Päivää vaan kaikille palstalaisille. Oon eka kertaa pappia kyydissä tälle keskustelupalstalle kirjoittelussa, koska aihepiiri ei aiemmin ole itseä koskettanut. Autoverokeskustelusta on tullut luetuksi lähinnä sanomalehdistä ja viime viikolla myös tullin nettisivuilta. Viikko sitten auton hankinta tuli yllättäin ajankohtaseksi ja käytetyn tuonti ulkomailta on alkanut kiinnostaa. Tuontiin liittyy mielestäni yksi ongelmallinen ja ratkaisematon seikka mille en ole löytänyt yksiselitteistä selvyyttä mistään lähteestä :
Ongelman kiinnostavuus johtuu varmasti myös omasta ammatistani, mikä painottuu matematiikan puolelle. Viime viikolla selasin nimittäin myös autokauppojen netti-ilmoituksia ja keltaista pörssiä. Erityisesti yksi automalli kiinnostaa, mitä oon pitkään katsellut sillä silmällä. Ilmoituksia oon selannut oikeestaan vain tuontiauton veron määrän selvittämistä varten. Epäonnekseni siitä selailusta ei ollut mitään hyötyä. Tuosta automallista halvin hinta oli 16900 euroa ja kallein 32200 euroa ! En tiedä miten tavallinen noin suuri hintahaitari yhdestä ainoosta vuosimallista on, mutta tuntuu isolta. Halvimmalla ja kalleimmalla autolla ei ilmoitustekstin perusteella ollut muuta eroa kuin että toisella oli ajettu tuplasti enempi. Kaikkien muiden ilmoitusten hinnat olivat jotain siltä väliltä ilman selvää keskiarvoa. Hajontakuvioksi saataisiin jonkin mallinen puolisuunnikas.
Pitkä alustus pienellä ongelmalla. Se mikä asiasta teki mielenkiintoisen liittyy hinnanarviointiin noin suuresta hajonnasta. Vanha tilastomatematiikan perussääntö on ettei keskiarvoa saa missään nimessä käyttää tuossa tapauksessa. Jos tasainen hajonta lähenee 50% suureen itseisarvosta, keskiarvo ei suureena kuvaa oikeastaan mitään. Se ei kuvaa minkäänlaista keskihintaa vaan sattumalukua tuosta hajonnasta. Minunkin katselemani auton OIKEA arvo on ihan yhtäsuurella todennäköisyydellä 21000 euroa tai 28000 euroa. Keskiarvon pakkomäärittämiseksi voi tehdä kaikenlaista pikkuvilppiä eli leikata hajonnasta vaikka puolet pois tai määrittää keinotekoisia suodatusarvoja. Ainut oikea tapa on liittää selostukseen maininta : Kyseiselle suureelle ei ole löydettävissä keskiarvoa.
Auton hankkimisen osalta kiinnostaisi, mitä arvoa tulli käyttää verrokkiauton hinnanarvioinnissa ? Tullilla ja veroviranomaisilla on käytössä eräät valtakunnan lahjakkaimmista matemaatikoista, joten tuohon keskiarvo-kompastuskiveen he eivät varmaan kaadu. Miten sen arvon voi itse haarukoida ? Siinä uudessa autoverolaissahan on maininta: ei yksittäistapauksessakaan. Miten sitä tulkitaan ? Sananmukaisesti käännettynä se tarkoittais ettei todellisen auton arvo saa missään tapauksessa olla alle tullin arvioiman hinnan. Lakia voidaan siten noudattaa ainoastaan valitsemalla arvoksi se kaikkein pienin yksittäinen arvo tilasto-otannasta. Tässä tapauksessa 16900 euroa. Virkamiehen tulee ottaa päätöksissään huomioon myös häneltä velvoitettu erehtymättömyysperiaate, joten alimmasta arvostakin kannattais vähentää tietty varmuusmarginaali.
