Hei,
Oli ihan pakko kommentoida, kun luin juttuja tältä palstalta ja varsinkin eräs juttu-"Pakko tilittää"-K.Aukosuhteelta sai melkein jälleen sen tuskan pintaan, jota koin vielä muutama kuukausi takaperin..
Lyhyesti taustatietoja...tutustuimme toisiimme noin yhdeksän kuukautta sitten. Tapailimme usean kuukauden ajan. Mies (kohtapuolin 40 vee) oli kaikin puolin hellä, romanttinen, kivan ulkokuoren omaava hlö, lapseton..piti jopa ensimmäisillä treffeillä kädestä kiinni sitä silitellen, kun keskustelimme viinilasillisen äärellä ravintolassa..siis tällä nyt haluan antaa kuvan hlöstä, joka ei pelkää koskettaa-epätyypillistä(kö?) suomalaismiehille (vars.ekoilla treffeillä?!)..eli siis tunteet oli pelissä tai niin ainakin luulin alusta alkaen..Hän halaili minua paljon, heitti pitkän matkan kotiin autollaan ja suuteli minua ensitreffien päätökseksi ja sanoi, että haluaa tavata minut mahd.pian uudelleen..Tällä antoi kuvan itsestään kunnollisena miehenä..
Tiesin jo ihan suhteen alussa, että hlö tulee matkustamaan työtehtävien perässä Balkanille useiksi kuukausiksi ja että tapaisimme kesäkuukausina ainoastaan kerran. Viestittelimme useasti tekstiviestein toisillemme-tunteellisia viestejä, soittojakin sain kerran viikossa hänen ulkomailla ollessaan, sähköposteja unohtamatta.
Näistä huolimatta ja jo hänen Suomessa oloaikanaan, mua oli ruvennut ärsyttämään se jännä juttu, että meillä ei tuntunut koskaan menevän aikataulut yksiin hänen kanssaan. Näin häntä suht. harvoin (työkiireet,opiskelut siihen päälle, valtava määrä harrastuksia..)ja silloinkin kun näin, ei aikaa tuntunut olevan koskaan riittävästi. Tosin useita iltoja ja öitä vietimme yhdessä..mukavia aamuja..
Hänen asuntonsa oli todella siisti (kertoo ehkä jtk luonteenpiirteistä-perfektionisti-sanoi vielä, ettei voisi koskaan seurustella hlön kanssa, jonka kämppä olisi kaaoksessa sinne mentäessä "sekainen kämppä-sekainen mieli")..siis kaikin puolin korkeasti koulutettu akateeminen mieshlö oli nyt kyseessä..Hän kertoi, ettei ollut seurustellut pitkään aikaan (seurustelulle ei ollut yksinkertaisesti aikaa)..edellinen suhde oli päättynyt siihen, että tyttöystävä oli hänet jättänyt, koska ko.hlö ei ollut valmis sitoutumaan vakavasti. Ihmettelin sitäkin asiaa, milloin hän esittelisi minut tuttavilleen, perheelleen..sitä päivää ei koskaan tullut. Kerran vahingossa törmäsimme hänen veljeensä kaupungilla-hän ei esitellyt allekirjoittanutta, joten jouduin itse esittelemään itseni..en voinut esitellä itseäni tyttöystävänä tai sanovani edes, että seurustelemme, sillä en tiennyt "statustani"..Tiesin sen, että jollakin tasolla hän tykkää minusta, mutta varsinaisia "lemmenvaloja" emme koskaan olleet sanoneet toisillemme. Itse olin vakavasti tykästynyt häneen (siis enemmänkin kuin ihastunut), juttu olisi siis voinut muuttua rakkaudeksi jossakin vaiheessa.
Ennen hänen Suomeen paluutaan sain puhelinsoiton..hän kertoi, että oli tulossa tiettynä päivänä Suomeen. Voisimme tavata sinä päivänä iltapäivästä..illalla hän jo kuitenkin lähtisi viettämään viikon ansaittua lomaansa mökilleen. Tällöin mun sydämessä särkyi jtk..Olin odottanut hlöä usemamman kuukauden lomalle Suomeen ja sain häneltä yhteistä aikaan vain 5-6 tuntia! (mikä hemmetin kiire nyt jonnekin mökille voi olla ja vielä parempi kysymys, niinkuin eräs kaverini mulle esitti, oli se, että "miksi hän ei pyydä sinua mukaansa?!")
