En ollut ihan varma mihin tämän sijoittaa, koska kyse on useammasta asiasta..
Kuitenkin pääasiassa seurustelusuhteesta. No niin, eli tilanne on tällainen: Olen 19-vuotias naisenalku ja seurustellut nykyisen mieheni kanssa kohta kolme vuotta. Alkutaival oli raskas mieheni vainoavan exän takia, tämä nainen vainosi molempia ja teki kaikkensa erottaakseen meidät, ja niin siinä kävikin, että mieheni petti minua kerran tämän kanssa. Ei mennyt sänkyyn asti mutta jotain suutelemista baarissa. Lopulta tästä maanvaivasta päästiin eroon ja luulin asioiden vihdoin olevan kunnossa. Mies pyysi anteeksi ja oli pahoillaan.
Sen jälkeen seurasi hänen inttiaika jota kesti 9kk . Kaikki meni tietääkseni tämän ajan hyvin, ja intin jälkeenkin, ainoa ongelma joka rassasi, oli intin lisäksi pitkä välimatka, hän siis asuu n.300km päässä minun luotani. Luulin että kaikki on taas hyvin, kunnes seuraavana talvena hän petti minua, tällä kertaa ihan kunnolla, hän siis meni panemaan jotain vanhaa hoitoaan. itse kuulin asiasta puoli vuotta myöhemmin(en edes häneltä itseltään) ja olin tietenkin aivan murtunut. Tästä seurasi viikkojen syvä masennus, ties mitä hulluuskohtauksia, pelkkää itkemistä päivin ja öin, raivokohtauksia. Olin täysin maassa, ja loppuviikot menivät unilääkepöhnässä ja aivan sekaisin, tuskin muistan kaikkea. Nyt voin jo vähän paremmin.Tämän ajan vietin siis vielä poikaystäväni luona, ja hän piti minusta huolen vaikka perin surkeassa kunnossa olinkin. Ja tiedän, vaikka hän melkoinen kusipää tekojensa ansiosta onkin -kukaan ei olisi voinut pitää minusta parempaa huolta. Tämän hetkinen tilanne onkin, että yhteenmuuttosuunnitelmamme kariutuivat, yllätysyllätys, pettämisen takia. Mies haluaa tietenkin jatkaa mutta minun ylpeyteni ei sallisi sitä. Tilanne on todella hankala koska asun vielä kotona ja sieltä pitäisi päästä äkkiä pois. Pidän yksin huolta pikkuveljestäni, äitini on pahasti alkoholisoitunut ja elää siivelläni, hän ei tee mitään, eikä hänellä ole aikomustakaan. tälle asialle en voi enää yhtään mitään, se on vuosien aikana huomattu. ainoa asia mitä hän minusta haluaa on rahaa viinaan. Tämä onkin pakottanut minut asumaan pitkiä aikoja poikaystäväni luona toisessa kaupungissa. Eli olot kotona käyvät todella ahtaaksi. Tuntuu että sieltä on pakko päästä mahd. nopeasti pois tai päädyn vielä itse samaan tilanteeseen. muista sukulaisistani ei ole apua, ja uskokaa, kaikki vaihtoehdot on jo käyty läpi. Kaiken kukkuraksi minulla diagnosoitiin vaikea masennus vuosi sitten, kotiolot eivät koskaan ole olleet hyvät ja kolme hyvää ystävääni kuolivat viime talvena lähes peräkkäin. Että helppoa ei siis ole ollut. Poikaystäväni on ainoa joka minua voi auttaa ja tukea, tietenkin hän myös tuntee minut parhaiten. Hän on sanonut tekevänsä kaikkensa että minulla olisi parempi olo ja asiani selviäisivät, tietenkin hän haluaisi muuttaa vielä yhteen, mutta koen etten voi antaa sen tapahtua hänen pettämisiensä takia. Toisaalta haluan muuttaa, aivan hirveästi, kun kotiolot ovat mitä ovat, synnyttävät vain lisää masennusta enkä kestä enää olla siellä. Oikeasti haluaisin todella muuttaa vielä yhteen, se tuntuu ratkaisulta kaikkiin ongelmiin, kaiken surun ja vastoinkäymisten jälkeen tuntuu että elämäni voisi vihdoinkin alkaa asettua rauhassa kohdilleen. Ainoa este onkin vain se että hän petti minua, ja minun ylpeyteni, periaatteesta en voi antaa anteeksi. Lääkärinikin suositteli että pitäisin miehestä kiinni koska hän tuntuu olevan ainoa joka minua voi auttaa, ja yhteenmuuttoakin. Kaikki muut ovat luonnollisesti tätä vastaan mieheni pettämisten takia. Uskon silti että hän on aidosti pahoillaan eikä tekisi niin enää koskaan. Myös asiat tuntuvat nykyisessä kaupungissani olevan niin lopullisesti rempallaan että yhteenmuutto olisi todellinen pelastus, varmaan myös omalle mielenterveydelle.
