Onko kukaan kokenut tyopaikkakiusaamista? Olen melko uudessa tyopaikassa jossa tehdaan hommia ryhmana. Osa porukasta on ihan ok tyyppeja, mutta sitten siella on varsinkin eras henkilo joka haluaa vain piruillakseen olla ilkea ja erittain kriittinen. Han ei puhu minulle muuten kuin jos haluaa valittaa jostain. Han pitaa minua (kayttaytymisen perusteella) aivan tyhmana. Yleensa tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.
En viela osaa aivan kaikkea taydellisesti mita tyohoni kuuluu, ja jos teen virheen tai jotain sen tapaista, niin han virnistelee pirullisesti jonkun kaverinsa kanssa selkani takana, mutta kuitenkin niin etta huomaan sen. Se on todella arsyttavaa ja noyryyttavaa. Hanen aitinsa on meidan samassa tyoporukassa, ja tama aiti-immeinen on valilla todella ilkea ja pirullinen joka kritisoi kaikkia ja kaikkea. Olisiko aitiinsa tullut? Yritan tassa nyt kestaa koska tyosopimus loppuu n. 1,5 kk paasta, ja sen jalkeen menen muualle toihin (tyopaikka toisaalla on jo lahes varma).
Mutta hankalaksi taman asian tekee se, etta mitaan varsinaisen kiusaamisen merkkeja ei ole. Eli en voi menna pomolle valittamaan tasta koska kukaan ei ole kuitenkaan kiusannut minua, siis haukkunut minua tms. Tama on lahinna henkista piruilua jossa naureskellaan minulle ja annetaan kritiikkia mahdollisimman epamiellyttavaan savyyn. Uskon etta terve kritiikin anto on hyva asia, mutta kritiikkia voi antaa monella tapaa. Viela tasta henkilosta josta olen jo kertonut. Olin yksi viikonloppu toissa ja han oli siella samaan aikaan, mutta emme olleet meidan oman ryhman kanssa vaan eraan toisen ryhman kanssa. En tunne ketaan tasta toisesta ryhmasta, mutta tama henkilo tiesi koska on ollut talossa paljon kauemmin. Nain selvasti kuinka han puhu minusta jotain naille muille ryhmalaisille, ja kummasti naiden ryhmalaisten kayttaytyminen muuttu minua kohtaan sen viikonlopun aikana. Varsinkin yhdesta naishenkilosta tuli todella kopea minua kohtaan eika edes tervehtinyt minua tai katsonut silmiin kun yritin kommunikoida.
En vain millaan ymmarra etta minka takia tama henkilo ei voi sietaa minua. En ole koskaan sanonut hanelle ilkeasti vaan olen yrittanyt olla mukava. Teen tyossani virheita, myonnan, mutta onko se syy piruiluun ja naureskeluun, ja yrittaa saada kaikki muutkin nakemaan minut niin (on siina jo onnistunut koska muidenkin ryhmien ihmiset naureskelevat minulle kuten tanaan, eivatka tervehdi, vaikka tuolla tyopaikassa kaikki tervehtivat toisiaan vaikka eivat tunne)?
En viela osaa aivan kaikkea taydellisesti mita tyohoni kuuluu, ja jos teen virheen tai jotain sen tapaista, niin han virnistelee pirullisesti jonkun kaverinsa kanssa selkani takana, mutta kuitenkin niin etta huomaan sen. Se on todella arsyttavaa ja noyryyttavaa. Hanen aitinsa on meidan samassa tyoporukassa, ja tama aiti-immeinen on valilla todella ilkea ja pirullinen joka kritisoi kaikkia ja kaikkea. Olisiko aitiinsa tullut? Yritan tassa nyt kestaa koska tyosopimus loppuu n. 1,5 kk paasta, ja sen jalkeen menen muualle toihin (tyopaikka toisaalla on jo lahes varma).
Mutta hankalaksi taman asian tekee se, etta mitaan varsinaisen kiusaamisen merkkeja ei ole. Eli en voi menna pomolle valittamaan tasta koska kukaan ei ole kuitenkaan kiusannut minua, siis haukkunut minua tms. Tama on lahinna henkista piruilua jossa naureskellaan minulle ja annetaan kritiikkia mahdollisimman epamiellyttavaan savyyn. Uskon etta terve kritiikin anto on hyva asia, mutta kritiikkia voi antaa monella tapaa. Viela tasta henkilosta josta olen jo kertonut. Olin yksi viikonloppu toissa ja han oli siella samaan aikaan, mutta emme olleet meidan oman ryhman kanssa vaan eraan toisen ryhman kanssa. En tunne ketaan tasta toisesta ryhmasta, mutta tama henkilo tiesi koska on ollut talossa paljon kauemmin. Nain selvasti kuinka han puhu minusta jotain naille muille ryhmalaisille, ja kummasti naiden ryhmalaisten kayttaytyminen muuttu minua kohtaan sen viikonlopun aikana. Varsinkin yhdesta naishenkilosta tuli todella kopea minua kohtaan eika edes tervehtinyt minua tai katsonut silmiin kun yritin kommunikoida.
