Eri nettideittipalveluista???
Suomi24/match.com/be2/iskuri taikka muut?
Itseäni hieman nyt mietityttää kun lukee mm. tällaisia uutisia:
http://www.esaimaa.fi/Talous---Talousuutiset/2008/03/29/Nettideittipalvelu be2:sta tulvii valituksia Kuluttajavirastoon/200815006908/8
Suomi24/match.com/be2/iskuri taikka muut?
Itseäni hieman nyt mietityttää kun lukee mm. tällaisia uutisia:
http://www.esaimaa.fi/Talous---Talousuutiset/2008/03/29/Nettideittipalvelu be2:sta tulvii valituksia Kuluttajavirastoon/200815006908/8
Vastaukset 62
Vanhimmat
minkäänlaista kokemusta.
B2see tein profiilin ja Neiti X on sinusta kiinnostunut, ota yhteyttä häneen.
En sitten ottanut, kun ilmaiseksi yhteyttä ei saanut
ei olis ollu koskaa ilmoituksii treffisaiteilla.
eikä ainakaa viittis maksaa sellasist palveluist.
täysin tuntemattomalta karjulta.
parhaimillaan olen tehnyt tärskyt naisen kanssa.etäisin treffi jonka olen sopinut oli noin 13 000 kilometrin päässä.
voikin elvistellä noin leveesti:
"etäisin treffi jonka olen sopinut oli noin 13 000 kilometrin päässä."
Etpäs sanonut kyseiselle karjulle, että hei mun ilmotus on vain naisia varten.
mut tein kyllä rikosilmoituksen ja tyyppi joutui oikeuteen,sillä oli muitakin juttuja menossa.
8kuukautta ehdonalaista sai
Itseasiassa jos sanon rehellisen mielipiteeni, niin aika epätoivoinen pariutumisvietti jollain tarvii olla, jos on valmis maksamaan siitä että hakee kumppania itselleen. No okei, mulla ei olis edes varaakaan maksaa siitä, mutta vaikka olisin rikaskin niin senttiäkään en maksaisi siitä et saisin mahdollisuuden etsiä itselleni miestä jostain listoista. Sinkkuna olo ei ole ollenkaan meinaan niin kamalaa.:)
No, onhan niitä sit jotain ilmaispalveluitakin, mutta en ole niihinkään tutustunut. En etsi etsimällä seuraa. En ole koskaan etsinyt, vaan miehet ovat aina vaan tulleet sattumalta elämääni ja niin uskon, että käy tulevaisuudessakin jos niin on tarkoitettu.
että uskallat tutustua vain tuttuihin miehiin?
lähemmin kyllä vasta tuttuihin miehiin. Kännissä nyt uskallan tutustua vaikka keneen, mutta se onkin sit asia erikseen kuinka lähelle sen uskallan selvinpäin päästää. En kovin nopeasti kovinkaan lähelle, ellei mies sitten jollain tavalla pääse kuoren läpi. Ei ole moni päässyt/jaksanut yrittää, enkä usko silloin että ne miehet ovat olleet mua varten. Ja ne harvat, jotka ovat päässeet niin he ovat myös pysyneet.
Riippuu vähän elämäntavoista ja ympäristöstä että onko ylipäätään mahdollista tutustua kehenkään ilman nettitreffailua. Olen samaa mieltä siitä että yksinkin on hyvä elää, mutta suurin osa ihmisistä taitaa kaivata parisuhdetta ja perhettä.
on ennen nettiä ja deittipalstojakin suhteita aloiteltu :)
Tansseihin vaan ja illanviettoon, tai uusi harrastus... helpommin ja turvallisemmin sieltäkin seuraa saa, jos työ-, opiskelu- tai kaveripiiristä ei löydy.;)
oli Napakymppi. Sen takia kai nuo ovat nyt yleistyneet, kun napakymppi loppui :D
Ovatko nuo vaihtoehdot vähemmän epätoivoisia kuin nettideittailu?
makseta. Siis siinä mielessä mitä maksullisessa seuranhaussa. Harrastuskin toki maksaa, mutta se on omaksi iloksi. Ei siksi, että saisi kumppanin. Ilmiselvä ero.:)
Ellei sit noudata sun neuvoa ja aloita harrastusta pelkästään seuraa löytääkseen, jos mikään noista ei kiinnosta muuten.
