Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Avuton anoppi

hermot menee

Anoppini on heittäytynyt täysin avuttomaksi.

Kaikki alkoi anopin puolelta pienien palveluksien pyytämisellä. No, minä kilttinä miniänä ajattelin, että tietenkin, pitäähän rakkaani äitiä autella. Pikkuhiljaa anopin avuntarve on vain kasvanut. Soitetaan ja sanotaan, että tule ja tee, ennen jopa kysyi, että sopiiko! Oikeastaan nykyään minä, miniä, teen anoppini siivoukset plus pihahommat, ja alkaa todella tökkimään koko passuutus.

Olisi mukava edes joskus mennä anopille kyläilemään niin, että voisi juoda kahvit, jutella hetken ja "olla vieraana". Kuin, että heti saa ottaa rätin käteen tai kitkeä kukkapenkin.

Miehelleni äitinsä on tärkeä, joten en aio alkaa hänelle äidistään valittamaan. Aion pitää itse puoleni, ja nyt tästä lähin teen ja autan vain sen mikä itseäni miellyttää. Kieltäydyn kauniisti. En aio myöskään alkaa asiasta anoppini kanssa riitelemään, mutta luultavasti tulee suuttumaan.

Kiinnostaisi kuulla muidenkin kokemuksia samantyylisistä anopeista.

t. nyt tuli raja vastaan

12

2156

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minä anoppi.....

      Kaikkea sitä kuuleekin.
      Sano suorat sanat anopille...en passaa.
      Jos suuttuu,anna suuttua....sillä keinollahan pääset mokomasta eroon.
      Tsemppiä sinulle miniä.

    • meikäminiä

      Minkäs ikäinen tämä Uusavuttomuus on? Onko sairauksia, jolla saanut vetomuuksensa läpi?

      Onneksi olkoon etukäteen, kun omaat viisaan järjen ja riuhtaiset itsesi ajoissa palvelutehtävistäsi. Voimia!

      • sairaatko hylättävä?

        Kummallinen ajatus, että jos anoppi on sairastunut, niin sitten välit poikki.

        Minkä ikäinen anoppisi on?

        Onko mahdollista, että on sairas tai että on jokin alkava sairaus, jota yrittää toistaiseksi peittää?

        Mitä miniä arvelee?


      • siinä vaiheessa
        sairaatko hylättävä? kirjoitti:

        Kummallinen ajatus, että jos anoppi on sairastunut, niin sitten välit poikki.

        Minkä ikäinen anoppisi on?

        Onko mahdollista, että on sairas tai että on jokin alkava sairaus, jota yrittää toistaiseksi peittää?

        Mitä miniä arvelee?

        kun ei enää lainkaan pysty hoitamaan omakotitaloa.

        Ei kukaan voi vaatia muita jatkuvasti hoitamaan omia hommia. Kaikillahan on omansa.


      • Jatta
        sairaatko hylättävä? kirjoitti:

        Kummallinen ajatus, että jos anoppi on sairastunut, niin sitten välit poikki.

        Minkä ikäinen anoppisi on?

        Onko mahdollista, että on sairas tai että on jokin alkava sairaus, jota yrittää toistaiseksi peittää?

        Mitä miniä arvelee?

        Ei sairaita saa hylätä mutta tätä vartenhan on kaupunkien kodinhoitajat, yksityisellä puolella lisää, että kyllä sitä apua saa jos sairaudet on syynä, sitä pitää vain osata hakea.On kaikenlaista kotipalvelutyöntekijää, kotisairaanhoitajaa ja lähimmäispalvelua ja jos on kyse vanhuksesta tai sairaasta ihmisestä nämä palvelut koskevat myöskin vähävaraisia henkilöitä.

        Auttaa voit häntä, mutta tee selväksi omat rajasi, mitä jatkossa jaksat ja mitä et jaksa tehdä, sillä sinulla on omakin elämäsi, etkä voi jatkuvasti olla kuin jokin piikatyttö ilman palkkaa.