Siis mielipiteitä kiitos:) Mitä minun kannattaisi tehdä? tunnen itse olevani täysin hukassa enkä löydä tulevaisuudelle mitään suuntaa. Olisiko anteeksi antaminen ja yhteenmuutto hyvä ratkaisu?
Kuitenkin pääasiassa seurustelusuhteesta. No niin, eli tilanne on tällainen: Olen 19-vuotias naisenalku ja seurustellut nykyisen mieheni kanssa kohta kolme vuotta. Alkutaival oli raskas mieheni vainoavan exän takia, tämä nainen vainosi molempia ja teki kaikkensa erottaakseen meidät, ja niin siinä kävikin, että mieheni petti minua kerran tämän kanssa. Ei mennyt sänkyyn asti mutta jotain suutelemista baarissa. Lopulta tästä maanvaivasta päästiin eroon ja luulin asioiden vihdoin olevan kunnossa. Mies pyysi anteeksi ja oli pahoillaan.
Sen jälkeen seurasi hänen inttiaika jota kesti 9kk . Kaikki meni tietääkseni tämän ajan hyvin, ja intin jälkeenkin, ainoa ongelma joka rassasi, oli intin lisäksi pitkä välimatka, hän siis asuu n.300km päässä minun luotani. Luulin että kaikki on taas hyvin, kunnes seuraavana talvena hän petti minua, tällä kertaa ihan kunnolla, hän siis meni panemaan jotain vanhaa hoitoaan. itse kuulin asiasta puoli vuotta myöhemmin(en edes häneltä itseltään) ja olin tietenkin aivan murtunut. Tästä seurasi viikkojen syvä masennus, ties mitä hulluuskohtauksia, pelkkää itkemistä päivin ja öin, raivokohtauksia. Olin täysin maassa, ja loppuviikot menivät unilääkepöhnässä ja aivan sekaisin, tuskin muistan kaikkea. Nyt voin jo vähän paremmin.Tämän ajan vietin siis vielä poikaystäväni luona, ja hän piti minusta huolen vaikka perin surkeassa kunnossa olinkin. Ja tiedän, vaikka hän melkoinen kusipää tekojensa ansiosta onkin -kukaan ei olisi voinut pitää minusta parempaa huolta. Tämän hetkinen tilanne onkin, että yhteenmuuttosuunnitelmamme kariutuivat, yllätysyllätys, pettämisen takia. Mies haluaa tietenkin jatkaa mutta minun ylpeyteni ei sallisi sitä. Tilanne on todella hankala koska asun vielä kotona ja sieltä pitäisi päästä äkkiä pois. Pidän yksin huolta pikkuveljestäni, äitini on pahasti alkoholisoitunut ja elää siivelläni, hän ei tee mitään, eikä hänellä ole aikomustakaan. tälle asialle en voi enää yhtään mitään, se on vuosien aikana huomattu. ainoa asia mitä hän minusta haluaa on rahaa viinaan. Tämä onkin pakottanut minut asumaan pitkiä aikoja poikaystäväni luona toisessa kaupungissa. Eli olot kotona käyvät todella ahtaaksi. Tuntuu että sieltä on pakko päästä mahd. nopeasti pois tai päädyn vielä itse samaan tilanteeseen. muista sukulaisistani ei ole apua, ja uskokaa, kaikki vaihtoehdot on jo käyty läpi. Kaiken kukkuraksi minulla diagnosoitiin vaikea masennus vuosi sitten, kotiolot eivät koskaan ole olleet hyvät ja kolme hyvää ystävääni kuolivat viime talvena lähes peräkkäin. Että helppoa ei siis ole ollut. Poikaystäväni on ainoa joka minua voi auttaa ja tukea, tietenkin hän myös tuntee minut parhaiten. Hän on sanonut tekevänsä kaikkensa että minulla olisi parempi olo ja asiani selviäisivät, tietenkin hän haluaisi muuttaa vielä yhteen, mutta koen etten voi antaa sen tapahtua hänen