On teillä otsaa tulla tänne haukkumaan ja huorittelemaan toisia naisia! Mitähän pahaa nämä naiset ovat teille tehneet? Raiskanneet sen ukkokultanne? Niinkö?! Kun kuulostaa siltä että sillä pääsyyllisellä,omalla ukollanne ,ei olisi osaa eikä arpaa petokseen?! Mihin jää sen toisen osapuolen haukkamiset ja syyttelyt?! (siis ukkonne!) Oletko tosiaan aviossa niin luuseri miehen kanssa joka ei itse vastaa teoistaan ja joka on kenen vaan eukon vietävissä?! Jos näin on, mieti tarkkaan haluatko jatkaa tuollaisen huoripukin kanssa vai et! Älä kohdista koko ajan vihaasi ja kiukkuasi toiseen naiseen!! KUn oma ukkos on aivan yhtä syyllinen petokseen!
katkerat
ykköset
311907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
jos ykkönen on katkera? Aivan syystäkin voi sitä olla...olisit varmasti itsekin jos toinen nainen jakais pillua sun miehelles...mutta ettehän te lumput osaa asettua toisen asemaan edes hetkeksi...ette osaa ajatella muuta kun omaa etua ja omaa pillua...muiden ihmisten tunteille ja kärsimykselle yksi lysti...
Ja tottakai pettävässä ukossakin on vikaa...ei täällä kukaan sitä ole kiistämässä...mutta lutkan on turha esittää mitään pyhimystä kun on syyllinen siinä missä mieskin...
Onneksi olen itse sinkku...mutta jos mun mieheni joskus pettäisi niin kenkää tulee samantien...
Mies on joko kokonaan mun tai ei ollenkaan...olenhan minäkin vain hänen...
pyhimystä siellä esittää??
Vähintää Äiti Teresa vissii. Pillun jakelupisteet
onpi jossain rajantakana.
Näin miehen arviona jotta lumppu sana
sopii nyt tälle yksinäiselle rouvalle
enemmän kun tämä Teresan rooli siveysvahtina.
Voi olla ettet sitä kenkää yhellekkään miehelle
pääse koskan antamaan kun siulla puhheet vaikuttaa katkeran vanhanpiian jutuilta.
Onneksi olet sinkku!
Mietit liikaa sitä pillua
jakelupisteitä on suomikin turvoksissa...ihan oksettaa tämänkin palstan saldo kun täällä oikein elvistellään sillä kuinka pidetään ilmaista pordellia ukkomiehille...se on niin hienoa ja sitä aitoa oikeaa rakkautta :D
Onko sulla joku ongelma sen asian kans ettei jokainen nainen jakele? Sana lumppu ei todellakaan kuvaa mua...mulla on ollu 8 vuotta yks ja sama seksi partneri...ja miksi sitä vaihtamaan kun kaikki pelaa hienosti puolin ja toisin...
Lumppu sana istuu siis jopa sinuun paremmin kun minuun...en ole muutenkaan rouva enkä yksinäinen...
Ja se että olen sinkku on ihan oma valinta...ja saan kyllä seuraa heti kun sitä haluan...se ei ole ennenkään ollut vetävälle naiselle mikään ongelma...
"siulla puhheet vaikuttaa katkeran vanhanpiian jutuilta."
Ja sun jutut taas tyypillisen suomijuntin joka heivaa vaan kassit tyhjäks ja jättää ämmän räpläämään omaaa toosaa...
Vaikutat itsepäiseltä ja pettävältä suomijuntilta...vai pitäiskö sanoa sialta jota nainen jolla on luonnetta ja itsekunnioitusta ei voi sietää hetkeäkään...
Ennemmin siis sinkku kun sian vaimo...
tällä palstalla. Miksi vaimot haukkuvat kakkosta ja kaikki on hänen syytään, vaikka pettäjänä on heidän oma mies.
Jos oma mieheni pettäisi minua ja jäisi siitä kiinni, niin kyllä mä sen oman ukkokullan nostaisin seinälle, enkä sitä "kakkosta". Ja kyllä sen jälkeen kävisimme kahdenkeskiset keskustelut miehen kanssa siitä, mikä on johtanut pettämiseen jne.
Olen vahvasti sitä mieltä, että kenelläkään ei ole tarvetta lähteä vieraisiin, jos omassa parisuhteessa on kaikki hyvin ja lisäksi seksiä tarjolla tarpeeksi. Ja sitä seksiä saa ilman kiristystä, eikä silloin kun mies on siivonnut huushollinen, hoitanut tarpeeksi lapsia jne.
