tiedoton

mistä saa talopaketin noin halvalla??? Ei tod. saa 50000 puoltoistakerroksista ja 160 neliöistä!

minä 1978 kirjoitti:

mistä saa talopaketin noin halvalla??? Ei tod. saa 50000 puoltoistakerroksista ja 160 neliöistä!

omani maksoi 45tonttua ja 177m2 ne tilat joissa katto alempana kuin 1,6m... ja siis 1 1/2 kerroksinen eli kaikkiaan lattiapinta-alaa n. 200m2

tämä on siis talon tarviikeiden hinta ilman pystytystä! niin ja oli muuten precut-talo

Väittäisin, että 150m2 talon hartiapankkilainen ei voi säästää 80000 €uroo. 80000 on yläkanttiin ja sisältää jo kaikki LVIS työtkin. Tosi harva niitä kykenee kaikkia tekemään.

80000 kirjoitti:

Väittäisin, että 150m2 talon hartiapankkilainen ei voi säästää 80000 €uroo. 80000 on yläkanttiin ja sisältää jo kaikki LVIS työtkin. Tosi harva niitä kykenee kaikkia tekemään.

Lue lisää

...kustannusjako on 30 % rakennusteknistä työtä (ei siis talotekniikan töitä) ja 70 % muuta. Kolmen sadan tonnin kohteesta se tarkoittaa jopa 90.000.

Koko tuon säästöpotentiaalin kotiuttamiseksi tarvitaan toki jotakuinkin 16 miestyökuukautta osaavaa panosta. Onnistuu, jos on käytettävissä kaksi ahkeraa joista toinen osaavakin.

Normaalioloissa suomalainen perusmies saa tuosta potista noin puolet kokoon, mutta sekään ei onnistu kovin hyvin työn ohessa. Onnistuneimmat hankkeet olenkin nähnyt suoritettavan esim. vuorotteluvapaan tai välivuoden yhteydessä.

Minkähänlaisessa kunnassa sulla on tuo projekti vireillä? Kun kunnasta riippuen on vähän erilaisia asetuksia ja toisaalta sitten vielä erilaisia käytäntöjäkin, että saako leimaamatonta puuta käyttää asuinrakennuksen runkovärkkinä. Itse olen törmännyt seuraavanlaiseen kommentointiin rakennustarkastajien puolelta kun asiaa kyselin: tiukempana pidetyn kunnan tarkastaja nauroi ja sanoi, ettei heillä koskaan ole kielletty omaa puuta käyttämästä, mutta toki katsotaan ettei ole läpioksia sun muuta. Sen kunnan tarkastaja, jota pidetään täällä päin yleisesti löperömpänä näissä hommissa, sanoi että heillä ei periaatteessa saa käyttää leimaamatonta puuta. Kun sanoin sitten aika karskisti, että johan nyt on markkinat, niin myönsi se sitten, että no eihän käytännössä voida estämään ruveta, jos joku omasta puustaan tekee, mutta että taas tämä puutavaran laatu katsotaan tarkasti. Sitten kannattaa varautua siihen, että jos pitkästä meinaatte tehdä ja tieten sitten piirrätätte jollakin sen talonne - niin jo siinä vaiheessa pitää vahtia, ettei rakennuspiirtäjä mene vaatimaan piirustuksissaan leimapuuta koska silloinhan rakennustarkastaja voi vaatia, että kun on kerta suunnitelmassa leimapuuta, niin silloin täytyy olla myös rakennuksella sitä.

Leimattu puu tarkoittaa sahatavaraa, joka on sahalla koeponnistettu ja todettu kestäväksi ja leimattu tarkastetuksi. Ponnistuslaitteet katsastetaan aika tihein välein ja myös leimaa vaihdetaan sen mukaisesti.

Mutta jos tosiaan omasta puusta meinaat, niin kannustan kyllä, ja pohjoisemmassa ei varmasti kukaan ala änkyttää oman puun käyttöä vastaan. Tapaukset joista minä tässä kerroin, ovat Keski-Suomesta.

ei välttämättä kelpaa... kirjoitti:

Minkähänlaisessa kunnassa sulla on tuo projekti vireillä? Kun kunnasta riippuen on vähän erilaisia asetuksia ja toisaalta sitten vielä erilaisia käytäntöjäkin, että saako leimaamatonta puuta käyttää asuinrakennuksen runkovärkkinä. Itse olen törmännyt seuraavanlaiseen kommentointiin rakennustarkastajien puolelta kun asiaa kyselin: tiukempana pidetyn kunnan tarkastaja nauroi ja sanoi, ettei heillä koskaan ole kielletty omaa puuta käyttämästä, mutta toki katsotaan ettei ole läpioksia sun muuta. Sen kunnan tarkastaja, jota pidetään täällä päin yleisesti löperömpänä näissä hommissa, sanoi että heillä ei periaatteessa saa käyttää leimaamatonta puuta. Kun sanoin sitten aika karskisti, että johan nyt on markkinat, niin myönsi se sitten, että no eihän käytännössä voida estämään ruveta, jos joku omasta puustaan tekee, mutta että taas tämä puutavaran laatu katsotaan tarkasti. Sitten kannattaa varautua siihen, että jos pitkästä meinaatte tehdä ja tieten sitten piirrätätte jollakin sen talonne - niin jo siinä vaiheessa pitää vahtia, ettei rakennuspiirtäjä mene vaatimaan piirustuksissaan leimapuuta koska silloinhan rakennustarkastaja voi vaatia, että kun on kerta suunnitelmassa leimapuuta, niin silloin täytyy olla myös rakennuksella sitä.