        Puolusta itseäsi nätisti puhumalla, kerro että olet väsynyt siihen että jatkuvasti joudut häntä auttamaan.Tee hänelle selväksi mitä voit tehdä ja mitä et tee, siis jos jotain haluat kuitenkin tehdä.On aivan selvää ettei kukaan voi toista pompottaa oman mielensä mukaan.Sitäpaitsi se että hän ei edes yritä tehdä joitakin asioita itse, tukee hänen avuttomuuttaan, ajan oloon kohta hän ei siis edes osaa tehdäkään tuota menoa mitään, mihin kapasiteetti vallan hyvin riittäisi.

        Vanhustyössäkin painotetaan omatoimisuuden tukemiseen niin kauan kuin henkilö kykenee että elämänhalu ja yrittämisenhalu säilyisivät.Ei ole tarkoituksenmukaista, eikä oikeaa auttamista se että kaikki tehdään puolesta, vaan toimintakyvyn puutteen mukaanhan sitä apua saadaan.

        Sinä voit käydä hänen luonaan kylässä, mutta tee selväksi ehtosi, yritä pysyä asialinjalla ja sano nätisti.Kerro miltä sinusta tuntuu kun hän käskee sinua.Ei sinun tarvitse hänelle suuttua, riittää että ilmaiset asian selkeästi ja vailla kiihkoa.Mieti ennen tuota keskustelua että mitä haluat tehdä ja mitä et ja tee se hänellekin selväksi ja ota selvää kotipalvelutilanteesta omalla paikkakunnallanne.Sosiaalitoimistosta saat lisätietoa.

        Kaikkea hyvää sinulle, olet varmasti kiltti ihminen kun olet näin antautunut jo häntä auttamaan, mutta nyt on rajasi tullut vastaan ja se on sinun oikeutesi.Ei ole tarkoituksenmukaista että ketään komentelee toista ihmistä millään sukulaisuusverukkeella, sinulla on täysi oikeus ilmaista että se tuntuu sinusta pahalta ja et jaksa enää.


    • riuhtaise

      vain tosissaan itsesi irti. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. Itsellä sama tilanne oman isän kanssa. Käskyttää ja komentelee, passuuttaa mielensä mukaan. Vaikka ei ole ollenkaan niin huonossa kunnossa, etteikö itse pystyisi.
      Minua tilanne ahdistaa suunnattomasti, en millään raaskisi sanoa hänelle, että nyt loppuu tämä käskytys. Ja oikeastaan tiedän, että riidaksi menee... tähän asti on ainakin mennyt kun olen yrittänyt aloittaa. Ja itselläkin niin paljon vihaa ja kaunaa häntä kohtaan lapsuudesta lähtien, ettei siinäkään mielessä huvittaisi autella.
      Mutta voi kun saisi jostain voimaa sanoa selkeästi, ilman tunteita, että nyt riittää!

      Parasta tietysti olisi kun ihminen itse ymmärtäisi, että itsensä ne kotihommat on tehtävä, jokaisen.
      Ärsyttävää on alkaa aikuiselle ihmiselle tuollaista neuvomaan, mutta kun ei tajua niin ei. Aiemmin äitini hoiti passuutuksen, mutta hänen kuoltuaan selvästi automaattisesti luulee, että nyt minä hoidan. Ei edes tajua, että hei, ketään muutakaan ei passata. Häntä vain silti pitäisi. Vai ilkeyttäänkö passuuttaa sittenkin...en tiedä.
      Voimia sinullekin ketjun aloittaja!

      • että.....

        Taitaa isäsi olla tyypillinen vanhan polven patriarkka, eli naisen tehtävä on häntä palvella :-D tuo ei kyllä ole niinkään epätavallista mutta minulle heräsi ajatus että olisiko sinulla mahdollisuus siirtyä isästäsi maantieteellisesti hieman kauemmas asumaan, niin ettei voi olettaa sinun olevan aina valmis passaamaan häntä.Etäisyys tekee toisinsanoen hyvää ja isäsi joutuu miettimään uudelleen mitä voi itsekin tehdä.Ota sinäkin selvää kotipalvelumahdollisuudesta omalla paikkakunnallasi.Ne eivät hemmottele eivätkä passaa, mutta tekevät sen kyllä mikä on pakko tehdä isäsi kunnon vuoksi.