Tapaamispäivänä mulla oli pala kurkussa koko ajan, enkä käyttäytynyt mielestäni järkevästi..päässä pyörivät monet ajatukset-ennenkaikkea v*tutti. Yritin kuitenkin ulospäin näyttää normaalilta ja pitää tunteet sisälläni. Kävimme syömässä ja sitten hänen väliaikaisasunnollaan..Otin esille tunteeni häntä kohtaan..kysyin oliko hänellä samoja tunteita-väitti olevan. Jst syystä kuitenkin luin hänen bodylanguage,staan, että hän valehteli.
Ko.tapaamiskerran jälkeen (jolloin tapahtui kaikkea sitä, mitä kuvitella saattaa, kun ihmiset ovat erossa pitempään toisistaan) en kuullut hänestä useampaan viikkoon-en myöskään koko sinä viikolla, milloin hän Suomessa majaili. Laitoin sydäntäraastavan viestin hänelle, että kaipaan vastauksia esim. suhteemme laadusta-olenko vain ****kaveri hänelle? Sain pitkän viestin, ajatuksen kanssa kirjoitetun, häneltä..jossa kertoi, että kyseessä oli ollut romanssi, mutta mitään vakavempaa hän ei ollut ajatellut allekirjoittanutta varten tulevaisuudessa (eli siis ts. tulevaisuudensuunnitelmissa ei ollut tilaa vakavammalle suhteelle..) Pahoitteli tietysti asiaa, että on ollut ajattelematon..eikä ole sitä saanut kakaistua ulos!
Heti tietysti tuli mieleen se hänen edellisen suhteensa päättyminen. Hlö ei siis kykene korkeasta iästä huolimatta pitempiin / vakavampiin suhteisiin..mutta kumma kyllä antaa sellaisen vaikutelman, että -tässä tämä nyt sitten olisi-sun unelmien mies..Vähintään koko jutusta on jäänyt omituinen suhde itse miessukupuoleen!!!
Jatkoa ajatellen ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aion kysyä tulevaisuuden kumppaneilta suhteen laatua esittävän kysymyksen.."mikä tämä juttu on?" Vähintäänkin minulla on oikeus saada vastaus kysymykseen, jotta en kuluttaisi aikaani sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät halua tai pelkäävät sitoutua!!
Kun kuuntelen Irinan kappaletta "vastaukset" ovat sanoitukset kuin suoraan tästä meidän tarinasta!...pelottavan todellista!
Kertokaa kommentteja asiasta ja antakaa vinkkejä, jotta voin jatkossa välttää suhdekarikot :)
Meredith
Oli ihan pakko kommentoida, kun luin juttuja tältä palstalta ja varsinkin eräs juttu-"Pakko tilittää"-K.Aukosuhteelta sai melkein jälleen sen tuskan pintaan, jota koin vielä muutama kuukausi takaperin..
Lyhyesti taustatietoja...tutustuimme toisiimme noin yhdeksän kuukautta sitten. Tapailimme usean kuukauden ajan. Mies (kohtapuolin 40 vee) oli kaikin puolin hellä, romanttinen, kivan ulkokuoren omaava hlö, lapseton..piti jopa ensimmäisillä treffeillä kädestä kiinni sitä silitellen, kun keskustelimme viinilasillisen äärellä ravintolassa..siis tällä nyt haluan antaa kuvan hlöstä, joka ei pelkää koskettaa-epätyypillistä(kö?) suomalaismiehille (vars.ekoilla treffeillä?!)..eli siis tunteet oli pelissä tai niin ainakin luulin alusta alkaen..Hän halaili minua paljon, heitti pitkän matkan kotiin autollaan ja suuteli minua ensitreffien päätökseksi ja sanoi, että haluaa tavata minut mahd.pian uudelleen..Tällä antoi kuvan itsestään kunnollisena miehenä..
Tiesin jo ihan suhteen alussa, että hlö tulee matkustamaan työtehtävien perässä Balkanille useiksi kuukausiksi ja että tapaisimme kesäkuukausina ainoastaan kerran. Viestittelimme useasti tekstiviestein toisillemme-tunteellisia viestejä, soittojakin sain kerran viikossa hänen ulkomailla ollessaan, sähköposteja unohtamatta.
Näistä huolimatta ja jo hänen Suomessa oloaikanaan, mua oli ruvennut ärsyttämään se jännä juttu, että meillä ei tuntunut koskaan menevän aikataulut yksiin hänen kanssaan. Näin häntä suht. harvoin (työkiireet,opiskelut siihen päälle, valtava määrä harrastuksia..)ja silloinkin kun näin, ei aikaa tuntunut olevan koskaan riittävästi. Tosin useita iltoja ja öitä vietimme yhdessä..mukavia aamuja..