Leimattu puu tarkoittaa sahatavaraa, joka on sahalla koeponnistettu ja todettu kestäväksi ja leimattu tarkastetuksi. Ponnistuslaitteet katsastetaan aika tihein välein ja myös leimaa vaihdetaan sen mukaisesti.

Mutta jos tosiaan omasta puusta meinaat, niin kannustan kyllä, ja pohjoisemmassa ei varmasti kukaan ala änkyttää oman puun käyttöä vastaan. Tapaukset joista minä tässä kerroin, ovat Keski-Suomesta.

Lue lisää

Tarkotus olis rakentaa Etelä-Pohjanmaalle. Ihmetyttää kyllä hieman nuo hinnat... Täytyy pystyä rakentamaan pienemmällä euromäärällä?

rak09 kirjoitti:

Tarkotus olis rakentaa Etelä-Pohjanmaalle. Ihmetyttää kyllä hieman nuo hinnat... Täytyy pystyä rakentamaan pienemmällä euromäärällä?

semmost se on ku vähillä rahoilla jne...

rak09 kirjoitti:

Tarkotus olis rakentaa Etelä-Pohjanmaalle. Ihmetyttää kyllä hieman nuo hinnat... Täytyy pystyä rakentamaan pienemmällä euromäärällä?

Jos on tarve talolle niin ei kun rakentamaan. Ei se halpene ikinä. Näitä normaalitaloja halvempikin ratkasu on kyllä se Ä-talo. Eihän se toki ole vastaava tuote, mutta eihän se voikaan olla niillä tarpeilla ja hinnalla. Ota semmone jos tosiaan tarviit talon halvalla. Vai meneekö se siun rakennuspaikka jotenkin hukkaan/pilalle jos siihen laittaa semmosen parakkimaisen ratkaisun?

ei välttämättä kelpaa... kirjoitti:

Minkähänlaisessa kunnassa sulla on tuo projekti vireillä? Kun kunnasta riippuen on vähän erilaisia asetuksia ja toisaalta sitten vielä erilaisia käytäntöjäkin, että saako leimaamatonta puuta käyttää asuinrakennuksen runkovärkkinä. Itse olen törmännyt seuraavanlaiseen kommentointiin rakennustarkastajien puolelta kun asiaa kyselin: tiukempana pidetyn kunnan tarkastaja nauroi ja sanoi, ettei heillä koskaan ole kielletty omaa puuta käyttämästä, mutta toki katsotaan ettei ole läpioksia sun muuta. Sen kunnan tarkastaja, jota pidetään täällä päin yleisesti löperömpänä näissä hommissa, sanoi että heillä ei periaatteessa saa käyttää leimaamatonta puuta. Kun sanoin sitten aika karskisti, että johan nyt on markkinat, niin myönsi se sitten, että no eihän käytännössä voida estämään ruveta, jos joku omasta puustaan tekee, mutta että taas tämä puutavaran laatu katsotaan tarkasti. Sitten kannattaa varautua siihen, että jos pitkästä meinaatte tehdä ja tieten sitten piirrätätte jollakin sen talonne - niin jo siinä vaiheessa pitää vahtia, ettei rakennuspiirtäjä mene vaatimaan piirustuksissaan leimapuuta koska silloinhan rakennustarkastaja voi vaatia, että kun on kerta suunnitelmassa leimapuuta, niin silloin täytyy olla myös rakennuksella sitä.

Leimattu puu tarkoittaa sahatavaraa, joka on sahalla koeponnistettu ja todettu kestäväksi ja leimattu tarkastetuksi. Ponnistuslaitteet katsastetaan aika tihein välein ja myös leimaa vaihdetaan sen mukaisesti.

Mutta jos tosiaan omasta puusta meinaat, niin kannustan kyllä, ja pohjoisemmassa ei varmasti kukaan ala änkyttää oman puun käyttöä vastaan. Tapaukset joista minä tässä kerroin, ovat Keski-Suomesta.

Lue lisää

"Leimattu puu tarkoittaa sahatavaraa, joka on sahalla koeponnistettu ja todettu kestäväksi ja leimattu tarkastetuksi" höpön löpö. Tuolla tavalla se puu maksais aivan helvestiti. Puu lajitellaan visuaalisesti tai koneellisesti. Jos et tiedä miten homma toimii, googleta tms miten homma toimii.

Olen puristellu aikapaljon sahattua,höylättyä jne tavaraa ja voin sanoa että sahattu(kki) on poikkeuksetta lujuusluokkaa min C24.

Leimaamaton puu kelpaa vallan mainiosti rakentamiseen. Siihen ei kunnan viranomaiset pysty sanomaan yhtään mitään. Jos C18 (sahatavara) kestää niin se kestää ja näin ollen täyttää vaatimukset. Sama homma on esim ristikoissa. Leimaamattomasta saa tehdä ristikot jos laskelmat osoittaa että kestää. Ristikot saa tehdä edelleenkin itse naulaamalla jos siltä tuntuu.

Tuli mieleen tilanne missä tehdään pelkka hirrestä kehikko ja katto on sen varassa. Miten tällaisessa mielestäsi pitäis edetä? Eikö sitä saisi tehdä kun ei ole leimattua vai onko tilanne jotenkin eri kuin "normaalisti"?

