Mulla on niin paska olo ku vaan olla voi...
Ihastuin liikaa ihmiseen joka ei sitte ilmeisesti välittänykkä musta.
Netis tutustuttiin ja on juteltu muutama kuukausi meses ja tekstareil. Kaikki oli hyvin ja kovasti puhuttiin tulevastaki, vaikka oltiin sovittu että mennään hitaasti eteenpäin.
Kuvatki oli nähty että mitään yllätyksiä ei pitänyt tulla.
Eilen sitte sain kuulla että tää mies haluaakin olla vaan kaveri ja ne syyt mitä sain kuulla, oli ihan naurettavia.
Lupas olla rehellinen, mutta ei sitte kuitenka tainnu olla.
Nyt en tiedä mitä tekisin, ku ei vaan jaksa mitään. Onnex ei oo esim töitä ku ei vois vähempää kiinnostaa sellaset.
En tiedä lukeeko tätä edes kukaan mutta saimpa edes kertoa tarinani. Mulla on monta hyvää ystävää, mutta ne on vaan sitä mieltä että eihän toi pitäs sattuu ku ei ees kunnolla tunnettu. Mutta ku sattuu vaan :(
Eniten ehkä sattuu se, että en saanu kuulla mitään hyvää selitystä asialle.
Ihastuin liikaa ihmiseen joka ei sitte ilmeisesti välittänykkä musta.
Netis tutustuttiin ja on juteltu muutama kuukausi meses ja tekstareil. Kaikki oli hyvin ja kovasti puhuttiin tulevastaki, vaikka oltiin sovittu että mennään hitaasti eteenpäin.
Kuvatki oli nähty että mitään yllätyksiä ei pitänyt tulla.
Eilen sitte sain kuulla että tää mies haluaakin olla vaan kaveri ja ne syyt mitä sain kuulla, oli ihan naurettavia.
Lupas olla rehellinen, mutta ei sitte kuitenka tainnu olla.
Nyt en tiedä mitä tekisin, ku ei vaan jaksa mitään. Onnex ei oo esim töitä ku ei vois vähempää kiinnostaa sellaset.
En tiedä lukeeko tätä edes kukaan mutta saimpa edes kertoa tarinani. Mulla on monta hyvää ystävää, mutta ne on vaan sitä mieltä että eihän toi pitäs sattuu ku ei ees kunnolla tunnettu. Mutta ku sattuu vaan :(
Eniten ehkä sattuu se, että en saanu kuulla mitään hyvää selitystä asialle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuinka ystäväsi, jos ne nyt on edes oikeita sellaisia voi ajatellakkaan ettei sua sattuis???
Jokaisella on oikeus suruunsa, ja kun sille ei vaan voi mitään. Tunteet tulee peliin, jos on tullakseen!
Harmi kun et ole duunissa, meinaan kokemuksesta se, jos mikä auttaa sydänsuruissa. On vaan pakko tehdä sitä joka päivä, mut illat ja viikonloput onkin sitte yhtä helvettiä (ainakin mulla).
Netissä tulee roikuttua muutama tunti illassa, ja luen myös näitä kirjoituksia, ainakin se vähän auttaa, kun tietää ettei ole ainut, kehen sattuu, mutta kun sitä ihmistä kehen on ihastunut/rakastunut ei tuo takaisin.
Meillä on vaikeuksia tällähetkellä, mut olen satavarma, et päästään sen yli....kohta....?
Onneksi on kesä, voi lähteä ulos, mene sinne missä on paljon ihmisiä, rannalle, kahvilaan....
kunhan et jää himaan suremaan.
Jos et siltä tyypiltä saa sitä haluamaasi vastausta, unohda hänet, hän on varmaan saanut muuta seuraa?
Tiedän tunteen, aina ei oo munaa kertoo totuutta, silloinhan ollaan hiljaa.