Lopuksi vielä:
Hyvät rouvat, käyttäkää täällä kulumattanne (haukkumassa kakkosia) aika parisuhteenne hoitoon, uskon että saatte sillä paljon parempia tuloksia, kuin "melskaamalla" täällä.
Kaikki eivät jaksa seksiä väsyneenä, ja kierre on valmis. Ei jaksa kun on päivän raatanut. Jaksaisi jos kotihommilta olisi jäänyt lepoaikaa. Kiusallisen tuttu kuitenkin on se ajattelumalli, että en anna kun et tee hommia.
Jos onkin niin, että miestä ei ollenkaan rassaa, vaikkei koti olekaan täydellinen. Jos hän tuumaa, että ei yhtään haittaa, vaikka on hiukan sekaista. Jos ei tunne samanlaista pakkoa kuin puoliso niissä huushollihommissa, niin aika äkkiä ne jäävät huomiotta. Silloin voi helposti sanoa, että saisipa läheisyyttä ja seksiä, niin voisi ehkä innostua joskus siivoamaankin.
Ajattelen että monia vaivaa ajatus siitä, että kaikki velvollisuudet pitää hoitaa ennen seksiä. On maksettava laskut, vaihdettava lakanat, tyhjennettävä tiskikone, ajettava nurmikko ja tehtävä lumityöt, siivottava vintti ja niin edelleen. Mitään hauskaa ei saa harrastaa ennen kuin varmasti on raadettu niin että selkää kivistää ja uupumus painaa jäseniä. Ja jos toinen vielä ehtii siinä ohessa harrastuksiinsa, niin kummako se on jos katkeroittaa. Mutta... kyllä se seksi ja muukin huomio on suhteelle tärkeämpää kuin se iänikuinen pullanpaisto tai vessansiivous.
Jos tasapuolisuus seksin ja muiden kotiasioiden hoitamisessa ja niihin liittyvissä asioissa ei edes jotenkin toteudu, on käsillä taas parisuhteen ongelmakohta, joka osaltaan saattaa olla häätämässä toista osapuolta vieraisiin. Pettymykset, kuten liialliset vaatimuksetkin, ovat aika tehokkaita ilmapiirinmurskaajia.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Minulle jäi aikaisemmista viesteistä erityisesti mieleen nimimerkki 'annalv':n lause: 'Eikö miehen pitäisi ansaita vaimoltaan paapomiset ym. normaaliin arkielämään kuuluvat toisen huomioimiset?' Eikö tuo jos mikä ole jo kiristämistä.. en voi kuin sääliä sitäkin miesparkaa jos hän vielä saman katon alla kyseisen ihmisen kanssa on...
En itsekään hyväksy huorittelua. Tosin kyseinen sana on mielestäni sana sanojen joukossa eikä siihen sisälly valtavia arvolatauksia. Jos nainen ottaa varatulta mieheltä jotain vastineeksi seksistä, ollaan tietysti aika lähellä maksullista seksiä ja huorittelu on jotenkin ymmärrettävää.
Minulle on täysin selvää, että ainoa minua pettänyt henkilö on mieheni. Hän on myös ainoa henkilö, jota olen aiheesta syyttänyt. Silti en voi olla ihmettelemättä kakkosten motiiveja suhteeseen varatun miehen kanssa. Esimerkiksi oman mieheni kakkonen jäi rannalle ruikuttamaan ja yritti kerjätä jopa minulta puhelimessa myötätuntoa. Hän pyysi minua taivuttelemaan miestäni selvittämään asiat hänen kanssaan. Luultavasti kakkosellekin tuli yllätyksenä ajan mittaan kertynyt kiintymys hänen puoleltaan. Mieheni jäi kiinni ja jatkoimme liittoamme pitkien riitojen ja keskustelujen jälkeen. Kakkonen jäi yksinään ilman ainoatakaan selitystä. Ymmärrän jotenkin kahden varatun salasuhteen, koska siinähän osapuolet ovat tasa-arvoisia ja tietävät pelin hengen. Mielestäni sinkkusalarakkaat ovat suhteessa aina altavastaajan asemassa. Vaikka moni tällä palstalla vannoo olevansa suhteessa joko pelkän seksin takia tai muuten vain hyväksyvänsä tilanteen, pitkässä suhteessa on riskinsä. Kun mies unohtaa salarakkaansa oven suljettuaan, salarakas ei välttämättä siihen pystykään.