Siinähän se tulikin. Helpompaa voisi olla teeskentelemättä kiinnostusta johonkin harrastukseen ja etsiä samoinajattelevaa kumppania vaikkapa nettitreffipalstoilta.
Siitä voikin sitten jo sanoa et se on epätoivoista.
Mutta ihan yleisesti vaan tuttavapiirin laajentaminenkin voi monesti auttaa. Ei tarvi hakemalla hakea yhtään mitään, mutta voi saada paljonkin.
Mutta ei se meille ujoille ja sulkeutuneemmille ole niin helppoa mutta toisaalta taas on mullakin nyt silti miehiä ollut vaikka olen ihan tavallinen, enkä ole itse ihmeempiä tehnyt asioiden eteen. Kyllä nuo suhteet vaan taitaa alkaa ilman kovia ponnistelujakin, jos ovat alkaakseen ilman varsinaista hakemista ja yliyrittämistä. Ja parhaiten ne taitaa onnistuakin kun alkavat ns. luonnostaan.
Onko sulla tällä hetkellä parisuhdetta?
ei se tuttavapiirin laajentaminen ole kaikille niin helppoa. Mä ainakin voin sanoa itsestäni, että mun tuttavapiirin on ns. laajennuttava itsestään ja luontevasti, eli tarkoitan sitten vaikka työnkautta pitemmän ajanjakson perusteella tulleita tuttuja, kuin että sitä jotenkin muutoin saisin laajennettua. Ja sekin laajeneminen on aika yksipuolista mitä tulee sukupuolijakaumaan.
Lisäksi sitten kun en mahda sillekään mitään jotta en todellakaan tarvitse yhtään ketään "turhaa tuttua" tuomaan täytettä elämääni, niin sekään ei markkinoita laajenna. Ei myöskään se, että satun tietämään itsestäni jotta vaikka joku harrastus olisikin, niin epäilenpä aika suurella todennäköisyydellä ettei sitäkään kautta se tuttavapiiri kovin laajenisi. Kyllähän sitä jos minustakin olisi sellaiseen "paskanjauhamiseen" niin varmaan jonkinlaisia tuttuja irtoaisikin, mutta kun miekäläisestä ei todellakaan ole sellaiseen aivokuolleeseen small talkiin - mitä muuten yllättävän moni puhuu jos vähänkin kuuntelee ihmisten puheita. Mutta kaipa se sitten on heidän sydäntään lähellä...
Eli siis, siihen tuttavapiirin laajentamiseen liittyy myös (monesti?) sellainen piirre, että täytyisi tehdä jotain vastentahtoisesti. Ihan yksinkertaisimmillaankin kun ajattelee että jos vaikka menee baariin, niin pitäisikö sieltä sitten änkeytyä vastentahtoisesti vielä jatkoillekin jonnekin laajentamaan sitä tuttavapiiriään vai saako sieltä lähteä kotiinkin, jos ei se lisäryyppääminen kiinnosta...
Pystyy vielä tutustuun laajemmalta alueelta ihmisiin, joihin ei muuten törmäisi varmaan ikinä.
Minullakin on niin kovat kriteerit että täytyisi hakualueena pitää koko suomea jotta joukosta voisi yhden sopivan löytää :D
Mitä nyt miettii mahdollisia nettitreffipalvelujen iloja, niin on siinä kyllä se jotta on paremmat mahdollisuudet tavata ihmisiä, joita ei muutoin tapaisi. Ja tietysti tuo kriteeri-juttukin jos joitain ehdottomia kriteerejä pitää.
Itse kyllä uskon, että kestävän suhteen kannalta paremmat mahdollisuudet on varmastikin silloin, kun se suhde alkaa vähän kuin vaivihkaa. Ehkä ihannetilanteessa tosiaan niin, että toiseen voi rauhassa ja neutraalisti tutustua pyörimällä samoissa kuvioissa tms. Mutta voihan se pitkä suhde alkaa myös vaikka ruotsinlaivalla Viikkarin hississä matkalla Tukholmaan. Jos vaan tuurii on.
Koska ilman niitä ei tulisi kestävää suhdetta. Tärkeimpiä on siis ainakin se ettei mies saa haluta lapsia, koska minä en aio niitä enää tehdä.