      • tietenkään.
        että..... kirjoitti:

        Taitaa isäsi olla tyypillinen vanhan polven patriarkka, eli naisen tehtävä on häntä palvella :-D tuo ei kyllä ole niinkään epätavallista mutta minulle heräsi ajatus että olisiko sinulla mahdollisuus siirtyä isästäsi maantieteellisesti hieman kauemmas asumaan, niin ettei voi olettaa sinun olevan aina valmis passaamaan häntä.Etäisyys tekee toisinsanoen hyvää ja isäsi joutuu miettimään uudelleen mitä voi itsekin tehdä.Ota sinäkin selvää kotipalvelumahdollisuudesta omalla paikkakunnallasi.Ne eivät hemmottele eivätkä passaa, mutta tekevät sen kyllä mikä on pakko tehdä isäsi kunnon vuoksi.

        Eihän terveet tarvitse passaajaa.


      • mutta.....
        tietenkään. kirjoitti:

        Eihän terveet tarvitse passaajaa.

        Näinhän se on, mutta sitten vaan yksityiseltä sektorilta maksua vastaan apua hakemaan.Sen voi vähentää kotitalousvähennyksenä, mikä on 60% ja huomioidaan verotuksessa, eli maksettavaa ei tule itselle paljonkaan enempää kuin jos kunnalta hakee apua.Eli näin myös isäsi, olipa terve tai sairas, saa apua mutta toki se jotain maksaakin hänelle.Ehkäpä hän sitten oppii arvostamaan tyttärensä työtä ilmaiseksi kun näkee ettei kukaan piikalikaksi halua ilman liksaa.Eikä ole mikään pakko todellakaan alistua sellaiseen kohteluun.


    • Olin

      Olin vasta 16-vuotias tutustuessani ex anoppiini, poikakaverini isä oli kuollut pari vuotta aiemmin. Mieheni asusteli äitinsä ja vanhemman veljensä kanssa kun minä tulin kuvioihin. Anoppi oli tuolloin 49-vuotias, siis aivan nuori ihminen mutta päällepäin näytti seitsemänkymppiselle.
      Muutimme mieheni kanssa pian yhteen asumaan ja silloin se käskytys alkoi.

      Aina kun hän pyysi apua, vetosi siihen että kuinka hän on vanha ihminen ja häntä ei silti auteta. Yhtäkkiä hän tarvitsi apua siivoamisessa, leipomisessa, laskujen maksamisessa jne.
      Kuitenkin kaikki tekemäni sai ankaraa arvostelua osakseen, en osannut tehdä mitään oikein.
      Kuitenkin jos esim. leipomiani kakkuja tai tekemiäni ruokia kehuttiin, joita anoppi tarjoili sukulaisilleen ja vierailleen, hän kertoi itse tehneensä ne ja otti kiitokset maireana vastaan.

      Minä en aina jaksanut (eikä ollut varaakaan) lähteä monella bussilla ajelemaan hänen luokseen ja usein en todella päässytkään koska olin päivät koulussa. Joskus anoppi pyysi minua lainaamaan autoa vaikkapa vanhemmiltani että pääsen käyttämään häntä asioilla. Myös opettajien olisi pitänyt antaa minulle joskus pari tuntia vapaata anopin auttamiseksi, kyllähän ne koululla ymmärtää kun sanot vain.

      Kun avun tarve alkoi olemaan niinkin olematonta kuin verhojen ripustaminen tankoon, kahvien kaatamista kuppiin kun hänelle tuli vieras tms., otin asenteen että missään nimessä en enään auta. Koin käskyttämisen todella jo häirintänä ja kiusantekona. Anoppi ei ollut sairas, vanha eikä todellisessa avun tarpeessa.

