kaksoismassa vauhtipyörän kesto

Kyllähän niitä vauhtipyöriä hajoo ihan vakioistakin mutta järkeä peliin, niin kyl kestää. Jos hajoo, niin sitten pistetään uutta. Pikkulinnut lauloi, että saatavilla kaksimassapyörää HALVEMPIa "yksimassaisia" korvaavia sarjoja esim. viritys ja vaununveto käyttöön. Eihän noilla kaksoismassoilla mitään tee, jos menohalut kovat. Limpun tehtävähän on tasoittaa värinöitä pienillä pyörimisnopeuksilla...

Kysymykseen "kestääkö muut paikat?" voin edelleen sanoa, että kaiken saa ajamalla paskaks. Järjettömällä revityksellä saa hajotettua kyllä vakiotehoisestakin yhtä sun toista mutta toisaalta kaupasta saa uutta osaa.

Poistakaa jos haluatte mutta hieman aiheeseen liittyvää :

2-massavauhtipyörä: DMF (Dual Mass Flywheel)
Pyrkimys pienempään voimansiirron kuormitukseen ja ajomukavuuteen sekä moottorin kevyempään rakenteeseen on pakottanut valmistajia etsimään ratkaisua jossa pienempi pyörivä massa yhdistyy suurempaan kykyyn poistaa vääntömomentin värähtelyä. Erityisesti nykyaikaisten dieseleiden matala käyttökelpoisen vääntömomentin kierrosluku aiheuttaa voimakkaan momenttivärähtelyn.

Ratkaisu ongelmaan on rakenne jossa inertiamassaa lisätään myös jousitetun massan puolelle. 2-massavauhtipyörä koostuu kahdesta kappaleesta jotka liikkuvat toisiinsa nähden ja välissä käytetään vaimentavaa rakennetta. Vauhtipyörän sisään sijoitettu vaimenninjärjestelmä on hyvin tarkkaan säädetty moottorin ominaisuuksille ja sen vaimennusteho on parempi kuin 1-osaisessa vauhtipyörässä. Joissakin rakenteissa myös kytkinlevy on jousitettu.

Ohjelmointi, tehonlisäys ja 2-massavauhtipyörä:
Koska 2-massavauhtipyörä on tehtaalla tarkkaan säädetty moottorityypin ominaisuuksia vastaavaksi on ohjelmointityössä otettava huomioon rakenteen rajallinen kyky siirtää suurempaa vääntömomenttia, ja erityisesti vääntövärähtelyä. Moottorin vääntömomenttia lisättäessä vauhtipyörän joustoliike pitenee, samalla myös momenttipulssin voimakkuus kasvaa. Tästä syystä rajoittavaksi tekijäksi tulee ensimmäisenä joustoliikkeen pituus. Joustovaran loppuessa kytkimeen ja voimansiirtoon kohdistuu iskumainen kuorma, joka aiheuttaa resonanssia voimansiirrossa. Resonanssi voi olla selvästi kuuluvaa jyrinää tai huomaamatonta, riippuen kuinka paljon kytkinlevy antaa periksi ja luistaa iskumaisen kuormituksen voimasta. Pitempään jatkuva vauhtipyörän pohjaaminen aiheuttaa kytkimen luistamisen ja vauhtipyörän sekä kytkimen osien rikkoontumisen. Ongelmallisin kierrosluku vauhtipyörälle on 1500-2500rpm jolle myös dieselmoottorin paras vääntömomentti asettuu. Se kuinka paljon vääntömomenttia voidaan eri malleissa lisätä on paljolti kokemusperäistä tietoa. Kytkimen, vauhtipyörän ja vaihdelaatikon rikkoutuminen on mahdollista virheellisellä ohjelmoinnilla.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779

Kytkin ja kaksoismassavauhtipyörä ovat ensimmäisenä liipasimella. En tiedä tarkkaa pakettiasi, mutta tietyt Volkkarin kytkimet saa luistamaan suhteellisen hyvin noilla väännöillä.

Kulutuksen mahdollinen kasvu riippuu vain siitä, otatko saamasi uudet tehot käyttöön. Jos ajat, kuten ennenkin, kulutus ei lisäänny, jos ajat reippaammin, kulutus lisääntyy.

Lainopillinen puoli on käyty jo läpi aiemmissa kirjoituksissa. Itse olen suhteellisen epäileväinen, saatko uudet tehot pelkällä muutoskatsastuksella. Konttori kertoo sen. Eipä tuo muutos näy kenellekään millään tavalla.

Jos ajat takuunalaista autoa, unohda homma siksi aikaa, kunnes takuu on ohi. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että kaikki moottorin ja voimansiirron ongemat tullaan laittamaan lastutuksen piikkiin.