Hänen asuntonsa oli todella siisti (kertoo ehkä jtk luonteenpiirteistä-perfektionisti-sanoi vielä, ettei voisi koskaan seurustella hlön kanssa, jonka kämppä olisi kaaoksessa sinne mentäessä "sekainen kämppä-sekainen mieli")..siis kaikin puolin korkeasti koulutettu akateeminen mieshlö oli nyt kyseessä..Hän kertoi, ettei ollut seurustellut pitkään aikaan (seurustelulle ei ollut yksinkertaisesti aikaa)..edellinen suhde oli päättynyt siihen, että tyttöystävä oli hänet jättänyt, koska ko.hlö ei ollut valmis sitoutumaan vakavasti. Ihmettelin sitäkin asiaa, milloin hän esittelisi minut tuttavilleen, perheelleen..sitä päivää ei koskaan tullut. Kerran vahingossa törmäsimme hänen veljeensä kaupungilla-hän ei esitellyt allekirjoittanutta, joten jouduin itse esittelemään itseni..en voinut esitellä itseäni tyttöystävänä tai sanovani edes, että seurustelemme, sillä en tiennyt "statustani"..Tiesin sen, että jollakin tasolla hän tykkää minusta, mutta varsinaisia "lemmenvaloja" emme koskaan olleet sanoneet toisillemme. Itse olin vakavasti tykästynyt häneen (siis enemmänkin kuin ihastunut), juttu olisi siis voinut muuttua rakkaudeksi jossakin vaiheessa.
Ennen hänen Suomeen paluutaan sain puhelinsoiton..hän kertoi, että oli tulossa tiettynä päivänä Suomeen. Voisimme tavata sinä päivänä iltapäivästä..illalla hän jo kuitenkin lähtisi viettämään viikon ansaittua lomaansa mökilleen. Tällöin mun sydämessä särkyi jtk..Olin odottanut hlöä usemamman kuukauden lomalle Suomeen ja sain häneltä yhteistä aikaan vain 5-6 tuntia! (mikä hemmetin kiire nyt jonnekin mökille voi olla ja vielä parempi kysymys, niinkuin eräs kaverini mulle esitti, oli se, että "miksi hän ei pyydä sinua mukaansa?!")
Tapaamispäivänä mulla oli pala kurkussa koko ajan, enkä käyttäytynyt mielestäni järkevästi..päässä pyörivät monet ajatukset-ennenkaikkea v*tutti. Yritin kuitenkin ulospäin näyttää normaalilta ja pitää tunteet sisälläni. Kävimme syömässä ja sitten hänen väliaikaisasunnollaan..Otin esille tunteeni häntä kohtaan..kysyin oliko hänellä samoja tunteita-väitti olevan. Jst syystä kuitenkin luin hänen bodylanguage,staan, että hän valehteli.
Ko.tapaamiskerran jälkeen (jolloin tapahtui kaikkea sitä, mitä kuvitella saattaa, kun ihmiset ovat erossa pitempään toisistaan) en kuullut hänestä useampaan viikkoon-en myöskään koko sinä viikolla, milloin hän Suomessa majaili. Laitoin sydäntäraastavan viestin hänelle, että kaipaan vastauksia esim. suhteemme laadusta-olenko vain ****kaveri hänelle? Sain pitkän viestin, ajatuksen kanssa kirjoitetun, häneltä..jossa kertoi, että kyseessä oli ollut romanssi, mutta mitään vakavempaa hän ei ollut ajatellut allekirjoittanutta varten tulevaisuudessa (eli siis ts. tulevaisuudensuunnitelmissa ei ollut tilaa vakavammalle suhteelle..) Pahoitteli tietysti asiaa, että on ollut ajattelematon..eikä ole sitä saanut kakaistua ulos!
Heti tietysti tuli mieleen se hänen edellisen suhteensa päättyminen. Hlö ei siis kykene korkeasta iästä huolimatta pitempiin / vakavampiin suhteisiin..mutta kumma kyllä antaa sellaisen vaikutelman, että -tässä tämä nyt sitten olisi-sun unelmien mies..Vähintään koko jutusta on jäänyt omituinen suhde itse miessukupuoleen!!!
Jatkoa ajatellen ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aion kysyä tulevaisuuden kumppaneilta suhteen laatua esittävän kysymyksen.."mikä tämä juttu on?" Vähintäänkin minulla on oikeus saada vastaus kysymykseen, jotta en kuluttaisi aikaani sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät halua tai pelkäävät sitoutua!!
Kun kuuntelen Irinan kappaletta "vastaukset" ovat sanoitukset kuin suoraan tästä meidän tarinasta!...pelottavan todellista!