      Kun en enään ollutkaan valmis piikana oloon, en vastannut aina puhelimeen kun näin että kukapas se taas siellä soittelee - sain melkomoiset ryöpyt niskaani. Keneltäkään en ole koskaan elämäni aikana saanut kuulla niin järkyttävää kielenkäyttöä kuin mitä seuraavat vuodet toivat tullessaan.

      Nyt anoppi on ex anoppi,luojan kiitos. Iältään likimain 80-vuotias, asuu yksin ja tulee vallan mainiosti toimeen ilman apuja.

      • äiskän orja

        Ihana stoori! Mun äiti heittäyty sairaaksi ja avuttomaksi vähän siinä jälkeen viidenkympin. Nyt on 75 ja aina vain traumaattisempi. Olen "iltatähti" ja muutin kotoa pois aika nuorena enkä jäänyt äidin seuraneidiksi, kuten hän oli suunnitellut. Äiti alkoi heti vaatimaan että minun pitää tulla kotiin vaikka taksilla jos hän soittaa että hänelle on sattunut jotain. Huom. isäni oli vielä tuolloi elossa ja asui saman katon alla vaikkakin olivat huonoissa väleissä. Sittemmin isä joutui sairaalaan ja useamman vuoden jälkeen nukkui pois vaikean sairauden murtamana. Äiti on vain lisännyt vaatimuksiaan mutta yksi keino ylitse muiden on pitänyt minut ajan hallinnassa. Sanon aina äidille että tulen ehkä loppuviikosta tai alkuviikosta kun nyt on omia työkiireitä ja sitten kun omat akuutit perheasiat on hoidettu. Toimii ja mummu on jopa aivan kykenevä ja oma-alotteinen asioiden hoitaja silloin kun muuta apua ei ole saatavilla. Hyvin hän on minua yrittänyt sairauksillaan sitoa mutta olen ottanut etäisyyttä enkä ole suostunut ihan kaikkeen. Huolehdin hänen hyvinvoinnistaan aina muutoin tai on joku akuutti tilanne, mutta hyvin näyttää pärjäävän muutenkin. P.s. hän ei ole esim. ikinä siivonnut itse, joten apu on aina tarpeen ; ) ja tyttäret tehty sitä varten. Ainoa poikansa on sitten luku erikseen, jota kukaan sisaristakaan ei viitsi edes oksentamatta kuunnella. Varsinkaan kun tämä kultapoika ei itse ole väleissä äitinsä kans, niin me muut joudutaan kuuntelemaan jotain ihme juttuja kultsipojusta.


    • Anonyymi

      katselen surullisena vierestä kun appiukko passauttaa itseään ainoalla lapsellaan eli miehelläni. tätä nyt 4v. takana. joka päivä kaupassa käyntiä mm. imurointia ja ennenkaikkea seuran pitoa. mieheni on kiltti ja säälii yksinäistä epäsosiaalista isäänsä. on tuokin kauhea tilanne.
      isä on todella pihi eikä halua ketään vierasta siivoamaan kaksioonsa ja levittämään bakteerejaan. joka päivä marmattaa kun tv ei tule mitään ei suostu et hankittas hänelle tv josta näkyisi edes yle areena. klo 21 hälle pitää vieläpä soittaa ja kuunnella repeat sama päivällinen marmatus kun kaikki nykyään menee päin..todella raskasta mä teen hänelle viikottain ruokaa josta saa välillä kuulla kun puuttui suolaa lohikeitosta ym.
      naisia hän vihaa se on tullut selväksi ym.ne on tollasia kun ovat itse hoitaneet jommankumman vanhemmistaan, taikka molemmat "kunnialla" loppuun niin sitten itse oletetaan että omatkin lapset hoitavat kun he saavat vaan känkätä. minusta linna-tuomio elinkautinen tollasille!!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      79
      1957
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1743
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1604
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1346
    5. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1262
    6. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1254
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1236
    8. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      45
      1223
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      10
      1212
    10. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1191
    Aihe