Olen nyt aivan ymmällä! Mies jota tapailin pari-kolme kertaa viikossa n.4 kuukauden ajan, lopetti yhteydenpidon kuin seinään. Vietettiin ennen sitä mielestäni ihan mukava päivä yhdessä, vaikka olikin tietyistä asioista vähän erimielisyyttä ja sen jälkeen.. ei mitään. Tehtiin pieni päivä-reissu ja mies vielä sanoi miten mukava mun kanssa tehdä tuommosia reissuja ja sanoi miten hyvin se meni. Sitten ei kuulunut yhtään mitään. Laitoin viestiä, eikä mitään vastausta. Tuon yhden päivän jälkeen, josta on aikaa ehkä n. kuukausi, ei ole kuulunut eikä näkynyt pihahdustakaan. Mitä ihmettä oikein tapahtui..? Keskusteltiin kyllä päivän aikana mm. omista tulevaisuudennäkymistä yms ja kieltämättä ne erosivat jonkun verran toisistaan. Kun oma kantani ei vastannut hänen omaansa niin kieltämättä mies vaikutti vähän hermostuneelta. Tuntuu todella typerältä. Ihan kuin olisin ollut vain satunnainen nainen, jolta haetaan ja odotetaan tiettyjä asioita. Ja kun ne eivät toteudu, niin heitetään pihalle. Tuskinpa mies edes on välittänyt oikeasti, koska pystyy noin suunnitelmallisesti toimimaan.
Loppu kuin
seinään
91272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
On niin tutunoloinen tarina, että oli ihan pakko vastata, et koita jaksaa...Noita sitoutumiskammoisia riittää...
Tapahtui Keski-Suomessa. En halua vielä paljastaa kaupunkia. Täsmääkö alue?
No meidän jutussa juttu meni niin, että mä olin enemmänkin se sitoutumiskammoinen ja mies taas halus mahdollisimman nopeasti tietää haluanko avioon, lapsia yms. Miten ihmeessä sitä voi edes miettiä avioliittoa tällä tuntemisella?? Saatikka yhteisiä lapsia. Olisin ollut valmis tutustumaan mieheen paremmin, mutta koska näköjään minun miettimiseni kesti kai liian pitkään, niin ei muuta ku uutta yrittämään. Siis kun puhe tuli näistä asioista, niin sanoin aika suoraan että en pysty mitenkään tuommoisia lupaamaan ja että varsinkin lapsia haluan vasta muutamien vuosien kuluttua. Mutta sanoin myös miten hänessä on paljon semmoisia piirteitä, mitä haluan tulevassa miehessäni olevan. Tästä mies jotenkin hermostui ja ilmeisesti mun aikataulu hänelle liian hidas. Mutta eipä tunnu kivalta että heti kun joku ei täsmää, niin ei mitään selityksiä ja nainen pois kuvioista.
Moi
Olen kokenut ihan vastaavan tilanteen. Silloin tosin alkaneen suhteen kuin seinään lopettanut oli nainen ja minä siis mies.
Hän oli perunut edellisen päivänä tapaamisen työkiireiden takia, mutta lupasi hyvittää kaiken moninkertaisesti seuraavana päivänä, vihjaillen, että odotettavissa olisi illallinen ja hyvää seksiä.
Seuraavana iltapäivänä tulikin sitten tekstari, että Anteeksi, mutta illallissuunnitelmat peruuntuivat. Hän oli saanut hakemansa työpaikan saman firman palveluksesta Etelä-Amerikasta. Tapaaminen kuulema sattuisi liikaa, joten hän ei enbää halunnut nähdä.
Olin ihan totaalisen paskana pitkäänm, ja seuraava vuosi kului kaiken maailman ihme ihmissuhdesäädöissä kun etsin jonkinlaista helpotusta oloon.
Sittemmin löysin oikean elämäni naisen. Mukavan, ihanan ja luotettavan. - Ja kylläpä olenkin ollut tyytyväinen, että yksi bitch lähti aikoinaan lipettiin!
Ansaitset parempaa!
Vaimolla alkoi kesälomat?
Näin minullekin kävi hyvin alkaneen suhteen kanssa, kun en suostunut miehen haaveissaan valamaan tulevaisuudenmuottiin.
Jotenkin tuli myös sellainen olo, että mies halusi olla se joka katkaisee suhteen ennenkuin minä ehdin. Ettei hänen itsetuntonsa saa kolausta, jouduttuaan jätetyksi. Nyt hän saa rehvastella, että hän jätti.