En ihmettele yhtään miksi kustannukset karkaavat jos maksajia kusetetaan tuohon malliin.

jauha paskaa kirjoitti:

"Leimattu puu tarkoittaa sahatavaraa, joka on sahalla koeponnistettu ja todettu kestäväksi ja leimattu tarkastetuksi" höpön löpö. Tuolla tavalla se puu maksais aivan helvestiti. Puu lajitellaan visuaalisesti tai koneellisesti. Jos et tiedä miten homma toimii, googleta tms miten homma toimii.

Olen puristellu aikapaljon sahattua,höylättyä jne tavaraa ja voin sanoa että sahattu(kki) on poikkeuksetta lujuusluokkaa min C24.

Leimaamaton puu kelpaa vallan mainiosti rakentamiseen. Siihen ei kunnan viranomaiset pysty sanomaan yhtään mitään. Jos C18 (sahatavara) kestää niin se kestää ja näin ollen täyttää vaatimukset. Sama homma on esim ristikoissa. Leimaamattomasta saa tehdä ristikot jos laskelmat osoittaa että kestää. Ristikot saa tehdä edelleenkin itse naulaamalla jos siltä tuntuu.

Tuli mieleen tilanne missä tehdään pelkka hirrestä kehikko ja katto on sen varassa. Miten tällaisessa mielestäsi pitäis edetä? Eikö sitä saisi tehdä kun ei ole leimattua vai onko tilanne jotenkin eri kuin "normaalisti"?

En ihmettele yhtään miksi kustannukset karkaavat jos maksajia kusetetaan tuohon malliin.

Lue lisää

käyttämään leimattua puutavaraa ja sillä sipuli. Näin kaupungeissa. Myös rakennekuviin merkitään usein lujuusvaatimus. Käytä sinä tavallista jos uskallat.

rak09 kirjoitti:

Tarkotus olis rakentaa Etelä-Pohjanmaalle. Ihmetyttää kyllä hieman nuo hinnat... Täytyy pystyä rakentamaan pienemmällä euromäärällä?

Sekä tietysti ulkorakennus. Varastotilaa tarvii aina. Pihaa varten täytyy tosiaan jättää melkonen summa. Itse pitää tietysti tietää mikä on itelle tärkeetä. 10000lla saa viihtyisän pihan grilleinen ja käytävineen... Vai onko tärkeempi iso sauna muotolauteilla ja hienolla kiukaalla? Nekin maksaa 10000 verrattuna perus saunakoppiin. Perus sähköihin kun laittaa 10000 lisää, niin saa vähän automatiikkaa ja siistimpiä valaisimia. 10000lla sais kyllä myös siistin terassin ja pation. Tai viherhuoneen. Hyvää viihdekeskusta ei taida ihan kympillä saada (erittäin suhteellinen käsitys tuo "hyvä" tässä yhteydessä). JA NIIN EDELLEEN, mutta se piha 10000 pitää jättää!

velvoitetaan kirjoitti:

käyttämään leimattua puutavaraa ja sillä sipuli. Näin kaupungeissa. Myös rakennekuviin merkitään usein lujuusvaatimus. Käytä sinä tavallista jos uskallat.

menetellään? Rakennekuviin pitäs aina merkata käytetyt puutavaraluokat sekä kuormat millä.

"Niin kauan kuin RakMK ohjeet B10 ovat rinnakkaiskäytössä, lujuusleimausvaatimuksesta voidaan joustaa ns kotitarvepuuta käytettäessä eli tilanteessa, jossa rakennuttaja hankkii puutavaran tukkeina joko omasta tai vieraan metsästä ja joko sahaa tai sahauttaa sen omaan käyttöönsä. Näin hankittua sahatavaraa ei tarvitse lujuusleimata, jos se kuuluu lujuusluokkaan C24 tai sitä alempaan C-lujuusluokkaan. (ympäristöministeriön tiedote 1.11.2007)" RIL205-1-2007 (EN 1995-1-1. Näin normeissa.
Noihin voi ihan hyvin vedota paikassa kuin paikassa. Kyllä minä käytän kuvissa sahatavaraa edelleen ja ihan hyvin menee. Paljon on vielä ns omatoimirakentajia, jotka tekee omasta puusta itselleen talon ja minusta se on hieno homma.

...myös minulta.

Sahatavaran tuotanto ja kauppa on sen verran huonosti kannattavaa bisnestä, ettei omien puitten käytössä pääse kovin helposti palkoille.

Kun kantohinta näyttelee liki kolmea neljännestä koko kustannuksesta, niin mm. saantoprosentti nousee arvoon arvaamattomaan.

Joskus joku minuakin ammattitaitoisempi puunkäsittelijä möi laskelmiinsa vedoten puut pyöreinä ja osti sahalta tavaraa tilalle.

ei välttämättä kelpaa... kirjoitti:

Minkähänlaisessa kunnassa sulla on tuo projekti vireillä? Kun kunnasta riippuen on vähän erilaisia asetuksia ja toisaalta sitten vielä erilaisia käytäntöjäkin, että saako leimaamatonta puuta käyttää asuinrakennuksen runkovärkkinä. Itse olen törmännyt seuraavanlaiseen kommentointiin rakennustarkastajien puolelta kun asiaa kyselin: tiukempana pidetyn kunnan tarkastaja nauroi ja sanoi, ettei heillä koskaan ole kielletty omaa puuta käyttämästä, mutta toki katsotaan ettei ole läpioksia sun muuta. Sen kunnan tarkastaja, jota pidetään täällä päin yleisesti löperömpänä näissä hommissa, sanoi että heillä ei periaatteessa saa käyttää leimaamatonta puuta. Kun sanoin sitten aika karskisti, että johan nyt on markkinat, niin myönsi se sitten, että no eihän käytännössä voida estämään ruveta, jos joku omasta puustaan tekee, mutta että taas tämä puutavaran laatu katsotaan tarkasti. Sitten kannattaa varautua siihen, että jos pitkästä meinaatte tehdä ja tieten sitten piirrätätte jollakin sen talonne - niin jo siinä vaiheessa pitää vahtia, ettei rakennuspiirtäjä mene vaatimaan piirustuksissaan leimapuuta koska silloinhan rakennustarkastaja voi vaatia, että kun on kerta suunnitelmassa leimapuuta, niin silloin täytyy olla myös rakennuksella sitä.