En väitä, että mieheni salarakas olisi ollut hänelle pelkkä pano. Haimme avioeroa mieheni jäätyä pettämisestä kiinni ja mieheni muutti kotoamme pois. Tiedän, ettei hän pitänyt yhteyttä salarakkaaseensa tuona aikana. Luultavasti kenen tahansa sieluun sattuisi, jos hänet nakattaisiin noin vain sivuun, enkä usko mieheni salarakkaan olevan ainoa laatuaan. Kyllähän ihmiset jättävät joskus puolisonsakin sanomatta sanaakaan. Silloin yleensä jätetty saa jonkinlaista myötätuntoa, mutta salarakkaan jättäminen taitaa aiheuttaa enemmän vahingoniloa jopa salarakkaan omassa kaveripiirissä.
En syytä kakkosta mieheni vokottelusta. Sanoisin kuitenkin salarakkaille, että olkaapa varovaisia. Jos kyse on elämää suuremmasta rakkaustarinasta, kuka tahansa voi erota puolisostaan. Siinä ei ole esteenä talot ja tavarat. Jos haluatte olla pelkkiä rakastajattaria, vaihtakaa miestä sen verran usein, ettette vahingossakaan kiinny miesystäväänne.
omaa miestä , olet kateellinen perheellisille ,haista home , sulle ei kuulu toiseten ihmisten asiat ,homehdu rauhassa omaan paskaasi.
Kyllä on sairasta tuo sun peuhkaaminen, toivon todella että sun miehellä on se "kakkonen" jossakin ja varmasti onkin.
Katkeraa...katkeraa..
katkera kakkonen ,kaikki miehet EI OLE TYHMIÄ jotka vaarantaa perheensä mätänevän kakkosen takia , edelleenkin sanon sulle , perheen asiat EI KUULU sinulle MITENKÄÄN ,että mätäne ja homehdu rauhassa omaan paskaasi , OLET TÄYSIN ULKOPUOLINEN JA TULET MYÖS PYSYMÄÄN ULKOPUOLISENA ,SINUA EI KUKAAN KAIPAA .
en ole kakkonen, vaan ykkönen.
Suosittelen sinulle kuntasi mielenterveys toimistoa.
tästä uskottomuudesta on aikaa ja mitkä ovat fiilikset suhteen tulevaisuudesta tällä hetkellä? Kuinka sait (vai oletko saanut) luottamuksen takaisin ja kuinka kauan siihen meni?
"Jos oma mieheni pettäisi minua ja jäisi siitä kiinni, niin kyllä mä sen oman ukkokullan nostaisin seinälle, enkä sitä "kakkosta". "
No minä vetelisin tasapuolisesti kumpaakin korville, mutta minä olenkin mis.
Mieheni jäi kiinni pettämisestä kolmisen vuotta sitten. Voisin sanoa, että alkuvaiheessa pettämisen jälkeen elämä oli vuoristorataa, nyt se on normaalia "mäkeä" (ylä- ja alamäkeä). Ensimmäiset viikot olin täysin poissa tolaltani, sitten hyviä viikkoja seurasi huonoja päiviä. Nykyään hyviä kuukausia seuraa huonoja päiviä. Elämämme on sikäli normalisoitunut, että huonot päivät johtuvat mielestäni muista asioista kuin pettämisestä. Muistelisin, että sellaisen perusluottamuksen takaisin saamiseen meni noin vuosi. Näin jälkeenpäin sarkastisesti ajatellen mieheni olisi ansainnut luottamuksen nimenomaan tuon vuoden aikana pettämisen jälkeen. Hänellä ei ole ikinä ollut niin paljon pelissä ja toisaalta todistettavaa parisuhteemme takia.
Olen hyväksynyt elämässä mm. seuraavat tosiasiat
1) Olen aina petetty. Voin elää asian kanssa, mutten koskaan sitä unohda. En unohtaisi, vaikka eroaisimme.
2) En aio katkeroitua pettämisen takia, mutta toisaalta minun ei tarvitse pettämistä hyväksyä.
3) Elän suhteessamme tätä hetkeä. En voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu enkä vanno, ettei mieheni ikinä petä. Ennen pettämistä elämäni oli enemmän suorittamista, mutta nyt keskityn tai ainakin yritän keskittyä tähän hetkeen.