Mun mielestä netissäkin voi tutustua ihan rauhassa.. vaikka tällä palstalla. Sitten kun saa päähänsä mennä jonnekkin miittiin niin on jo vanhoja kamuja :)
Mä aloitin yhden yön jutusta suoraan exäni kanssa ja n.13v se kesti. Että kyllä nopeallakin tempolla jonkin matkaa pääsee.
En ole parisuhteessa ollut vuosiin. Mäkin katsos aloitin uuden harrastuksen tässä hiljattain; ruoanlaiton, mutta eipä tuolla mun keittokomerossa hääriessä paljon miehiin tutustu;) Olis tarvinnut valita joku toinen harrastus vaan suosiolla.
Mutta tuleepahan taas kerran huomattua, et kaikista vaan ei oo kokeiksi.:(
Just tuo lapsiesimerkki onkin hyvä kriteeri, ei vaan tullut tuo mieleen kun väsäsin edellistä. Tuon olen pistänyt itsekin merkille mitä olen noita S24:n profiileja katsellut, että juurikin niistä kriteereistä on aika helppo aloittaa. Siis onko lapsia / haluaako niitä / käyttääkö alkoa / tupakoiko / mitä odottaa treffikumppaniltaan.
et noilla kaikilla on lopulta merkitystä, koska jos toista rakastaa niin aika moni asia annetaan anteeksi. Tai ainakin itse annan.:)
Mulle se on niin tärkeä juttu. Mutta arvaas montako miestä ei-hakukriteerillä löytyi yhdestä ikäryhmästä jossa etsin. Tais olla 2.
Yleensä niillä on nää kaikki ei-kyllä-ehkä, ja mulle se ei riitä. Pitää olla tosiaan ihan varma siitä ettei halua.
Kyllä noilla "pienillä" kriteereillä saisi jo mukavasti rajattua sitä itseensä paremmin vastaavaa mutta sitten tulee ongelmaksi valehtelu/huijaaminen. Ne tosiaan höpöttää ihan mitä vaan luulee toisen haluavan kuulla, ja sillä ei meinaa hommasta tulla mitään valmista.
En minäkään jaksa uskoa, ainakaan omalta kohdaltani, että jos joku sattuisi napsahtamaan kuin naula päähän niin sitten sitä alettaisiin dissaamaan joistakin sellaisista asioista mitkä ei ihan justiin käy omiin kriteereihin. Tai siis "kriteereihin".
Mutta tuo nettitreffailu taas, niin varsinkin tuo lapsiasia voi kyllä toimia aika kiitettävästi jonkinlaisena kriteerinä. Meinaan jos on sellaisessa elämäntilanteessa, että muksut on tehty eikä lisää haluta, tai ei halua niitä ollenkaan, niin onhan siinä suhteellisen helppo karsia niitä ehdokkaita poispoikkeen. Pitäisi tietenkin sitten muistaa ettei kuikkisi sieltä aidanraosta...
nuori ihminen pitää niistä järkiperäisistäkin kriteereistä kiinni niin kauan kun toivoa on.
Sellainen ihminen haluaa sen perinteisen ydinperheen raittiin ja tervehenkisen kumppanin kanssa.
Panoksena on lapsettomalla nuorella ihmisellä koko loppuelämä. Se laittaa järkevät ihmiset myös hieman järkeilemään.
liian nuorista miehistä tai sitten sellaisista joilla ei ole vielä omia lapsia.
Jos on omia lapsia tai ikää riittävästi mittarissa, niin kyllä niitä ei tapauksia täytyy olla enemmänkin. Nimenomaan varmoja sellaisia.
Kaikilla olekkaan. Itselläni ei ole oikeasti kuin muutama kriteeri.
Mutta toi lapsiasia on aivan ehdoton juttu ja siitä en jousta mitenkään. Sillä sitten onkin rajattava hakijoista heti pois ne lapsia ehkä-kyllä haluavat, koska suhteesta ei muuten tulisi mitään. Tai tulisi.. itkua, hammastenkiristystä ja ero muutaman vuoden päästä. Täällä netissä toi onnistuu erittäin hyvin, varsinkin kun selaa miesten valmiita profiileja niin voi aina skipata heti ne jotka ei tota kriteeriä täytä.
kaikkein viisainta on höpötellä jollakin hassulla logiikkapalstalla ja odotella sitä "kuuta nousevaa"...