pettämisiensä takia. Toisaalta haluan muuttaa, aivan hirveästi, kun kotiolot ovat mitä ovat, synnyttävät vain lisää masennusta enkä kestä enää olla siellä. Oikeasti haluaisin todella muuttaa vielä yhteen, se tuntuu ratkaisulta kaikkiin ongelmiin, kaiken surun ja vastoinkäymisten jälkeen tuntuu että elämäni voisi vihdoinkin alkaa asettua rauhassa kohdilleen. Ainoa este onkin vain se että hän petti minua, ja minun ylpeyteni, periaatteesta en voi antaa anteeksi. Lääkärinikin suositteli että pitäisin miehestä kiinni koska hän tuntuu olevan ainoa joka minua voi auttaa, ja yhteenmuuttoakin. Kaikki muut ovat luonnollisesti tätä vastaan mieheni pettämisten takia. Uskon silti että hän on aidosti pahoillaan eikä tekisi niin enää koskaan. Myös asiat tuntuvat nykyisessä kaupungissani olevan niin lopullisesti rempallaan että yhteenmuutto olisi todellinen pelastus, varmaan myös omalle mielenterveydelle.
Siis mielipiteitä kiitos:) Mitä minun kannattaisi tehdä? tunnen itse olevani täysin hukassa enkä löydä tulevaisuudelle mitään suuntaa. Olisiko anteeksi antaminen ja yhteenmuutto hyvä ratkaisu?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sori en lukenut koko juttua. Olet kovin nuori vielä... Voisithan muuttaa omaan asuntoon? Se vaan maksaa. Onko pakko juuri yhteen muuttaa, eikö lähelle riitä, jos muuten yhdessä? Niin aika näyttää. Onko mitään kivaa alaa jota haluisit opiskella? Voitko tutkia aloja mikä on oikea sulle (googlaa ammatinkuvaukset) ja miellyttävä ympäristö myöhemminkin vai yrittäjyys. Vai onko joku ala jo. Väärään ei kannata.
Miehet tulee pettämään aina, jotkut, se ei katso kenenkään ylpeyksiä koskaan. Eikä se tarkoita sitä etteikö välitä toisesta silti. Riippuu. Joskus vain seksiä, toisilla muuta. Hoito sana on julma, välinpitämätön. Joo no se siitä. Itse en pidä pettämisestä tietenkään.
Mieti mitä haluat. Asiat järjestyy. Älä murehdi liikaa, nuorena niin helposti tekee. Jep jep :)
Huh huh...henkeä piti ihan vetästä lukiessa.
Halaus nyt ensin tyttökulta ja voimia.
Meidän nuoriso myös seurusteli pitkään jo sinun iässäsi kuten sinäkin. Ensimmäisen kerran luettuani ajattelin tarinasi alussa, että aivan kuin meidän pojillakin. Välimatkaa ja jonkin tasoista pettämistä ja valehtelemista. Ne tarinat päättyivät eroon. Poikanikin kysyin minulta pari vuotta sitten hyvin samanlaisessa seurustelutilanteessa, että mitä hän tekee, voiko hän luottaa? Luottamus on aina kahden kauppaa. Kukaan kolmas osapuoli ei voi kenenkään luottamusta rikkoa eikä saada aikaan. Se syntyy niiden kahden ihmisen tunteista ja avoimista keskusteluista. Tarinastasi päättelen, että kaikesta huolimatta välillänne on niitä ollut. Tarinaasi ajateltuani sain mielikuvan, että molemmin puolista rakkauttakin on ja halua yrittää. Ettehän koskaan ole vielä edes yhdessä asuen ja lähekkäin eläen edes päässeet yrittämään. Minusta teidän kannattaa yrittää yhdessä ja muuttaa yhteen. Anteeksi antaminen on taito, jota me jokainen elämämme aikana tarvitsemme.
suunnilleen itselläni nuoruudessani oli asiat. (Nyt olen jo lähellä 50v).