4) Elämäni ei täydellistä, avioliittoni ei ole täydellinen, mutta onpahan ainakin mielenkiintoista.
5) Mieheni on mukava tyyppi, joka mokasi pahasti. Meillä on pitkä historia, joka on yksi syy jatkaa suhdettamme. Mikään suhde ei kuitenkaan kestä toisen mokailuja loputtomiin.
6) Vaikka pettämisen jälkeen teki mieli tappaa mies ja kostaa kakkosellekin, kosto ei ole hyvä syy tehdä yhtään mitään. Teen, mitä minua huvittaa. Jos ei huvita erota, niin enpä sitten eroa vain todistaakseni, että voin senkin tehdä.
Jne....
freud olisi innoissaan lipsahduksestasi... miss mies;D
kakkonen ja petät miestäsi , siksi puolustelet kakkosia henkeen ja vereen .
aina kakkonen, jos pitää omaa ukkoaan syyllisempänä aviorikokseen kuin naista jonka matkaan hän on lähtenyt. Meillä se oli kyllä ihan ukon omatoimisuutta.
...sanoja ja ajatuksia, kiitos niistä. Itselläni aikaa tästä ratkiriemukkaasta elämän käänteestä (mies kertoi itse, suhde oli kestänyt noin puoli vuotta) alle puoli vuotta ja elämä aika risaista edelleenkin. Olen itse maailman uskollisin ja sinisilmäisin ihminen, enkä ikipäivänä osannut epäillä mitään. Kuvittelin tuntevani mieheni niin hyvin, ettei hänkään olisi koskaan pystynyt moiseen. Olin aina ajatellut, että jos joskus jotain sattuisi, sen kyllä huomaisi toisen naamasta, vaan eipä niin käynyt. Omastani nimittäin olisi varmasti huomannut.
Mieheni oli valitellut lämmön ja huomion puutetta jo vuosikaudet, mutta minä se vain en ottanut asiaa ymmärtääkseni. Nyt ymmärrän sen varsin hyvin. Miksihän sitä ihminen joskus onkin niin tyhmä, että tajuaa vasta sitten kun on liian myöhäistä. Tämä asia auttaa minua nyt tietenkin siinä mielessä, että ymmärrän syyn, miksi näin kävi. Jos ei rakkautta ja lämpöä heru tarpeeksi kotoa, sitä pitää lähteä hakemaan muualta.
Ensijärkytyksestä toivuttuani päätin/päätimme kuitenkin yrittää selvitä asiasta, niin paljon kuitenkin pelissä. Yli 20 vuotinen liitto, murkkuikäiset lapset, yhteinen koti jne.... tuttuja tarinoita tältä palstalta. Asiasta puhuminen on ollut erittäin tuskallista miehelleni huonon omantunnon takia ja niin tietenkin pitääkin olla.
Nyt tässä elellään "normaali" arkea, tai niin normaalia kuin on mahdollista. Tuntuu vaan, että kipu ei ota hellittääkseen ja viime aikoina kivun ja tuskan kaveriksi on tullut vielä voimakkaita vihan ja katkeruuden tunteita. Sellaisia minulla ei ole koskaan aikaisemmin elämässäni ollut, mutta kaippa ne kaikki tunteet kuuluvat tähän prosessiin ja on läpi käytävä.
Parhaimmaksi terapiaksi olen kokenut keskustelut hyvien ystävien (onneksi niitä on useampiakin, ettei tarvitse yhtä kuormittaa) kanssa, joskaan kellään ei tietenkään ole ollut ihan vastaavaa tilannetta elämässään. Uskottomuutta on kyllä ystäväpiirissäni ollut, mutta ovat kaikki päättyneet eroihin. Ja siksi kait tässä itsekin on niin peloissaan, että miten tässä lopulta käy. Luovuttaminen ei kuitenkaan ole vielä käynyt mielessä, niin kauan kuin on rakkautta, on toivoa...
työnsä, kotityönsä, maksaa laskunsa ym. normaalit arkikuviot. Silti sitä jaksaa telmiä myös sängyssä miehen"sä" kanssa. Kysymys onkin enemmänkin kyllästyneisyyden asteessa, ei kotitöissä.
