Ma en tieda miten alottaisin tan, tai minka takii ees kirjotan. Me ollaan mun poikaystavan kanssa seurusteltu yli vuos. Me puhuttiin usein et mentas kihloihin ennen ku lahen vaihto-oppilaaks, mut sita ei sit tapahtunut. Meil oli pari tosi huonoo hetkee, jotka johtu mun tulevasta lahdosta. Me molemmat kysyttiin toisiamme kihloihin, mutta molemmat vuorollaan vastas kieltavasti. Nyt oon ollu ulkomailla kuukauden verran ja seurustellaan viela. Ma luotan siihen jopa nyt enemman ku luotin ku olin Suomessa. Eilen se sit mailas et jos en tuu takas voin unohtaa sen. Se on kuulemma suunnitellut meian kihloja. Ma en haluis viela palata takas, vaikka rakastankii sita. Onko sen pyynto oikeutettu?
Mita tehda?
Vaihtari
2392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
oikeutuksia voi olla monenlaisia, etköhän sä keksi itsekin mistä tässä on kyse. onko rakastamasi mies oikeasti sellainen, joka pakottaa sut tekemään jotain sellaista mitä et halua tehdä? tietty uhrautuminen on parisuhteessa paikallaan, mutta omista haaveista luopuminen toisen pyynnöstä ei välttämättä kuulu niihin.
ajattele vaihtarivuotta testinä, eli jos rakkaus kestää sen, niin sitten se voi tulevaisuudessa kestää paljon muutakin. kihloihin meno tässä vaiheessa tuskin on mikään ratkaisu, eikä tuollainen kiristäminen ja pakottaminen ole ehkä paras tapa mennä kihloihin.
siis lyhyesti, jos poika sua rakastaa, luulis sen ymmärtävän, että vaihtarivuosi on sulle tärkeä, eikä se pakota sua luopumaan siitä. Tää on tietty vaan mun mielipide ja kaikki suhteet on erilaisia. oma suhteeni kesti vaihtariajan mutta kariutui pian palattuani. mieleeni ei missään vaiheessa tullut palata takaisin miehen vuoksi, eikä hän minua pyytänytkään, vaan ymmärsi minun haaveilleen vaihtariksi lähdöstä ja tuki minua siinä. olihan meillä ikävä toisiamme, mutta en olisi mistään hinnasta luopunut vaihtarikokemuksistani.
Tsemppiä sulle, kerro miten kävi!
Mulla oli joskus muinoin
melkein sama tilanne..
sillä erolla etten päässyt edes lähtemään:/
Poikakaveri uhkasi "jatkavansa eteenpäin" jos en jää..että saisin etsiä uuden kullan..eikä häneen tarvitsisi enää edes katsetta silmätä:/
Olin naivi ja rakastunut..
en lähtenyt sitten..ja ankarasti kaduin heti..
ja edelleen vaikka siitä on aikaa.
Jos suhde on oikealla pohjalla..ei siinä kumpikaan toista uhkaile..tai painosta tekemään niin kuin itse haluaa.
Jos suhde ei sitä eroa kestä..ei sen sitä pidäkään kestää. Tosin kultasi saattaa testata kuinka vakavissasi olet teidän suhteessa..mut sen pitäisi tulla selväksi muutenkin..Ja kihloihin meno..siihen ehtii sen vuoden jälkeenkin..onpahan ainakin suhde testattu, mihin siitä oikeasti on=)
Meidän suhde oli ja meni..
tosin alttarin..
ja sitten oikeustalon kautta..
ehkei se vuosi olisi mitään muuttanut..
ehkä siltikin olisin ollut yhtä sokea..
ainakaan en sitä vieläkin miettisi.
Suhteessa pitää olla yhteisiä unelmia,
mutta yksilöitä ollaan siinäkin..
ei ne mene aina kumppanin kanssa yksiin,
mutta toiselle pitää antaa vapaus olla sitä..
tehdä sitä..mitä haluaa.
Juttele kultasi kanssa, kerro kuinka tärkeä tämä vuosi on sinulle..mutta myös sen miten tärkeä hän on sinulle.Eipä siihen paljon muuta keinoa ole..puhuminen puhuminen ja vielä kerran puhuminen=)Toivottavasti päädyt ratkaisuun minkä kanssa itse olet tyytyväinen..kerros sitten joskus mihin päädyit=)
Tsemppiä!