko hirveän itsekäs ja ajattelematon ja hullu jos en loukkaannun ettei hän halua vielä ottaa seuraavaa askelta suhteessamme? Oletan että hän toimii täysin niin miten minä haluan... saimme aika kovan riidan kun tästä keskusteltiin ja nyt olemme oleet erossa 3 päivää (emme siis eronneet vaan sovittiin että annetaan pölyn laskeutua)... Mitä teen? miten saan asian ratkeamaan? Pitääkö minun ymmärtää ja odottaa vai oliko suhtemme tässä??
Olisiko jollain hyvää ja viisasta sanottavaa?? mielipiteitä kaipailisin naisilta ja miehiltä...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja vieläkö haluat pettäjän kanssa yhteen?
Kuules, niitä on olemassa niinkin rehellisiä miehiä jotka ei missään tilanteessa edes ajattele pettävänsä.
Mahtoikohan ajatella pettäessään sinun tunteitasi ja sinua.
Täytyykö sinun nyt ajatella häntä, entäs jos käännätkin elämässäsi suuntaa ja jatkat itsenäisenä vahvana naisena.
Anna itsellesi aikaa ja nauti kaikesta huomiosta mitä saat.
Joku päivä, kenties, kohtaat juuri sellaisen miehen joka ei edes ajattele naisia. Sinä olet hänen rakkaansa ja se on tärkein asia hänelle.
Ja että vielä suostui tuohon 3 päivän pölynlaskeutumis-eroon.
Huh huh, minun mieheni ei olisi mistään hinnasta erossa minusta ja varsinkin riidan jälkeen suorastaan väkisin tunkeutuu suosiooni.
Ja meidän elämäämme ja keskusteluihimme ei kuulu toiset naiset eikä toiset miehet niissä tarkoituksissa.
Ihan tiedoksi, jos oikeasti rakastaa, niin kai sitä tahtoo olla yhdessä eikä yksin mennä yöelämään. Tai sanotaanko, että meidän elämäämme ei kuulu ollenkaan tuo yöelämä, vaikka molemmat ulkonäöltämme näytetäänkin siltä, että voisimme liitää huomion keskipisteinä eri paikoissa.
Mutta kun kumpaakaan ei kiinnosta.
Ihan tiedoksi, voi olla ettet koskaan pääse eroon tuosta pettämisasiasta ja miehesi kai vain tyytyväisenä myhäilee, pakko sanoa ja anteeksi, mutta miehesi on "sika".
Jätä hänet ja ala nauttimaan elämästäsi!
Mutta tietenkin teet juuri niinkuin itse tahdot.
Onnea sinulle elämääsi!
Siis hän petti 3v. sitten. kerran kännissä... ja myönsi sen heti. jokainen tekee virheitään ja yksi elämän suurista ihmeistä on anteeksi anto.
Joten en lähtisi sen takia suhdetta lopettamaan... se ei tee hänestä mielestäni sikaa! ja se että pitää pienen eron kovan riidan jälkeen auttaa meitä molempia selvittämään ajatuksiamme.
Ja parisuhteita on erillaisia... itse en ikinä viihtyisi suhteessa missä kaikki vapaa aika vietetään kumppanin kanssa... ja jos yöelämäänkin pitää lähteä aina yhdessä. Rakastan viettää aikaa kavereitteni kanssa, meno on silloin niin erillaista.
Mutta ymmärrän kyllä tarkoituksesi.
Miten miehestä voi kehittyä normaali kun pitää koko ajan pelätä että kotona nousee iso riita jokaisesta tapaamisesta jonkun naisen kanssa? Voiko asioitaan hoitaa ja luoda kontakteja jos pitää selitellä että tarvitsee luvan jokaiseen yhteydenottoon. Puhelimeen ei voi tallentaa niitäkään yhteystietoja, joita tilapäisesti tarvitsisi jonkun asian hoitamiseksi? Kaikki kontaktit pitää esitellä? Teetkö itse samalla tavalla?
Jos haluat alkaa rakentaa luottamusta, niin ei se mies yksin kahdenvälistä luottamusta muodosta. Kysy kun aihetta vähänkään on ja välillä pistokokein, mutta jätä omat kyttäilysi muuten minimiin. Onhan sekin ratkaisu dumpata koko mies. Onpahan yksi katkeroitunut mies enemmän ja sinulla yksi mies vähemmän. Varmasti hienoa olla vahva yksinään ja selvitä maailmasta ilman miestäkin.
Niin, olen kyllä sitä mieltä mun pitäisi jättää toi kyttäily... ja yritän sitä kovasti. Tiedän että käytökselläni ajan hänet kauemmaksi mutta en voi itselleni mitään kun ahdistus valtaa niin en osaa pitää mitään sisälläni ja sekin ahdistaa...
En haluaisi lopettaa suhdetta sentakia että itse olen vainoharhainen, mutta olenko?
Nyyinen toimintasi kyllä vaikuttaa siltä kuin etsisit kokoajan sitä yhtä syytä päättää suhteesi. Sellainen ei ole kovin hyvä lähtökohta jatkoa ajtatellen.
Olet varmaankin tehnyt jo selväksi seuraavan pettämisen seuraukset jos sellainen joskus sattuisi uudestaan miehesi mieleen tulemaan. Minusta ei tarvitse aktiivisesti etsiä pahimman vaihtoehdon toteutumista. Riittää, että on suunnitelma sellaisen tilanteen varalta. Silloinkin kannattanee kuunnella lyhyt selvitys. Ratkaisun teet tietysti itse.