"Ne tosiaan höpöttää ihan mitä vaan luulee toisen haluavan kuulla, ja sillä ei meinaa hommasta tulla mitään valmista."
Ihan oman iän ympäriltä mutta varmaan liian pineltä alueelta. Sitten on sekin mahdollisuus minkä tajusin tuolla treffeillä heti. Miehet tosiaan kirjoittaa kaikki vaihtoehdot maksimoidakseen saantimahdollisuutensa. Mä taas rajasin ne pois jolla oli muukin vaihtoehto kuin pelkkä ei kriteereissä.
On niitä varmasti, mutten mä kauhean aktiivisesti etsinytkään. Kuhan haistelin mahdollisuuksia.
Kun ei periaatteessa olla sillä mielellä niin liikkeellä, niin tulee paljasteltuakin oleellisia seikkoja jotka taatusti häivytettäisiin treffien puolella. Sen takia mä pidän tästä enemmän vaikken ole oikeasti mihinkään sutinaan niin valmis. Mutta jos... saahan sitä aina etukäteisovela olla :D
onhan se noin.
se puoli, että kun riittävästi näitä juttuja lueskelee ja oppii tuntemaan tyyppejä, niin ei enää tosielämässäkään halua tutustua kehenkään.
tuo lapsiasia ei oo niin tärkee, enkä oikein muutakaan kriteeriä osaa sanoa kunhan mies ei oo väkivaltainen mua tai mun lapsia kohtaan. Mutta eihän sitäkään tiedä kuin vasta suhteen edetessä. Kukapa tollasta myöntäisi tutustumisvaiheessa.:D
On kyllä totta jossain määrin :D
Mutta on täällä silti moniakin joihin voisi tutustua vaikka onkin "nähnyt" ne epäedullisessakin valossa. Se on itseasiassa ihan hyvä juttukin. On ikäänkuin päästy yli siitä alun "kusetuksesta" kun esitetään vielä parempaa kuin ollaan :)
eri mieltä.
Kyllä täällä ihmisluonnon pirullisuus tulee esille siinä määrin hyvin, että erakkoutumislinja houkuttelee edelleen.
Just tuon(kin) takia jotenkin tykkään tällaisesta keskustelupalstameiningistä. Jotenkin nimittäin tuntuu että tällaisissa yhteyksissä tulee ne kaikki oleellisimmat asiat ihmisistä esiin. Just ne pohjimmaiset, tai ainakin lähes pohjimmaiset ajatukset, jotka ei välttämättä livessä paljastuisi kuin korkeintaan aikojen päästä.
Jos ajatellaan vaikka kuvien perusteella tutustumista tai livetutustumisia vaikkapa baarisssa, niin sehän on se ulkomuoto ja olemus mikä joko viehättää tai sitten ei. Jos se viehättää, niin eihän se ihmisen sisin tule ilmi kovinkaan nopeasti. Fyysisten nautintojen ja halujen motivoimina voidaan heittää vähän diipadaapaa josko vaikka vähän päästäis pöllyttämään lakanoita.
Mutta mitäs sitten tapahtuukaan esim. tällaisella palstalla kirjoitellessa. Sitähän tutustuu siihen ihmisen sisimpään mikä on normaalisti piilossa. Just tuohonkin että näkee porukkaa epäedullisessakin valossa eikä vaan housut kintuissa. Ja sitä vaan joko oppii hyväksymään ne, tai sitten ei. Ja jos ne oppii hyväksymään, vaikka pienen nikottelun jälkeen, niin ollaan jo mun mielestä "aika hyvällä pohjalla". Vaikka ei romanttisessa mielessä, niin muuten ainakin - sellaisina että heihin olisi varmaan (ehkä) kiva tutustua ihan livenäkin.