Leimattu puu tarkoittaa sahatavaraa, joka on sahalla koeponnistettu ja todettu kestäväksi ja leimattu tarkastetuksi. Ponnistuslaitteet katsastetaan aika tihein välein ja myös leimaa vaihdetaan sen mukaisesti.

Mutta jos tosiaan omasta puusta meinaat, niin kannustan kyllä, ja pohjoisemmassa ei varmasti kukaan ala änkyttää oman puun käyttöä vastaan. Tapaukset joista minä tässä kerroin, ovat Keski-Suomesta.

Lue lisää

...asiassa ei ole epäselvyyttä: vain leimatusta tavarasta saa runkoja tehdä.

Edelläkirjoitetusta poiketen sahatavaraa voidaan myös visuaalisesti lujuuslajitella, mutta rakennustarkastajan tai rakentajan oksien tiiraiilu ei merkkaa mitään - lajittelu on luvanvaraista hommaa ja vain "kortin" omaava lajittelija muuttaa "itsesahatun" leimauskelpoiseksi.

Monissa kunnissa tätä määräystä kuitenkin katsotaan läpi sormien, mutta onko jollakulla kokemusta siitä, että kunnan rakennustarkasta kirjallisesti olisi hyväksynyt itsesahatun/leimaamattoman.

Joskus kauan sitten muistelen olleeksi voimassa ympäristöministeriön ohjeen, että itsesahattu täysisärmäinen puutavara kelpaisi oletusarvoisesti heikoimpaan lujuusluokkaan T18, mutta tuota ohjetta en muista omin silmin nähneeni - liekö agraarilegenda.

missä paikkaa näin kirjoitti:

menetellään? Rakennekuviin pitäs aina merkata käytetyt puutavaraluokat sekä kuormat millä.

"Niin kauan kuin RakMK ohjeet B10 ovat rinnakkaiskäytössä, lujuusleimausvaatimuksesta voidaan joustaa ns kotitarvepuuta käytettäessä eli tilanteessa, jossa rakennuttaja hankkii puutavaran tukkeina joko omasta tai vieraan metsästä ja joko sahaa tai sahauttaa sen omaan käyttöönsä. Näin hankittua sahatavaraa ei tarvitse lujuusleimata, jos se kuuluu lujuusluokkaan C24 tai sitä alempaan C-lujuusluokkaan. (ympäristöministeriön tiedote 1.11.2007)" RIL205-1-2007 (EN 1995-1-1. Näin normeissa.
Noihin voi ihan hyvin vedota paikassa kuin paikassa. Kyllä minä käytän kuvissa sahatavaraa edelleen ja ihan hyvin menee. Paljon on vielä ns omatoimirakentajia, jotka tekee omasta puusta itselleen talon ja minusta se on hieno homma.

Lue lisää

...C24 tai alempaan?

Multa on livennyt tuo ohjekirje ohi silmien eikä pikaisella haeskelulla löytynyt netistä. Voisiktko siksi kertoa, mitä se ohje kertoo siitä, kuka sen kotitarvepuun on kelvollinen lajittelemaan C24:ksi?

Pelkkä leimaustarpeen puuttuminen kun ei paljoa helpota, jos lajitteluvaatimus on edelleen "vain kortillisen lajittelijan jälkeen".

Rauno Kangas kirjoitti:

...C24 tai alempaan?

Multa on livennyt tuo ohjekirje ohi silmien eikä pikaisella haeskelulla löytynyt netistä. Voisiktko siksi kertoa, mitä se ohje kertoo siitä, kuka sen kotitarvepuun on kelvollinen lajittelemaan C24:ksi?

Pelkkä leimaustarpeen puuttuminen kun ei paljoa helpota, jos lajitteluvaatimus on edelleen "vain kortillisen lajittelijan jälkeen".

Lue lisää

löytyy puurakenteiden suunnitteluohje RIL205-1-2007(se uusittu punanen opus)sivulta 47.
Samanlainen liturgia
www.eurocodes.fi/Eurokoodien tilanne nyt/eurokoodien kayttoonotto.tiedote.pdf
löytyy myös tuolta.
Se kuka saa lajitella ei kerrota joten tulkitsen asian niin, että suomessa kasvavasta mäntytukista sahattu puutavaran lujuusluokka on aina C24. Sama periaate kuin pyöreänpuun käytöstä joka lasketaan luokkaan C30 vaikkei lajiteltais millään tavalla.

Tosiaankin jos Rauno pääset jossain puristelemaan niin koitahan löytää sydänpuusta sahattua tervettä mäntyä joka menee alle C24.