Ongelman kiinnostavuus johtuu varmasti myös omasta ammatistani, mikä painottuu matematiikan puolelle. Viime viikolla selasin nimittäin myös autokauppojen netti-ilmoituksia ja keltaista pörssiä. Erityisesti yksi automalli kiinnostaa, mitä oon pitkään katsellut sillä silmällä. Ilmoituksia oon selannut oikeestaan vain tuontiauton veron määrän selvittämistä varten. Epäonnekseni siitä selailusta ei ollut mitään hyötyä. Tuosta automallista halvin hinta oli 16900 euroa ja kallein 32200 euroa ! En tiedä miten tavallinen noin suuri hintahaitari yhdestä ainoosta vuosimallista on, mutta tuntuu isolta. Halvimmalla ja kalleimmalla autolla ei ilmoitustekstin perusteella ollut muuta eroa kuin että toisella oli ajettu tuplasti enempi. Kaikkien muiden ilmoitusten hinnat olivat jotain siltä väliltä ilman selvää keskiarvoa. Hajontakuvioksi saataisiin jonkin mallinen puolisuunnikas.
Pitkä alustus pienellä ongelmalla. Se mikä asiasta teki mielenkiintoisen liittyy hinnanarviointiin noin suuresta hajonnasta. Vanha tilastomatematiikan perussääntö on ettei keskiarvoa saa missään nimessä käyttää tuossa tapauksessa. Jos tasainen hajonta lähenee 50% suureen itseisarvosta, keskiarvo ei suureena kuvaa oikeastaan mitään. Se ei kuvaa minkäänlaista keskihintaa vaan sattumalukua tuosta hajonnasta. Minunkin katselemani auton OIKEA arvo on ihan yhtäsuurella todennäköisyydellä 21000 euroa tai 28000 euroa. Keskiarvon pakkomäärittämiseksi voi tehdä kaikenlaista pikkuvilppiä eli leikata hajonnasta vaikka puolet pois tai määrittää keinotekoisia suodatusarvoja. Ainut oikea tapa on liittää selostukseen maininta : Kyseiselle suureelle ei ole löydettävissä keskiarvoa.
Auton hankkimisen osalta kiinnostaisi, mitä arvoa tulli käyttää verrokkiauton hinnanarvioinnissa ? Tullilla ja veroviranomaisilla on käytössä eräät valtakunnan lahjakkaimmista matemaatikoista, joten tuohon keskiarvo-kompastuskiveen he eivät varmaan kaadu. Miten sen arvon voi itse haarukoida ? Siinä uudessa autoverolaissahan on maininta: ei yksittäistapauksessakaan. Miten sitä tulkitaan ? Sananmukaisesti käännettynä se tarkoittais ettei todellisen auton arvo saa missään tapauksessa olla alle tullin arvioiman hinnan. Lakia voidaan siten noudattaa ainoastaan valitsemalla arvoksi se kaikkein pienin yksittäinen arvo tilasto-otannasta. Tässä tapauksessa 16900 euroa. Virkamiehen tulee ottaa päätöksissään huomioon myös häneltä velvoitettu erehtymättömyysperiaate, joten alimmasta arvostakin kannattais vähentää tietty varmuusmarginaali.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tekstiä suoraan tuleviin verovalituksiin.
Samaan asiaanhan kiinnitti huomiota jo Kuluttajatutkimuskeskus.
Tulli ei kaikilla resursseillaan ja yli 100 miljoonan euron vuosibudjetillaan ole päässyt selville tilastomatematiikan perusteisiin kuuluvasta asiasta.
Kiitos tästä. Tämän tuon julki tekemässäni verovalituksessa. Olen tuomassa tällä viikolla Suomeen autoa, jollaista ei ole maahan yhtään myyty. Mielenkiintoista nähdä miten verotusarvo määritellään. Joka tapauksessa valitus lähtee!
