Samoja aiheita pohti uhrin tuntenut Kari Meriälä. Hän kertoi, että surma järkytti. Poliisin epäily verityön tunnustaneen nuoren miehen mielenterveysongelmista herätti Meriälässä hyvin ristiriitaisia tunteita.
- En tiedä, kun poliitikot eivät ota paljon kantaa näihin mielenterveysongelmaisiin. Kaikki pannaan vaan avohoitoon. Ei ihmisistä pidetä huolta sillä lailla kuin pitäisi, Meriälä sanoi.
- Tuntuu hirveältä, että 18-vuotias poika pilaa kahden ihmisen elämän, omansa ja toisen. Mikä voi olla tilanne, että jo sen ikäisellä on asiat niin pahasti pielessä, ihmetteli saviolainen Nina Ikonen. - Tulee mieleen, että hän on samanikäinen kaveri kuin Jokelan koulusurmaaja. Mitä siinä ikäluokassa on tapahtunut? Kuinka paljon tällaisia muhii vielä?
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2008/07/675908
- En tiedä, kun poliitikot eivät ota paljon kantaa näihin mielenterveysongelmaisiin. Kaikki pannaan vaan avohoitoon. Ei ihmisistä pidetä huolta sillä lailla kuin pitäisi, Meriälä sanoi.
- Tuntuu hirveältä, että 18-vuotias poika pilaa kahden ihmisen elämän, omansa ja toisen. Mikä voi olla tilanne, että jo sen ikäisellä on asiat niin pahasti pielessä, ihmetteli saviolainen Nina Ikonen. - Tulee mieleen, että hän on samanikäinen kaveri kuin Jokelan koulusurmaaja. Mitä siinä ikäluokassa on tapahtunut? Kuinka paljon tällaisia muhii vielä?
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2008/07/675908
Vastaukset 7
Vanhimmat
.. paatuneita poliitikkoja liikuttaisi ..
"Mitä siinä ikäluokassa on tapahtunut? Kuinka paljon tällaisia muhii vielä?"
Epäilen että näitä imatroja, myyrmanneja, jokeloita ja keravia tulee putkahtelemaan jatkossakin. On niitä tapahtunut ennenkin, mutta nyt kaikki on tietysti näyttävämpää kun media on niin nopea liikkeissään, ja toisaalta kansa vaatii tietoa.
yksittäisii syitä olis varmaa miljoona.
mut yksin jäämine/jättäytymine - varmaanki yks, se et ketää ei kiinnostais tai tuntis olonsa hyljätyks tai ulkopuoliseks, päämäärättömäks - varmaanki toine. sit niist ja kaikest muust saissest tulevat pelot, epävarmuudet ja siit syntyvä viha.
harvemmin ketää tai mitää yksittäist henkilöö tai asiaa kohtaan. se olis lopult varmaan sellast yleistä vihaa melkei kaikkeen. tunteit, et kaikki ovet kaikkialle olis kiinni.
sit se paine vaa purkaantuu, johonki.
ei vaan tajuu miten niit ketjui pystyis syntyyn, luulis et edes joku huomais. ja jos huomais, ni miks ei tee mitää? ei se paljoo vaatis, et näyttäis, et edes joku välittäis..
voiko läheiset paljoo tehdä jos "sairastunut" itse ei ole halukas vastaanottamaan apua. Masentunutkaan ihminen tuskin paljoa osaa antaa arvoa sille, vaikka joku kuuntelisikin. Ei se paljoo lohduta, et saa jollekin puhua jos oikeesti on paha ja sisältä tyhjä olo. Se voi olla läheisillekin vaikea paikka, kunnei osaa auttaa vaikka haluaisikin.
noi tulis varmaan yllätyksinä, koska se mitä lähimpänä tapahtuis, sille olis monesti jotenki ihmeellisesti sokee. meniskö ne jutut nii pikkuhiljaa, et niihi vaa turtuis, eikä sit edes huomais, vaikka pitäis.
se apu pitäis olla jotenki konkreettista. muuten se vois tuntuu ihan yhtä tyhjält kans.
vaikka se oli täällä riehunut palstalutkittelija. Vaaran merkit ja vakavuuden saattaa ymmärtää vasta jälkikäteen.
tai mistä sen tietäis, epätodennäköist kuitenki.
suomi on iso maa.