Tämä on minusta tärkeä asia, koska niitä joilla sitä puuta on pitää sitä myös pystyä järkevästi hyödyntämään omiin tarkoituksiin muutenkin kuin myymällä tai polttamalla ilman, että siihen sekoitetaan hirveää määrää erilaista byrokratiaa. Tällä tarkoitan sitä, että se joka saa leimata pitää olla sertifioitu ja toiminta jatkuvan laaduntarkkailun alainen -->joka nostaa väkisinkin puutavaran hintaa entisestään.

Näillä viesteillä halusin katkaista vain siivet sellaisilta puhujilta jotka väittävät ettei omasta puusta saa rakentaa vetoamalla joidenkin puheisiin. Kyllä Suomessa ylin koneisto määrää edelleenkin lait/asetukset jotka pitäis päteä niin kunnassa kuin kaupungissakin.

Tuota ohjetta olen noudattanut ja kertonut myös omille asiakkaille asian näin olevan eikä ole tullut vastaan vielä kuntaa mihin tuo ei ole tepsinyt. Niille joilla sitä omaa puuta ei ole teen ihan niinkuin muutkin eli tavara on leimattua.

Teenkö jonkun mielestä väärin, kun väittelen tällaisista asioista?

lainaus... kirjoitti:

löytyy puurakenteiden suunnitteluohje RIL205-1-2007(se uusittu punanen opus)sivulta 47.
Samanlainen liturgia
www.eurocodes.fi/Eurokoodien tilanne nyt/eurokoodien kayttoonotto.tiedote.pdf
löytyy myös tuolta.
Se kuka saa lajitella ei kerrota joten tulkitsen asian niin, että suomessa kasvavasta mäntytukista sahattu puutavaran lujuusluokka on aina C24. Sama periaate kuin pyöreänpuun käytöstä joka lasketaan luokkaan C30 vaikkei lajiteltais millään tavalla.

Tosiaankin jos Rauno pääset jossain puristelemaan niin koitahan löytää sydänpuusta sahattua tervettä mäntyä joka menee alle C24.

Tämä on minusta tärkeä asia, koska niitä joilla sitä puuta on pitää sitä myös pystyä järkevästi hyödyntämään omiin tarkoituksiin muutenkin kuin myymällä tai polttamalla ilman, että siihen sekoitetaan hirveää määrää erilaista byrokratiaa. Tällä tarkoitan sitä, että se joka saa leimata pitää olla sertifioitu ja toiminta jatkuvan laaduntarkkailun alainen -->joka nostaa väkisinkin puutavaran hintaa entisestään.

Näillä viesteillä halusin katkaista vain siivet sellaisilta puhujilta jotka väittävät ettei omasta puusta saa rakentaa vetoamalla joidenkin puheisiin. Kyllä Suomessa ylin koneisto määrää edelleenkin lait/asetukset jotka pitäis päteä niin kunnassa kuin kaupungissakin.

Tuota ohjetta olen noudattanut ja kertonut myös omille asiakkaille asian näin olevan eikä ole tullut vastaan vielä kuntaa mihin tuo ei ole tepsinyt. Niille joilla sitä omaa puuta ei ole teen ihan niinkuin muutkin eli tavara on leimattua.

Teenkö jonkun mielestä väärin, kun väittelen tällaisista asioista?

Lue lisää

Ei kai yhtään taloa ole sortunut puutavaran heikkouden takia. Runkona kestää vaikka pellonlaita kuusesta sahatut tolpat. Mutta kuten varmaan oot huomannut, niin se laatu kyllä vaihtelee tosi rajusti. Etenkin Etelä-Suomessa. Tekisitkö itelles kenttäsirkkelillä sahatusta tavarasta talon??

lainaus... kirjoitti:

löytyy puurakenteiden suunnitteluohje RIL205-1-2007(se uusittu punanen opus)sivulta 47.
Samanlainen liturgia
www.eurocodes.fi/Eurokoodien tilanne nyt/eurokoodien kayttoonotto.tiedote.pdf
löytyy myös tuolta.
Se kuka saa lajitella ei kerrota joten tulkitsen asian niin, että suomessa kasvavasta mäntytukista sahattu puutavaran lujuusluokka on aina C24. Sama periaate kuin pyöreänpuun käytöstä joka lasketaan luokkaan C30 vaikkei lajiteltais millään tavalla.

Tosiaankin jos Rauno pääset jossain puristelemaan niin koitahan löytää sydänpuusta sahattua tervettä mäntyä joka menee alle C24.

Tämä on minusta tärkeä asia, koska niitä joilla sitä puuta on pitää sitä myös pystyä järkevästi hyödyntämään omiin tarkoituksiin muutenkin kuin myymällä tai polttamalla ilman, että siihen sekoitetaan hirveää määrää erilaista byrokratiaa. Tällä tarkoitan sitä, että se joka saa leimata pitää olla sertifioitu ja toiminta jatkuvan laaduntarkkailun alainen -->joka nostaa väkisinkin puutavaran hintaa entisestään.

Näillä viesteillä halusin katkaista vain siivet sellaisilta puhujilta jotka väittävät ettei omasta puusta saa rakentaa vetoamalla joidenkin puheisiin. Kyllä Suomessa ylin koneisto määrää edelleenkin lait/asetukset jotka pitäis päteä niin kunnassa kuin kaupungissakin.

Tuota ohjetta olen noudattanut ja kertonut myös omille asiakkaille asian näin olevan eikä ole tullut vastaan vielä kuntaa mihin tuo ei ole tepsinyt. Niille joilla sitä omaa puuta ei ole teen ihan niinkuin muutkin eli tavara on leimattua.

Teenkö jonkun mielestä väärin, kun väittelen tällaisista asioista?