Kertokaa kommentteja asiasta ja antakaa vinkkejä, jotta voin jatkossa välttää suhdekarikot :)
Meredith
Vastaukset 5
Vanhimmat
jo itse vastauksen ongelmaasi:
"Jatkoa ajatellen ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aion kysyä tulevaisuuden kumppaneilta suhteen laatua esittävän kysymyksen.."mikä tämä juttu on?" Vähintäänkin minulla on oikeus saada vastaus kysymykseen, jotta en kuluttaisi aikaani sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät halua tai pelkäävät sitoutua!!"
Noin minäkin tekisin.Muutamia kertoja itsekin olen saanut paukuttaa päätäni seinään samantapaisissa jutuissa eli miehestä ei ota selvää mitä suhteelta haluaa.Se jos mikä on turhauttavaa.
Jos asia vaivaa, niin eihän siinä auta kuin istua kasvotusten ja kysyä suoraan mitä toinen haluaa.Siinä ei jää sitten mikään epäselväksi ja voi sen jälkeen suunnitella jatkoa joko yksin tai kaksin.
Tietty toisesta voi kuulostaa omituiselta tai jopa ahdistavalta, kun heti aletaan tenttaamaan tällaisia asioita, mutta parempi sekin tehdä heti alussa kuin vasta puolen vuoden kuluttua.Ja varsinkin sellaisissa tapauksissa joissa mahdollisilla "seurustelukumppaneilla" on ikää jo jonkin verran ja halutaan alkaa perustamaan perhettä...
Niin!
Pahoittelen puolestasi. Tämä on juuri niin tyypillinen kertomus suomalaisesta miehestä.
Me naiset taidamme elää nämäkin asiat tunteilla enemmän kuin miehet. Miehille riittää kunhan on joku joskus jonka luona voi käydä ja tyydyttää itsensä. Tuntuu kyllä että miehet suorastaan pelkäävät sitoutumista?
Itse kyllä lähden täysillä suhteeseen jos siltä tuntuu. Miksi peitellä tunteitansa jos sellaisia kerran on. Voihan asian kertoa ja ilmaista niinkuin se on. EN minä ainakaan pysty näyttelemään! Enemmän minua loukkaa ainakin jos selviää ajastaan ettei tunteet olleetkaan molemminpuolisia.
Itselläni on vastaavanlaisia kokemuksia kuin sinullakin mutta uskon edelleenkin että minuakin varten on joku joka on arvoiseni.
MUTTA ODOTELLAAN!
Eipä kaikki miehet sitoutumiskammoisia ole mutta vanhemmissa sinkuissa niitä ehkä löytyy miehistä ja naisista enemmänkin, muutenhan olisivat kaiketi naimisissa jo...
Itse eron jälkeen olen joutunut pari tapausta torjumaan mutta en siksi etten haluaisi sitoutua uudelleen vaan siksi että nämä eivät olleet minulle sopivia henkisesti ja on minutkin kahdesti torjuttu. Mutta itse kyllä sanon heti jos se toinen ei tunnu oikealta enkä petipuuhiinkaan ryhdy kuin sen oikean kanssa.
susta tykkää, niin ei se tarkoita, että kukaan muukaan ei tykkää. Se vaan tarkoittaa, että tällä kertaa miestä ei napostellut riittävästi, mutta hän oli liian ääliö sanoakseen sen ääneen, kun kerran tilanne oli hänelle muutoin mukava. Toi käsistäpitely ei tarkoita miehen tunteiden suhteen mitään muuta, kuin että tykkää lääppiä - tai kuvittelee etenevänsä lääppimisestä sutjakasti pöksyihin.
Rastita tämä kokemuksen piikkiin ja jatka eteenpäin mukavia kokemuksia kohden.
Hei
Voisiko kyseessä olla "ammattihurmuri", pelimies tms. ? Vaikuttaa tekevän kaiken juuri ns. käsikirjoituksen mukaan. Ikäviä kun kohdalle sattuvat, nämä kipeät luonteet, mutta niistä on vain otettava opikseen.
Juuri tuo on tärkeää, että pohdit ja vaistosit muutamia seikkoja ja eikös ne nyt saakin selityksen ? Sinua ei esitelty (todella epäkohteliasta) ! Olit siis naisen vaistosi kanssa oikeastaan aivan oikeilla jäljillä, mutta mies oli tällä kertaa ovelampi, etkä uskaltanut luottaa vaistoosi riittävästi. Ehkäpä olisi jättänyt itse hänet jo paljon aikaisemmin, koska hän vaikutti kohtelevan sinua aavistuksen huonosti ajoittain, koska kerrot olleesi sydän syrjällään hänen vuokseen välillä.
Kaikki miehet eivät ole tuollaisia, minä jaksan uskoa siihen.Varovainen silti saa olla, siksi minä elän toistaiseksi yksin jonkin aikaa.
Myös naiset tekevät kaikenlaista, joten miestenkin kannattaa olla varuillaan.