Kokemuksestani voin sanoa, että minä muutin poikaystäväni kanssa yhteen ja menimme aika pian naimisiinkin. Kotonani oli kanssa todella epävakaata ja pettävä (ja aina katuva) poikaystäväni tuntui kaikesta huolimatta olevan ainoa tukijani ja ymmärtäjäni.
Jälkeenpäin ymmärrän, mitä ja miksi minulle tapahtui näin. Poikaystäväni käytti tilaisuutta hyväkseen ja oli niskan päällä, koska hän tiesi avuttoman tilani. Hän pystyi pettämään minua ja tiesi minun antavan anteeksi, koska minulla ei ollut "tukiverkostoa", joka olisi auttanut minut pois tilanteesta. Jouduin siis "ojasta allikkoon". Epävakaasta lapsuudenkodista epävakaaseen liittoon. Pettäjä toimii hyvin ovelasti tuossa tilanteessa; aiheuttaa päänvaivaa ja sitten "pelastaa" petetyn huolehtimalla hänestä...
Tästä tulisi niin pitkä tarina, että laitan vain tähän neuvon; ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ MUUTA POIKAYSTÄVÄSI KANSSA YHTEEN! HANKI KUNNALTASI TAI YKSITYISELTÄ OMA ASUNTO ja rauhoitu ja tasaannu siellä. Siellä on oma reviirisi ja saat turvallisen olon itsellesi (sitä kaiketi haluat).
Voithan muuttaa poikaystäväsi paikkakunnalle, mutta älä saman katon alle. Ainakaan vielä.
Helpompi sinun on ajan ja tilanteen vakaannuttua muuttaa omasta asunnostasi poikaystäväsi luokse, kuin pettyneenä muuttaa hänen luotaan pois.
Tuolta terveys/masennus-palstalta saat varmaan enempi tukea.
Toivottavasti tästä oli sinulle edes vähän apua...
..kuin edellinenkin kirjoittaja. Parasta on nousta omille jaloilleen ja etsiä tukiverkko sekä elämään tavoitteita. Siihen miekkoseen joka väittää välittävänsä ja kerta toisensa jälkeen satuttaa en menis ihan äkkiä luottamaan vaikka kuinka haluais...JAKSAMISIA.Asioilla on tapana järjestyä.
kuin suoraan omasta tarinastani. saman ikäinen olen vuoden pidempään seurustellut ja meidänkin suhde alkoi järkyttävällä riippakivi exällä!!!!!!!! ja poikaystäväni meni tämän naisen kanssa sänkyyn silloin ihan seurustelumme alkutaipaleella. ja pari naisongelmaa ollaan käyty läpi tässä vuosien saatossa. ja nyt yhteenmuutto menossa... tee niin kun itsestä tuntuu. voi olla että tapauksessasi kannattaa muuttaa omaan kämppään
Mitä jos antaisit miehellesi luvan käydä silloin tällöin panolla. Sillä sitähän se on, pelkkä pano. Vaihtelua arkeen. Mutta sanot ettet halua tietää koska, milloin ja kenen kanssa.
Kun annat luvan se ei enää ole pettämistä. Tuskin käy usein, eikä se varmasti ole sinulta pois koska varmasti hän harrastaa seksiä myös sinun kanssasi. Eikä hän haluaisi sinua auttaa eikä muuttaa yhteen jos ei sinua rakastaisi.
Ja voisit sanoa hänelle että käy mieluummin jonkun vieraan kanssa eikä exän, koska se voi olla loukkaavampaa kuin vieraissa käynti.
Kuten sanottu tämä oli vain yksi ehdotus. Minulla toiminut ja hyväksi havaittu. Itse olen vain laittanut lisä-säännön. Jos jää kiinni niin sitten minäkin käyn panolla. Yleensä eivät sitten ole edes halunneet käydä. Tai ainakaan eivät ole jääneet kiinni =)
Mietippä tätä ratkaisua ongelmaasi yhtenä vaihtoehtona. Voimia sinulle ja miehellesi.