Lue lisää

..edelleenkin aiheuttaa kysymyksiä.

Suomessa aika paljon käytetään kuusta ja sahatuottoisesta kuusesta C24 (tai paremman) saanto on "vain" luokkaa 90 %. Männyllä ilmeisesti hieman parempi tyvitukista, mutta latvuksista sahaten huonompi.

Minusta on ihan OK kotitarvepuun käyttö, mutten kyllä ihan tavallasi uskalla luvata C24:ksi kaikkea mitä kenttäsahurilta lankeaa.

"nimimerkillä: melkein lujuuslajittelukurssille joskus joutuneena"

Rauno Kangas kirjoitti:

..edelleenkin aiheuttaa kysymyksiä.

Suomessa aika paljon käytetään kuusta ja sahatuottoisesta kuusesta C24 (tai paremman) saanto on "vain" luokkaa 90 %. Männyllä ilmeisesti hieman parempi tyvitukista, mutta latvuksista sahaten huonompi.

Minusta on ihan OK kotitarvepuun käyttö, mutten kyllä ihan tavallasi uskalla luvata C24:ksi kaikkea mitä kenttäsahurilta lankeaa.

"nimimerkillä: melkein lujuuslajittelukurssille joskus joutuneena"

Lue lisää

että lupaa C24 vaan siinä että mitoittaa rakenteet esim C18 ja asiakas käyttää omasta sahatun tavaran hyväksi. Jos ei uskalla käyttä moista, miksi uskaltaa edes piirrellä moisia?

Pointti on myös siinä, että miksi mitoittaa ylipäätänsä kaiken reilusti yläkanttiin? Jos runkotavarana kestää C18 k600 ja yläjohde myös (esim 50%) niin ei ole järkeä muuttaa luokkaa C24/C30 k600 sen takia ettei tekijä saa tikkuja sormeensa varsinkaan jos hommat voi tehdä omasta puusta.

Muutama esim puutavaran väärinkäytöstä
Esim että lyödään tuplatolppaa tuplatolpan viereen paikkaan mihin ei tule edes kuormaa sen takia kun toimittajilla on jokin ihmeellinen sääntö.

Samoilla toimittajilla näkyyy olevan myös sääntö ristikkojaoista k900.
Kaikki tuijottaa vain kuvia, että näin on
piirretty, näin me tehdään, eikä niitä saa muuttaa vaikka tuntuis kuinka pahalta.
Tämän tosiasian voi kukatahansa täysjärkinen todeta kun menee silmä kädessä katsomaan valtatoimittajien kohteita, että miten hommat toteutetaan ja kuika helppoa se olisi jos kuvantekijä ajattelisi/hän saisi ajatella. Jolloin ristikot olisivat paikoillaan eikä tarvitsisi kikkailla.

Kiitos hyvinvoipa propaganda koneisto joka edelleenkin näkyy toimivan tässä maassa (Raunokin menettänyt näköjään itseluottamuksensa).
Kyllä suunnittelijan pitää ottaa vastuu tekemisistään eikä niin, että suunnittelija on vain piirtäjä joka piirtää joidenkin ihme sääntöjen mukaan.
Ja loppupeleissä katsokaahan vain työmaitanne, onko se tavara todellakin leimattua vai ei? Epäilen, että monellakaan ei ole jokaisessa lankussa leima kyljessä, moni vain luulee niin koska tavara on höylättyä ja asentaa tavaran paikoilleen.

Sitten muutama kysymys tähän loppuun, minkä helvetin takia esim tiilikaton ruoteena käytetään "leimattua" 42*42 tai 48*48mm ruodetta ja ristikkovahvuuden ollessa 42/48mm.

Miksi tuulisidontoihin määrätään teräsvanteita joita ei pystytä useimmiten edes kiinnittämään oikein?

Miksi NR-rakenteiden puutavara optimoidaan aina muttei mitään muuta, esim runkotavaraa?

Onko vika siinä ettei rakenteita ole leimattu vai missä? Korjaantuuko asia jos kaikki leimataan? Entä sillä jos suunnittelija tarkistas tilanteen?

Monellako toimittajalla on esim luokka J30?

Lisääkin olis mutta ei jaksa.

Jos ette tiedä vastausta, ette vaan osaa/tiedä, jos heräsi kysymys, että miksi on vastaus että opetelkaa, laskekaa, perehtykää niin syytkin kyllä selviää.

Veikkaan ettei tule vastaustakaan kysymyksiin ja jos tulee niin onneksi olkoon näin etukäteen. Ja jos laskit niin pistääkö asia miettimään?

Itse käyttelen esim sormijatkettuja hirsipalkkeja jatkuvalla syötöllä enkä voi määritellä jatkosten paikkoja etukäteen enkä pysty mitenkään määrittelemään mikä palkki tehdään lujuusjatkettuna, mikä ei (tuskin kukaan mukaan) joten päätelkää siitä laskenko asioita vai en ja tehkää sitten johtopäätös onko palkkinne leimattu vai ei :D vai kenties jätetty huomioimatta...

Olen näköjään ainoa suomessa(suomi24;ssä)joka suunnittelee rakenteita omatoimirakentajille jotka tekevät omasta puusta?

ei ole siinä kirjoitti:

että lupaa C24 vaan siinä että mitoittaa rakenteet esim C18 ja asiakas käyttää omasta sahatun tavaran hyväksi. Jos ei uskalla käyttä moista, miksi uskaltaa edes piirrellä moisia?