Naisten logiikan puolella tulee mieleen ettei oikeesti haluakkaan ikinä ottaa sitä riskiä mutta kyllä se ohi menee. Ja onhan täällä kyllä ihan oikeastikkin hyvänlaisia miehiä, jotka ylläpitävät toivoani mahdollisuuksista päästä/haluta jonkun kaikkuun vielä joskus :D
Mieltä olen aiheesta. Parempi tosiaan on niitä "valintoja" tehdä kun jo paljon myös huonoista puolista.
mullahan tuo lapsiasia taas on niin, että en todellakaan tiedä haluanko lapsia vaiko en. Jotenkin ajatellut että jos se muksu joskus tulee ajankohtaiseksi, niin sitten tulee. Jos ei, niin ei tule
Mutta nehän sanovatkin laiskan miehen ratkaisuksi sitä, että hän ottaa naisen jolla lapset on jo valmiina....
että ne laiskatkin miehet silti haluaa pitää mahdollisuuden siihen "ikiomaan" lapseen, vaikka vasta joskus tulevaisuudessa, vaikka naisella jo lapsia olisikin. Tai uskoakseni monille miehille ainakin tuntuu se oman lapsen saaminen olevan kuitenkin tärkeä asia. Ja ymmärrettävää se tietysti onkin jos niin on.
haluaa pitää sen mahdollisuuden siihen biologiseen lapseen ja / tai ainakin kokevat sen tärkeäksi. Onhan se oma kuitenkin oma. Mutta osalla voi mennä niinkin, että he katsovat parhaammaksi olla ilman omaa jälkikasvua, voihan se elämä olla silti elämää, rikastakin, vaikka ei omia lapsia olisikaan. Ja voihan se aikakin ajaa näiden miesten ohi. Jos vanhaksi elää, niin huonolla tuurilla ehtii tulla katumapäällekin. Semmoista se elämä on. Sitä en tiedä kumpi mä olen, viime vuodet on ainakin tuntunut jotta kuulun pysäkillä seisoksiviin, pikkuruinen reppu kädessä.
On sen verran että tiedän ettei ne vastaavat miehet lue yhtään haetun kumppanin kriteerejä, ja polttavat sitten kääminsä kun niille vastaa nätisti että "et ole haettavanlainen" tms.
Eurookaan en siitä puuhasta maksaisi, ja tosta be2:sta on paljonkin tuolla treffauspalstoilla valituksia. Kumma että siihen lankaan enää kukaan menee.
Tuo Match.com oli eka johon tutustuin 4v sitten. Siihen törmäsin Microsoftin(Hotmail)kautta.
Jos et maksanut, niin et voinut muuta tehdä kuin lähettää pelkä flirtin kiinnostavalle kohteelle. Maksu antoi flirtin lisäksi mahdollisuuden viestittää kiinnostavalle kohteelle.
Suomi24 oli toinen, mutta ilmainen flirteille ja viesteille.
mieleen, että jos joskus tulevaisuudessa jonkun miehen kanssa olisinkin, niin en haluaisi kuulla jos hän on jostain maksullisista seuranhakupalveluista seuraa itselleen etsinyt. Mulle tulisi olo ensinnäkin, että otti mut kun ilmaseksi sai ja toiseksi tulis olo, että sille kelpaisi kuka vaan jolla on pillu ja tissit, jos kerran on valmis siitä naisesta maksamaankin.
Mutta mä nyt oon muutenkin sen verran vanhanaikainen ajatuksissani, et uskon siihen et suhteet alkaa niinku ne on aina alkaneet maailman sivu. Nykyaikana kaikki on jotenkin niin järjestetyn oloista, mä haluan kokea kaiken ihan toisella tavalla.:)
asemaan selvästikään : "Kelpaisi kuka vaan jolla on pillu ja tissit, jos kerran on valmis siitä naisesta maksamaankin"
cranky sai ylempänä jo mun kantani pehmenemään. Perun siis tältä osin kovat sanani
:)
tullut tutuksi..enkä kyllä siitä lystistä olis valmis maksamaankaan.
Mutta huvinsa ja tapansa kullakin.Kai sitäkin kautta joku voi jonkun löytää..jostain..
"Tutuin" on tämä meijän S24, joskus tulee ajankuluksi ja mielenkiinnosta katseltua niitä profiileja. Myös tuo Match.com on siinä määrin tuttu, että olen sielläkin joitakin kertoja katsellut eri profiileja. Silmämääräisesti / kertaluonteisesti olen vilkuillut myös muita palveluja, en ole perehtynyt niihin sen kummemmin.