On olemassa miehiä, jotka uskaltavat sanoa jos jotain on vikana ja on miehiä, joista ei saa mitään irti vaikka kuinka yrittäisi.
Entinen miesystäväni teki yhtä tylysti minulle pari kuukautta sitten. Vietimme mahtavan viikonlopun, sunnuntai-iltana hän tapasi omia ystäviään. Kaikki oli hyvin tai niin hän sanoi. Kun seuraava viikko koitti, mies muuttui yhtäkkiä etäiseksi. Yritin kysyä, mitä oli tapahtunut, mutta en saanut vastausta. Kaikki oli kuulemma hyvin. Oli kuitenkin päivänselvää, että kaikki ei ole hyvin jos yhteydenpito loppuu täysin ilman mitään syytä. En saanut mieheeni enää mitään kontaktia ja se sattui ja kovasti. Yritin mennä eteenpäin pakolla. Sinä aikana vaadin häneltä useasti selitystä, mutta en saanut sitä. Kuukausi tapahtumien jälkeen mies oli valmis ja otti minuun yhteyttä. Hän antoi minulle selityksen, jota olin vaatinut. Ja se selitys oli liika välittäminen. Oli kuulemma sotkenut kaikki aiemmat suhteensa, eikä halunnut loukata minuakaan, joten teki niinkuin parhaaksi katsoi. Suojellaakseen minua. Olin imarreltu, mutta tulen valitettavasti aina muistamaan sen miehen; kukaan toinen ei ole kohdellut minua noin julmasti "suojellakseen".. Jos hän ketä suojeli niin itseään. Se on minun mielipiteeni.
En voi kuin ihmetellä, miten joku pystyy kylmästi lopettamaan ilman mitään selityksiä. Kaippa se sitten on joillekin liian vaikeata puhua asioista suoraan. Todella typertynyt olo, kun luulin miten kaikki on hyvin. Me ei koskaan riidelty eikä kunnolla edes väitelty. Mies sanoi inhoavansa riitoja ja ettei lähde väittelyihin mukaan. Niinpä nyt jälkeenpäin ajateltuna voi olla, että mies on ollut monista asioista eri mieltä, mutta ei ole vain ilmaissut sitä.
Itse asiassa tuolla reissulla meillä oli ensimmäinen keskustelu, missä oltiin selkeästi eri mieltä mainitsemistani asioista ja tuli jonkinlaista väittelyä ja puolustelua niistä.
Ehkä se oli miehelle liikaa, kun on aika herkkä tapaus? Itse asiassa sanoi joskus pari kertaa toimineensa edellisten kanssa siten, että ei mitään yhteydenpitoa sen jälkeen kun kiinnostus lopahti. Samoin edelliset suhteet kestäneet juuri sen muutaman kuukauden. Olishan se pitänyt arvata, että en ole yhtään parempi kuin muut niin olis voinu ennakoida asioita.
Eniten loukkaa, ettei tule MITÄÄN vastausta vaikka vaan kuulumisia kyselisin. Ei viestin viestiä, ei yhtään mitään.
No jos esim toinen haluaa naimisiin ja lapsia, toinen ei, niin asiahan on sillä selvä. Sama koskee matkustelua ja muuta. Jos hän koki ko asian erittäin rajoittavaksi. Eli hän teki täysin fiksun päätöksen. Ei hän valehdellut, että kanssasi on kiva matkustaa. Hän vain näki, ettei teillä ole tulevaisuutta. Parempihan se on noin aikasessa vaiheessa kuin vaikka muutaman vuoden seurustelun jälkeen!
Ymmärrän kyllä pointtisi! Siltä kannalta ajateltuna suhteen loppuminen olisi jollain tavalla ennakoitavissa. Ainoa mitä en ymmärrä, on se miksi asiasta ei voi suoraan sanoa. Onko se liikaa vaadittu, että kohteliaasti sanoisi, että "meillä taitaa olla liian erilaiset odotukset, joten parempi että lopetetaan tähän, hyvät jatkot sulle" tms.
Lapsenteko-jutut on kuitenkin niin lopullisia päätöksiä, että harva pystyy semmoista päätöstä tekemään muutamassa kuukaudessa. Itse olisin halunnut ennen mitään päätöksiä vielä katsoa tilannetta pidemmälle.