Jaksamista sulle ja hyvää loppukesää!
niinhän se on ei sitä voi luottaa kehenkään, eikä uskalla rakastua kehenkään kun saa pelätä et toinen ei olekkaan tosissaan vaan nauraa sun tunteilles jälkikäteen. siksipä sanonkin että se on yksi syy miksi kukaan ei uskalla näyttää tunteitaan tai edes puhua niistä.
Minä nyt kun tulen varmaankin kohta (toivottavasti en) 9 vuoden sisällä toisen kerran jätetyksi, olen tsempannut itseäni sillä että tein parhaani. Itseasiassa ihan sama mitä muut ajattelevat, ja mitä exät yms. ajattelee musta, mutta mä tein parhaani ja that's it!
Joskus tosin vituttaa kun miettii mitä ois pitänyt tehdä toisin.
Joten ap, älä välitä siitä että hän nauraisi tunteillesi.
Sydänsuruihin ei auta mikään mutta niistä paranee itsestään. Aikaa se vaan ottaa... Tiedän tasan tarkkaan miltä susta nyt tuntuu mut kyllä se siitä usko pois. http://www.youtube.com/watch?v=vNYDyt0tEfc
Kiitos ihan älyttömästi teille vastanneille. Tuli heti paljon parempi fiilis, kun sai lukee teijän kannustuksia :)
Kyllä mä itekki tiiän että tää tästä paranee, ei oo eka kerta ku pitää näitä asioita miettii, mut joka kerta se vaan tuntuu ihan yhtä pahalta :(
Mut onnex on olemassa teijän kaltasii ihmisii jotka on jaksanu lukee mun jutun ja saa mut jaksamaan taas eteenpäin ja uskomaan huomiseen... Jossain piilossa on kai se oikea mulle joka ei valehtele eikä satuta..
Eli iso kiitos kaikille ja oikein hyvää kesänjatkoa :)
Miten sinuun koskee,mutta tulet selviämään tästä ja sen oikeen joka todella rakastaa sinua.Ajattelen,että pelkäsikö tää kyseinen omia tuneitaan vai mitä.Ei hänellä varmaan ole helppoa jos olitte paljon yhteydessä.Mutta sinä katsele ympärillesi..ja nauti tästä kesästä ym.. voimia elämääsi..
Itse tulin siihen tulokseen että taisi pelästyä omia tunteitaan. Kyllä se on mulle viestii laittanu, kuinka pahoillaan on ja etten ole todellakaan ainut johon sattuu.
Eihän tässä muu auta ku avata silmät ja ruveta nauttimaan kauniista kesästä, joka vihdoin tuli :)
olen joskus näitä viestejä lukenut ja tiedän kaikkien sydän surussa olevien tunteet.Ehkä se joskus helpottaa en tiedä ehkä....sama tunne kun taannoin seurasin viestejä HERÄÄN YÖLLÄ johon vastaili joku mies jolla oli vuoden sydän surut eikä tiennyt loppua.Mut ei me kukaan sitä tiedetä, tämä on varmaan sitä luojan lohtua meille.....mukaville ihmisille.hyvää syksy kesää kaiklle satutetuille.
Sä olet vaan ylitunteellinen. Mutta jotenkin tuntuu, että säkin unohdat sen aika nopeesti loppujenlopuksi.
Niin muuten olenkin, siis ylitunteellinen (ainakin tose useesti) :)
Ja noi oli fiilikset sillä hetkellä ku kirjotin. Ei edes enää tunnu niin pahalta. Varsinkin kun on päästy juttelemaan kyseisen ihmisen kanssa. Ehkä eniten olinkin ihastunut siihen kivaan tunteeseen, en niinkään siihen mieheen, vaikkakin siitä tykkään edelleen todella paljon, mutta ei noi fiilikset ole enää ollenka niin paskat ku sillon ku ton kirjotin. Eli kyllä tää tästä jo rupee helpottamaan :)