En vain millaan ymmarra etta minka takia tama henkilo ei voi sietaa minua. En ole koskaan sanonut hanelle ilkeasti vaan olen yrittanyt olla mukava. Teen tyossani virheita, myonnan, mutta onko se syy piruiluun ja naureskeluun, ja yrittaa saada kaikki muutkin nakemaan minut niin (on siina jo onnistunut koska muidenkin ryhmien ihmiset naureskelevat minulle kuten tanaan, eivatka tervehdi, vaikka tuolla tyopaikassa kaikki tervehtivat toisiaan vaikka eivat tunne)?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos olet lukenut tuota työpaikkakiusaamispalstaa vähän alempana, niin kuviot varmaan vähän selvenevät. Olet määräaikainen työntekijä = heikoilla, joten kiusaajaluonteet voivat mielestään vapaasti käyttäytyä sinua kohtaan huonosti päteäkseen muiden silmissä ja myötäilijät ovat tutulla paikallaan saman tien. Et takuulla ole ensimmäinen tai viimeinen kohde, vaan kyseessä on pitkä ja automaattinen perinne. Kaikki ongelmat ovat kiusanhengissä itsessään ja lähtevät heistä - ja kyllä, tyhmyys näyttäisi kulkevan suvussa eteenpäin polvesta polveen... Älä nyt ainakaan mistään itsetunto-ongelmista rupea tuollaisten takia kärsimään, vaikka heitä olisi pilvin pimein. Siinä tekisit elämäsi virheen.
Olen työskennellyt samassa työpaikassa jo useamman vuoden ja siellä on samanikäinen henkilö kuin minä joka käyttäytyy juuri kuten sinäkin kuvailit. Koskaan en ole hänelle ollut tyly, mutta jostain syystä hän ei voi sietää minua. Enkä ymmärrä miksi. Mutta meidän työpaikalla on sentään onneksi fiksuja työntekijöitä, jotka eivät kuuntele tämän ks. henkilön juttuja. Toiset työkaverit ovat sanoneet, että se johtuu kateudesta miksi tämä henkilö käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ja alan itsekin uskoa todella niin. Sillä henkilökohtaisessa elämässään tämä henkilö on todella katkeroitunut.
En ole kokenut varsinaisesti työpaikkakiusaamista, mutta ammattiin liittyvässä työharjoittelussa koin niin nöyryyttävää ja ahdistavaa kohtelua, suorastaan kiusaamista, että voin vieläkin huonosti ajatellessani sitä! Sitä ei tapahtunut toisten kuullen, vain kahdenkesken. Ohjaajani ei edes tuntenut minua henkilökohtaisesti, vaan jostakin syystä sain päivittäin hänen haukut päälleni, joihin en mielestäni edes antanut minkäänlaista aihetta. Ilmeisesti hän ei itse voinut oikein hyvin. Hammasta purren ja mieli pahana jatkoin loppuun asti, mutta siihen työpaikkaan en ikinä tule jalallani astumaan!
Aika outoa touhua täytyy myöntää... Itselläni on melkein samanlaista; pomo on kaks naamainen paska, koko ajan tulee syytöksiä vääränlaisista teoista joita en ole edes tehnyt... Muutenkin olen huomannut ettei meillä ole paljon porukka pysynyt; yksi oli vuoden vaihteesta alku kesään. Varmaan lyhin työsopimus mikä on ollu niin oli varmaan 2 viikkoa...
Se on hassua, miten selvästi aikuiset ihmiset osoittavat kateuttaan. Varsinkaan nuoret eivät edes ymmärrä mistä kaikesta voi ollakaan kateellinen..: nuoruudesta, rohkeudesta, siitä ettei ole vielä kyynistynyt jne. Sen tajuaa vasta myöhemmin. Et ole varmasti "tehnyt" mitään väärää, päinvastoin, jos et olisi tehnyt mitään virheitä, tämä tyyppi olisi vielä kateellisempi. Syy ei siis ole sinussa. Paras tapa hoidella asia on mennä muualle töihin, ponnistella kovasti ja menestyä ja sitten tavata myöhemmin tämä tyyppi (joka 99% varmuudella on vielä samassa paikassa hommissa kiusaamassa muita uusia), ja olla ystävällinen mutta tuoda esille kuinka hyvin itsellä menee :))).