Itse en ole selvillä, miten verrokkiauton hinta todellisuudessa lasketaan, mutta olisikohan seuraava skenaario mahdollinen: Tietyn auton ja automallin kohdalla kotimaassa myytävät käytetyt autot jaetaan n kategoriaan esimerkiksi moottorin käyttövoiman tai varustelutason suhteen. Vertailuhinta lasketaan sitten kussakin ryppäässä oletettavasti toteutuneiden kauppojen mediaanihinnan mukaan, eli autot hinnan mukaan suuruusjärjestykseen, ja valitaan keskimmäinen hinta. Aatteellisena lähtökohtanahan Tullilla on aina verokertymän maksimoiminen. Tämän vuoksi tulli käyttänee myyntihintojen "oletuksissaan" huomattavasti toteutunutta korkeampia hintoja. Myös suomi-autojen kauppiaat ovat huomanneet tämän, ja "pumppaavat" nimellisiä pyyntihintojaan vieläkin korkeammalle, jotta pääsisivät eroon varastoistaan.
Kun tunnet matematiikkaa, sinun kannattaisi kysyä suoraan tullilta tästä asiasta. Tullin nettisivuilla on yhteystiedot sp-kyselyä varten. Vastavat kyllä varmasti asialliseen kysymykseen. Asia kiinnostaa taatusti meitä monia, jonka voit kyselyssäsikin todeta. On mielenkiintoista nähdä, minkälaista väistelyvastausta tarjavat.
Tosiasiahan on se, että lain "käyttöohjeen" mukainen "ei yksittäistapauksessakaan" johtaa siihen, että käytännössä kaikki jo tehdyt ja edelleen päivittäin tehtävät veropäätökset tullaan aikanaan toteamaan laittomisksi (jos on tehnyt asiasta valituksen) ja väärin perustein perityt verot joudutaan palauttamaan sillä 9%:n korolla. Ennemmin tai myöhemmin.
Toinen asia jota samalla kannattaa kysäistä:
Eikö tulli ole viimeisen runsaan kahden ja puolen kuukauden aikana saanut laskettua yhdenkään automerkin, mallin tai kuukauden veroprosenttia, vai eikö niitä vain ole jostain syystä julkaistu?
Kuten huomasit, ajetuilla kilometreillä on vaikutusta auton hintaan. Samoin auton korimallilla, moottorikoolla, teholla, bensa/diesel ym. Miten otit nämä huomioon etsiessäsi keskihintaa? Mitä autoa ja mitä vuosimallia etsit? Montako autoa löysit?
Siksi sitä ihmettelinkin. Vuosimalli oli kaikissa sama, moottori sama, korimalli sama, varusteissa vähän eroa, kaikkien kunto hyvä. Halvin ja kallein oli melkein prikulleen samanlaisia lukuunottamatta kilometrejä. Eihän niistä ilmoitustekstin perusteella voi vetää loppuunvietyjä johtopäätöksiä, mutta iso haitari kuitenkin. Yritin etsii mahdollisimman samanlaiset yksilöt, joita löytyi viitisenkymmentä kappaletta. Otanta oli vähintään kattava. En tunne niin hyvin automalleja, jotta osaisin sanoo jonkun eksoottisemman erikoisvarustelun hintaa mutta luulis siitä ilmoitustekstissä mainittavan. Mikäs ihmeen varustelupaketti normaalissa perheautossa voi selittää tollaisen hintaeron. Onhan toi nykyinenkin auto tosin huudatettu 20000 mk (vst. melkein 30%) alkuperäistä hintapyyntöä halvemmalla, joten 50% ei siihen nähden oo valtava vaihteluväli.
Kannattaa tutustua Kuluttajatutkimuskeskuksen tullille tekemään käytettyjen autojen hintatutkimukseen. Siinä on tarkasteltu näitä hintahajontoja yms tilastohienouksia. Tutkimuksessa myös kerrotaan miten Autodatan antama keskiarvohinta autoille lasketaan.
Tutkimuksessa on myös hyvää tietoa, joihin voi verovalituksessa vedota.
Tutkimusraportti löytyy netistä:
www.kuluttajatutkimuskeskus.fi - ajankohtaista