On varmasti hyvä ymmärtää, mikä tuohon pettämiseen johti. On ehkä hyvä kuitenkin pitää erillään kaksi asiaa. Parisuhteen ongelmat ja pettäminen tekona. Parisuhteen ongelmissa on aina kaksi osapuolta. Pettämispäätöksen tekee pettäjä yksin. Aika harvoin pettäminen parantaa suhteen tilaa, joten pettäjä pettää omaa oloaan helpottaakseen olipa syy mikä tahansa. Pettäminen on lähinnä pupumaista pään pistämistä pensaaseen. Tosimies tai -nainen ratkaisee suhteensa ongelmat eri tavoin. Miehesi pettäminen ei ole sinun syytäsi, mutta parisuhteen ongelmissa me jokainen voimme varmaan katsoa itseämme peilistä. Älä yritä liikaa hyväksyä pettämistä, jos se on sinun arvomaailmaasi vastaan. Pettäminen on tosiasia, joka on perhettänne kohdannut ja siitä voi selvitä, mutta sinä et ole päätöstä pettämisestä tehnyt.
On varmaan yksi ainoa yleispätevä neuvo, jota on syytä noudattaa kriiseissä. Ensijärkytyksessä ei kannata rynniä tekemään suurisuuntaisia päätöksiä. Vihanvimmassa tehdyt päätökset ovat harvoin järkeviä. Joten anna ajan kulua ja tartu arkeen niin hyvin kuin pystyt. Oma ongelmani on tällä hetkellä ehkä se, etten ole tehnyt missään vaiheessa selkeästi päätöstä jäädä liittoomme. Elämme päivän kerrallaan. Luultavasti ero on pettämisen jälkeen siinä mielessä helpompi ratkaisu, että ero on selkeä ratkaisu johonkin suuntaan ja elämä rakennetaan sille pohjalle. Osahan katuu myöhemmin pettäjän jättämistä liian pikaisesti (ja myös pettäjät katuvat uusia liittojaan), mutta selkeät ratkaisut ja uusi alku houkuttavat.
Minäkin ajattelin aiemmin, ettei pettämistä voi olla huomaamatta. Meillä oli suhteellisen vilkas seksielämä sivusuhteen aikoihinkin, joten siitäkään en asiaa huomannut. Pettämisen paljastuttua tuntuikin, että kakkosen täytyy olla todella ihmetyyppi, koska mies vaaransi liittomme hänen takiaan. Nyt ajattelen ainakin hyvinä päivinä, ettei suhde voinut miehelleni kovin paljon merkitä, koska hän pystyi jatkamaan täysin normaalia elämää kotona. Mieheni tapasi kakkostaan erittäin satunnaisesti (ei edes viikottain) ja parinkymmenen vuoden avioliiton jälkeen muutaman tunnin poissaolot ilman meriselityksiä ovat ainakin meillä ihan normaaleja. Vietämme jopa kesälomistamme muutaman päivän erillään omien vanhempiemme kotipaikkakunnilla. Olen joskus jopa kuvitellut, että toista ei voi kahlita. Ehkä olisi pitänyt?
viisaista ajatuksistasi ja kommenteista. Tällä palstalla kun pääsääntöisesti saa lukea enemmän ja vähemmän ala-arvoista keskustelua aiheesta. Tällä hetkellä luulenkin, että saisin parhainta tukea ja lohtua juuri keskustelusta jonkun kanssa, joka on kokenut tämän saman kokemuksen ja jollain tapaa selvinnyt siitä. Sen tosiasian toki olen jo aikoja sitten hyväksynyt, että ikuinen särö liittoon on tullut jäädäkseen, mutta uskon ja toivon, että asian kanssa oppii elämään. Kuten sinäkin taisit jossain edellisessä viestissä itse mainita.
tarkoitus oli että miehen(kin) pitäis ansaita ne "paapomiset" ihan niinkuin vaimonkin omalta osaltaan pitäis "ansaita" mieheltään "paapomiset" sun muut hellittelyt.
Eli KUMPIKIN on vastuussa parisuhteen tilasta, ei vaan se vaimo.
mätäne omaan paskaasi , älä sekaannu perheellisen asioihin ,ne ei sinulle kuulu , olet tyhmä mätäpaise yhteiskunnassamme ,sinua ei kukaan kaipaa .
mätäne itse !
hoitoon,, teillehän tulee verenpaine ja katkee verisuoni päästä,,, tuolla mesomisella
kyllä keskustellaan asioista tiukkaan sävyyn, mutta se tapahtuu kotona.