Pointti on myös siinä, että miksi mitoittaa ylipäätänsä kaiken reilusti yläkanttiin? Jos runkotavarana kestää C18 k600 ja yläjohde myös (esim 50%) niin ei ole järkeä muuttaa luokkaa C24/C30 k600 sen takia ettei tekijä saa tikkuja sormeensa varsinkaan jos hommat voi tehdä omasta puusta.

Muutama esim puutavaran väärinkäytöstä
Esim että lyödään tuplatolppaa tuplatolpan viereen paikkaan mihin ei tule edes kuormaa sen takia kun toimittajilla on jokin ihmeellinen sääntö.

Samoilla toimittajilla näkyyy olevan myös sääntö ristikkojaoista k900.
Kaikki tuijottaa vain kuvia, että näin on
piirretty, näin me tehdään, eikä niitä saa muuttaa vaikka tuntuis kuinka pahalta.
Tämän tosiasian voi kukatahansa täysjärkinen todeta kun menee silmä kädessä katsomaan valtatoimittajien kohteita, että miten hommat toteutetaan ja kuika helppoa se olisi jos kuvantekijä ajattelisi/hän saisi ajatella. Jolloin ristikot olisivat paikoillaan eikä tarvitsisi kikkailla.

Kiitos hyvinvoipa propaganda koneisto joka edelleenkin näkyy toimivan tässä maassa (Raunokin menettänyt näköjään itseluottamuksensa).
Kyllä suunnittelijan pitää ottaa vastuu tekemisistään eikä niin, että suunnittelija on vain piirtäjä joka piirtää joidenkin ihme sääntöjen mukaan.
Ja loppupeleissä katsokaahan vain työmaitanne, onko se tavara todellakin leimattua vai ei? Epäilen, että monellakaan ei ole jokaisessa lankussa leima kyljessä, moni vain luulee niin koska tavara on höylättyä ja asentaa tavaran paikoilleen.

Sitten muutama kysymys tähän loppuun, minkä helvetin takia esim tiilikaton ruoteena käytetään "leimattua" 42*42 tai 48*48mm ruodetta ja ristikkovahvuuden ollessa 42/48mm.

Miksi tuulisidontoihin määrätään teräsvanteita joita ei pystytä useimmiten edes kiinnittämään oikein?

Miksi NR-rakenteiden puutavara optimoidaan aina muttei mitään muuta, esim runkotavaraa?

Onko vika siinä ettei rakenteita ole leimattu vai missä? Korjaantuuko asia jos kaikki leimataan? Entä sillä jos suunnittelija tarkistas tilanteen?

Monellako toimittajalla on esim luokka J30?

Lisääkin olis mutta ei jaksa.

Jos ette tiedä vastausta, ette vaan osaa/tiedä, jos heräsi kysymys, että miksi on vastaus että opetelkaa, laskekaa, perehtykää niin syytkin kyllä selviää.

Veikkaan ettei tule vastaustakaan kysymyksiin ja jos tulee niin onneksi olkoon näin etukäteen. Ja jos laskit niin pistääkö asia miettimään?

Itse käyttelen esim sormijatkettuja hirsipalkkeja jatkuvalla syötöllä enkä voi määritellä jatkosten paikkoja etukäteen enkä pysty mitenkään määrittelemään mikä palkki tehdään lujuusjatkettuna, mikä ei (tuskin kukaan mukaan) joten päätelkää siitä laskenko asioita vai en ja tehkää sitten johtopäätös onko palkkinne leimattu vai ei :D vai kenties jätetty huomioimatta...

Olen näköjään ainoa suomessa(suomi24;ssä)joka suunnittelee rakenteita omatoimirakentajille jotka tekevät omasta puusta?

Lue lisää

...ammatillisessa itseluottamuksessa kovinkaan paljoa puutteita. Teen ihan laadukasta rakennesuunnittelua talopakettimerkeille, joiden "kummalliset tolppajakosäännöt" ovat itse keksimiäni (pieniä merkkejä, joiden osalta vastaan paljolti myös tuotekehityksestä).

Käytämme pystyrungossa pääsääntöisesti C24-koneellisesti lajiteltuna ja palkkikamoina kerto- ja liimapuita - siis laaturatkaisuja pelkästään, muttei ylimitoituksia muualla kuin välipohjapalkistoissa (trampoliineja emme tee - se laatuluokka jääköön kilpailijoille).

Ruoteissa käytämme leimaamatonta tavaraa (ne dimenssiot ei ole saatavissa leimoilla) ja tuulijäykistykset teemme pääsääntöisesti puusta. Omalla taustallani on mm. saha- ja höyläämöyrityksen rakentamiskomponenttien tuotepäällikkyys, joten ollaan siltä osin sahatavaraorientoituneita.

Satunnaisesi piirrän myös noita "kotitarvepuusta tehtyjä" enkä pelkää suunnitella niitä. Kysyn vaan asiakkaalta, mihin laatuun hän uskoo ja sen mukaan mennään. Kaikki nekin talot on edelleen pystyssä.

Tässä keskustelussa esitetyt kysymykset ovat puhtaasti ammatillisen uteliaisuuden - ei "pelkuruuden" synnyttämiä.

Joten kiitosta vaan vastauksista.

ei ole siinä kirjoitti:

että lupaa C24 vaan siinä että mitoittaa rakenteet esim C18 ja asiakas käyttää omasta sahatun tavaran hyväksi. Jos ei uskalla käyttä moista, miksi uskaltaa edes piirrellä moisia?

