Täältä(kin) saa usein lukea, ettei ole mahdollista, ettei nainen ja mies voisi olla vain ystäviä, koska kuitenkin aina jommaltakummalta puolelta löytyy kiinnostusta. Onko siis olemassa jotenkin kahta miestyyppiä, joista toinen ei pysty näkemään naista kuin sukupuolen kautta ja toinen ensisijaisesti ihmisenä? Koska tiedän ettei ensimmäinen väittämä ole totta, koska minulla on aina ollut miespuolisia ystäviä, vaikka en ole nätti. Mistä nämä miestyypit sitten erottaa? Kumpaan itse kuulut ja miksi?
Naisen ja miehen ystävyydestä?
A*****
6313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
elämäntilanne vaikuttaa eniten. Suhteessa oleva mies helpommin huoliikin niitä pelkkiä ystäviä naisista kun taas sinkkumiehellä voi olla jotain muuta monesti mielessä.
Ja lapsuus- ja nuoruusajan ystävyyssuhteet naisen ja miehen välillä voivat paremmin säilyäkin.
Jotenkin joudun matkimaan vänkyrää, sillä ehkä "varmin keino" miesten ja naisten välisissä ei-romanttisissa suhteissa on ainoastaan se, jos ne ovat tulleet jotain loogista kautta. Eli vaikka ollaan tunnettu pienestä saakka ja kasvettu yhdessä. Muutoin luulen aika usein olevan niin, että jommallakummalla on jonkinlaisia taka-ajatuksia tai haikailuja toisen perään.
Varmastikin myös se elämäntilanne vaikuttaa, mutta sehän taas ei sulje pois sitä, etteikö niitä seuraavia kohteita jo keräiltäisi "tuttavuuden varjolla" suhteessa ollessakin.
Tosin, nyt taas yhden kerran pitäisi selvittää nämä asiat, eli:
- miten kukakin mieltää ystävyyden
- mitä siihen kuuluu ja mitä ei
- miten samaa sukupuolta olevien ystävyys eroaa eri sukupuolta olevien välisestä ystävyydestä
- kuuluuko ystävyyteen paneminen vaiko pelkkä platonisuus
Muutenhan tuohon kysymykseen ei saada "puolueettomia" vastauksia.
Itse ainakin vastaan vastakkaista sukupuolta olevien ystävyyteen / kaveruuteen, että mulle sen pitää olla platonista. Muuten se ei ole ystävyyttä / kaveruutta siinä mielessä, miten sen itse ymmärrän.
"Onko siis olemassa jotenkin kahta miestyyppiä, joista toinen ei pysty näkemään naista kuin sukupuolen kautta ja toinen ensisijaisesti ihmisenä?"
No kyllä se nainen on heteromiehellä aina nainen. Se on ihan varma. Ehkä se viehättävyys sitten määrittelee enemmän noita nainen/ihminen arvoja... tai mitä pidetään ensisijaisena. Voihan nekin muuttua ajan kanssa, ja varmaan muuttuukin.
Minulla on naispuolinen ystävä. Jos totta puhutaan mulla ei taida muita ystäviä ollakkaan.
Tämä tyttö on ollut minuun ihastunut, mutta keskustelimme asioista ja ainakin luulen, että se ei vaikuta enää.
Hän on avoin ja huumorintajuinen ihminen. Tykkään keskustella hänen kanssaan. Muita motiiveja minulla ei ole.
ja nainen voivat olla ystäviä, jos ainakin toinen pysyy koko ajan johdonmukaisena. Eli jos jompikumpi on enemmän kiinnostumaan päin, niin toinen pysyy kokoajan valitsemallaan tiellä eikä näytä välillä vihreää ja välillä punaista valoa. Silloin ihastuneen tunteet yleensä ajan myötä tasaantuvat. Mutta ihastuneelle tämä on tietysti raskaampaa ja se saattaa saada ystävyyden välillä "väljähtämään"..
mutta musta silti tuntuu, ettei se ole raskaampaa sille ihastuneelle, vaan just sille toiselle joka ei ole ihastunut. Sille voi olla vaikeaa jos ei tiedä miten toiseen oikein suhtautuisi. Tuli tommonen vaan mieleen. Mutta keskustelemalla tuostakin uskoakseni selvitään.
vaikeaa molemmille. Keskustelukaan ei aina auta, jos ihastunut ei ole täysin rehellinen. Saa esimerkiksi vain humalassa "tunteidennäyttämis-fiiliksiä"...