Ja kukahan se luuseri on, annat nyt meistä sinkkunaisista sellaisen kuvan, kuin emme osaisi sanoa EI KIITOS.
Ja kakkoset on katkeria, jos jotkut. Haukkuvat täällä vaimoja tyhmiksi, kun "eivät tajua" miehen pettävän heitä. Jos taas kotona tiedetään tilanne ja vaimo siitä tulistuu, niin silloinkin kakkonen haukkuu vaimoa, mutta tyhmän kohdalla on silloin sana pirttihirmu.
Kuitenkin kakkosta (yleensä) piilotellaan ja hävetään. Mies ei kehtaa viedä sitä sukulaisiin, eikä julkisille paikoille. Puhumattakaan, että vaimoksi ottaisi.
Poikkeuksia on, mutta silloin mies ei pitkiä aikoja avioeroa vetkuta.
Mutta jos mies syitä keksii kakkoselle (jotka tyhmä kakkonen vielä uskoo) jatkaa avioliittoaan, niin jatkakaa kakkoset odottelua. Se voi olla tooooo-siiiii pitkä...
Muuten, jos se ykkösen osa kakkosista on niin p...stä, niin miksi tavoittelette tuota paikkaa.
Kakkosen osa on säälittävä, mutta jos kokee, ettei parempaa ansaitse, niin siitä vaan.
Ja miksi vaimo heittäisi vihityn miehensä pihalle sinun takiasi. Voithan kakkonen antaa itsekin miehelle monon kuvan persauksiin, mutta eipä sinustakaan siihen ole, vaikka saat miehestä murusen vaimon elämään verrattuna...
tosi typerän kuvan kyllä itestäs annat tolla metelöinnillä. Säällittävä sopii kyllä sinuun nyt paremmin kun johonki kakkoseen.
Vihitty aviomiehesi on varmaan joku uhri,
vai onko sille tehty lobotomia leikkau?
Ainakin semmoselta tahdottomalta lampaalta
vaikuttaa. Vai ootko sää sama rääkky jolla on mies vain kuvitelmissaan?
Jos vaimot on sun kaltasia ni en kyllä yhtään ihmettele jos nimitetään tyhmiksi.
Sä olet kyllä ihan tyhmyyden huippu.
Luet varmaan jotain satukirjoja joissa ne noita-akat riehuu ja olet siittä itselles ottanu mallin.
Minä olen ollu kakkonen tai se toinen nainen.
En kyllä ollut piilossa, sukulaisetkin tapasin ja
olin työpaikan miehen työpaikan juhlissa seuralaisena.
Taitaa olla eritytöt jotka pitää piiloon laittaa.
En kyllä sen vaimon siis ns. ykkösen eväitä syönyt. Ketään ei nakattu pihalle ja kaikki oli tyytväisiä.
Miten mahtaa edetä omasi miesasiasi kun tunnut keskittyvän enempi muiden arvosteluun kun omasi suhteesi hoitoon.
suuret luulot itsestäsi ,olet ilmeisesti tyhjää ,ontto sisältä ,"moni kukka päältä kaunis mutta tyhjää silkkoa sisältä " ,kirjoitelmista päätellen olet suuruuden hullu .
kappaleen, mainitsin olevani sinkku.
Olen ollut aviossa. Olen myös kokenut kakkosen osan, vieläpä sellaisen, jossa minua ei piiloteltu...
Kerroin kuitenkin omasta kokemuksestani, kumpi oli parempaa ja kumpi pahempaa. Näin jälkikäteen kakkosena olo oli kakkos-olo ja ykkösenä ykkös-olo.
Minulla ei ole mitään tarvetta metelöidä täällä, mutta minä näen kakkoset säälittävinä. Minulla on sellainen arvomaailma ja jos se on sinusta typerää, niin omapa on päänsärkysi.
Saatanan sama pösilö joka meuhkaa joka palstalla. Koitas nyt rauhottua ja tyydytä ittes jollain. Perkele kynttilällä jos ei oo muuta. Mun täytyy mennä, mieheni venaa vuoteessa eikä malta odottaa.....ja pornot pyörii koneessa.
..kirjoitus. näköjään meuhkaat sinäkin. ehkä sä tarviit itse sitä kynttilää,, käytä havin 48 tuntia palavaa,, silloin koko on sulle sopiva,