Jossain treffipalvelussa (match.com?) on joku luonnetesti, niin sen olen kyllä tehnyt. Vaati profiilin tekemisen. En tullut hullu hurskaammaksi, profiili tuli poistettua sen jälkeen.
S24, city, yms. ainakin yhtä tyhjän kanssa, paremmin löytäis seuraa kun parvekkeelta huhuilis.
"paremmin löytäis seuraa kun parvekkeelta huhuilis."
-Äh, mä meinasin tukehtua nauruuni :D Muttajoo.. siltä se minustakin alkoi tuntuu nettitreffiurani vanhennuttua 15 minuutilla.
ei noissa S24:ssä ja muissa ole mitään tarjolla
versioita. Ensi kerralla oli cityn deittipalvelu ja silloin yksi ihan mukavan oloinen nainen vastasi. Olen kuitenkin ujo mies ja halusin tutustua toisen ajatuksenkulkuun muutaman viikon sähköpostivaihdolla, ennen kuin tekisin muuta. Tuona aikana huomasin, etten itse ole kiinnostunut ko. naisesta, joten se oli siinä.
Toisella kerralla laitoin äärirehellisen ilmoituksen S24:ään. Arvaatte kai ettei yhtään vastausta tullut.
Tällainen oli yhden miehen otanta. Kaksi kertaa ilmoitus ja yksi vastaus. Naisilla varmaan helpompaa.
Enkä tosiaankaan alkaisi maksamaan jostain tuollaisesta. Ja kuvaani en sinne lataa. Sen saa sähköpostilla.
Suomi24 olen koittanut vaan eipä siellä kovin innokasta taida porukka olla, tai ainakaan vastauksia on turha odottaa. Ehkä pitäis itse olla aktiivinen, vaan en tiedä?
Toisaalta exäni löysi sieltä kyllä itselleen poikaystävän silloin kun seurustelimme. Vaikka ei se niitten suhde kauaa kestänyt, kun exäni pani sitten jonkun portsarin kanssa...
tuollaisia lutkia ja eläimiä, ne ei voi itselleen mitään
"Vaikka ei se niitten suhde kauaa kestänyt, kun exäni pani sitten jonkun portsarin kanssa..."
Ei mitään pysyvää ole löytynyt, mutta yhdenillan baarituttaviin verrattuna pidempiaikaisia kesäheiloja jopa.
Touhu on jotenkin keinotekoista siellä. Harvalle sopiva foorumi sittenkään, verbaliikkataitajat rulettavat tai yltiökomeet/kauniit ihmiset. Tavikset taitavat jäädä varjoon.
Tuttava meni juuri naimisiin nettideitin kanssa. Mies petti jo ennen häitä entisten nettihoitojensa kanssa. Tämä on tätä päivää, helppoa seksiä saatavilla viestin päässä.
romanttista.
Mulla oli profiili s24-treffeillä.
Viikon kesti, että aloin kirjoitella nykyisen rakkaani kanssa. 2 kk meni, että treffattiin. Ihastus oli molemminpuolinen ja siitä lähtien ollaan seurusteltu. Edelleen oomme kovin rakastuneita, eli suhde etenee ja syvenee kuin mikä tahansa suhde. Puolitoista vuotta olemme olleet yhdessä. Aiomme olla jatkossakin.
Kirjoittelin toki monien naisten kanssa, jotka pääsääntöisesti olivat mukavia ja fiksuja. Yhdeltä ainoalta sain sekopäisiä vihaviestejä, mutta sen verran nyt mies kestää.
Kävin yksillä ainoilla "nettitreffeillä". Tarkoittaa sitä, että en tavannut muita naisia kuin tämän nykyisen rakkaani, ja ekojen treffien jälkeen olimme heti pari.
Tähän kaikkeen vaikutti se, että ihastuimme jo kirjoitteluvaiheessa: ekat treffit olivat vain sen asian varmistelua: tuo toinen on just niin ihana, miltä se vaikutti kirjeitsekin.
Ihmisillä on kovin erilaisia kokemuksia nettittreffeistä ja deittipalveluista.
ihan hyvältä. Voi se tosiaan noinkin toimia, koska kyllä mullekin tärkeintä on tietysti ensin se tutustuminen ja helpommin se kirjoittelemalla onnistuu, kuin kasvotusten puhu,malla, multa ainakin...jos ihan vieraasta miehestä olisi kyse.