Pointti on myös siinä, että miksi mitoittaa ylipäätänsä kaiken reilusti yläkanttiin? Jos runkotavarana kestää C18 k600 ja yläjohde myös (esim 50%) niin ei ole järkeä muuttaa luokkaa C24/C30 k600 sen takia ettei tekijä saa tikkuja sormeensa varsinkaan jos hommat voi tehdä omasta puusta.

Muutama esim puutavaran väärinkäytöstä
Esim että lyödään tuplatolppaa tuplatolpan viereen paikkaan mihin ei tule edes kuormaa sen takia kun toimittajilla on jokin ihmeellinen sääntö.

Samoilla toimittajilla näkyyy olevan myös sääntö ristikkojaoista k900.
Kaikki tuijottaa vain kuvia, että näin on
piirretty, näin me tehdään, eikä niitä saa muuttaa vaikka tuntuis kuinka pahalta.
Tämän tosiasian voi kukatahansa täysjärkinen todeta kun menee silmä kädessä katsomaan valtatoimittajien kohteita, että miten hommat toteutetaan ja kuika helppoa se olisi jos kuvantekijä ajattelisi/hän saisi ajatella. Jolloin ristikot olisivat paikoillaan eikä tarvitsisi kikkailla.

Kiitos hyvinvoipa propaganda koneisto joka edelleenkin näkyy toimivan tässä maassa (Raunokin menettänyt näköjään itseluottamuksensa).
Kyllä suunnittelijan pitää ottaa vastuu tekemisistään eikä niin, että suunnittelija on vain piirtäjä joka piirtää joidenkin ihme sääntöjen mukaan.
Ja loppupeleissä katsokaahan vain työmaitanne, onko se tavara todellakin leimattua vai ei? Epäilen, että monellakaan ei ole jokaisessa lankussa leima kyljessä, moni vain luulee niin koska tavara on höylättyä ja asentaa tavaran paikoilleen.

Sitten muutama kysymys tähän loppuun, minkä helvetin takia esim tiilikaton ruoteena käytetään "leimattua" 42*42 tai 48*48mm ruodetta ja ristikkovahvuuden ollessa 42/48mm.

Miksi tuulisidontoihin määrätään teräsvanteita joita ei pystytä useimmiten edes kiinnittämään oikein?

Miksi NR-rakenteiden puutavara optimoidaan aina muttei mitään muuta, esim runkotavaraa?

Onko vika siinä ettei rakenteita ole leimattu vai missä? Korjaantuuko asia jos kaikki leimataan? Entä sillä jos suunnittelija tarkistas tilanteen?

Monellako toimittajalla on esim luokka J30?

Lisääkin olis mutta ei jaksa.

Jos ette tiedä vastausta, ette vaan osaa/tiedä, jos heräsi kysymys, että miksi on vastaus että opetelkaa, laskekaa, perehtykää niin syytkin kyllä selviää.

Veikkaan ettei tule vastaustakaan kysymyksiin ja jos tulee niin onneksi olkoon näin etukäteen. Ja jos laskit niin pistääkö asia miettimään?

Itse käyttelen esim sormijatkettuja hirsipalkkeja jatkuvalla syötöllä enkä voi määritellä jatkosten paikkoja etukäteen enkä pysty mitenkään määrittelemään mikä palkki tehdään lujuusjatkettuna, mikä ei (tuskin kukaan mukaan) joten päätelkää siitä laskenko asioita vai en ja tehkää sitten johtopäätös onko palkkinne leimattu vai ei :D vai kenties jätetty huomioimatta...

Olen näköjään ainoa suomessa(suomi24;ssä)joka suunnittelee rakenteita omatoimirakentajille jotka tekevät omasta puusta?

Lue lisää

Miten se tuuliside pitäs laittaa kiinni? Mainitsit, että niitä asennellaan väärin.

Rauno Kangas kirjoitti:

...asiassa ei ole epäselvyyttä: vain leimatusta tavarasta saa runkoja tehdä.

Edelläkirjoitetusta poiketen sahatavaraa voidaan myös visuaalisesti lujuuslajitella, mutta rakennustarkastajan tai rakentajan oksien tiiraiilu ei merkkaa mitään - lajittelu on luvanvaraista hommaa ja vain "kortin" omaava lajittelija muuttaa "itsesahatun" leimauskelpoiseksi.

Monissa kunnissa tätä määräystä kuitenkin katsotaan läpi sormien, mutta onko jollakulla kokemusta siitä, että kunnan rakennustarkasta kirjallisesti olisi hyväksynyt itsesahatun/leimaamattoman.

Joskus kauan sitten muistelen olleeksi voimassa ympäristöministeriön ohjeen, että itsesahattu täysisärmäinen puutavara kelpaisi oletusarvoisesti heikoimpaan lujuusluokkaan T18, mutta tuota ohjetta en muista omin silmin nähneeni - liekö agraarilegenda.

Lue lisää

Hankin Starkilta runkopuut (150x50) ja niissä ei ollut leimaa. Luokitus oli kuulemma T18. Vastaavan mestarin mukaan rakennustarkastaja vaatii leimat, joten pyysin leimaajaa/luokittelijaa paikalle. Piirustuksissa luki, että on käytettävä T24 runkotavaraa. Leimaaja sitten lätki valmiiseen runkoon T24 leimat. Muutaman kappaleen pinossa seisovia 50x100 pätkiä se karsi oksien takia, mutta loput sai saman leiman. Rakennustarkastaja saatiin 100 euron hinnalla tyytyväiseksi.