Meillä riitaa aiheuttaa kodin sisäiset työtehtävät. Tätä on kestänyt jo pian kaksi vuotta. Eli minä olen meillä se pölynimuri, pölyhuiska ja tiskikone. Vaimoa on niin helvetin vaikea saada osallistumaan noihin töihin. Voitte vaan kuvitella tunnetta, kun päivätyöstä tullessani pahimmillaan nuo kolme tehtävää odottaa kotona tekijäänsä. Ja mitä tekee emäntä, löhöää sohvalla tv:n ääressä! Suuttuu pirulainen, jos siitä hälle huomauttaa. Miten pitäisi menetellä? Kova jätkä olisi jo lähtenyt lätkimään...
riitaa kotitöistä
koti-isä
344347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
kotityöt jakaa tasapuolisesti molemmille osapuolille, mutta toisaalta tässä on hyvä esimerkki siitä, että tässä maassa on varmasti satojatuhansia perheitä, joissa nainen yksistään tekee työpäivän jälkeen nuo kotityöt...toivottavasti mahdollisimman moni mies lukee viestisi, jotta huomaa miltä tuo elämän arki maistuu miehelle...eli ei näy maistuvan mukisematta...valittaa täytyy...jos naiset kirjoittaisivat samasta aiheesta tänne keskustelupalstalle, niin varmasti tietsikka tilttais ruuhkan takia...
Jostain kumman syystä tässä nyt vedottiin tuohon tasa-arvoon. Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että kotityöt pitäisi jakaa. Meillä se nyt ei jostain syystä onnistu, koska eukko vaan nakkelee niskojaan kun kotitöitä pitäisi tehdä. Minä en pidä siitä, että yhden harteille asetetaan kodinhoito ja toinen ei tee mitään, olkoon sukupuoli kumpi tahansa. En myöskään tykkää katsella, kun löhötään vaan eikä jakseta edes lehteä nostaa lattialta!!
Se ei ole keneltäkään pois, jos kotihommat tehdään porukalla! Ja mitä nopeimmin ne saa alta pois, sitä enemmän on illalla aikaa rentoutua ja viettää aikaa yhdessä!
Sanoin miehelle, että joko siivotaan yhdessä tai jätetään siivoamatta yhdessä. Aivan sama minulle, kunhan saadaan viettää yhteistä aikaa. Onpa ylläri, että kumman vaihtoehdon valitsi pitkän aikaa... (Odotti ressukka, että mulla pettäis pinna ja siivoaisin yksin.)
Jossain vaiheessa mies kyllästyi elämään paskan keskellä ja sovittiin, että viikkosiivous tehdään yhdessä ja puoliksi.
Minä taas en pysty tuohon, koska itselläni pokka pettäisi ennemmin kuin vaimolla. Johtuu siitä, että pidän siisteydestä.
Tuo edellyttää, että sopimukset hommien hoitamisesta pitää. Meillä ei pidä edes vaimon
sanon saman kuin olen sanonut monelle naiselle.
Ainakin lopeta hänen jälkiensä siivous..pyykit peskööt itse, ruokansa laittakoot itse.
Sika nainen kyllä...
Minä taasen rakastan kotitöitä. Taidan olla ihan kummajainen. En ymmärrä mikä niissä kotitöissä on niin vastenmielistä. Minua ei haittaa yhtään tehdä kotityöt yksin. Mieheni osallistuu jonkin verran raskaampiin siivoushommiin, mutta yleensä teen kaiken yksin. Mielelläni siivoan, tiskaan, pesen pyykit, silitän, laitan ruuan, käyn kaupassa yms. Myös passaan ja palvelen miestäni oikein mielelläni eli teen kaiken hänelle valmiiksi, ettei hänen tarvitse edes pyytää, vaan olen ennakoinut kaikki tilanteet ja hänen toiveensa. Mieheni hyvinvointi ja onnellisuus on minulle ykkösasia, ja teen kaikkeni sen eteen myös kotitöiden suhteen.
Nyt varmaan joku älähtää...?
Oma emäntä varmasti keskittyy vaan omaan hyvinvointiinsa. Minusta on mukava nähdä oma käden jälki, on se sitten puhtaat lattiat ja siisti keittiön tiskipöytä. Tätä on vaan kestänyt niin kauan hänen lupailuistaan huolimatta, jotta tuntuu etten kohta enää jaksa. Toki minullakin on vapaa-ajalla tekemistä, kuten vaimolla se telkkarin katsominen. Olen kuitenkin jättänyt omat askareeni tekemättä kotitöiden vuoksi.
Miehelläni on omat harrastuksensa, minun "harrastukseni" taitaa olla nuo kotityöt. En kaipaa enää sen kummempaa, vaan koti ja siihen liittyvät askareet ovat minulle kylliksi. Enkä koe, että tämä elämäntapa mitenkään rajoittaisi minua . Olemme molemmat työssä käyviä, mutta ei minua yhtään haittaa ryhtyä kotihommiin työpäivän jälkeen. Ne ovat välttämättämiä tehdä, mutta onneksi myös antoisia omalla tavallaan. Pidän siitä, että koti on kunnossa ja paikat ojennuksessa.
Mutta haluankin nyt saada emännän pois sohvalta ja siivoamaan sekä pitämään kodistamme huolta KANSSANI, kun on kerran mennyt sanomaan ne tietyt sanat alttarilla. Anteeksi nyt tämä aggressiivinen tyylini, mutta mittani alkaa olla pian täynnä. Katsoa nyt kun kuitenkin työkykyinen terve ihminen nököttää sohvalla tekemättä mitään yhteisen kodin eteen.
Enpä osaa sanoa miten saisit vaimosi liikkeelle. Jos hänellä ei ole omaa tahtoa tai ei näe asioiden tärkeyttä, niin vähän vaikea on (luulisin) saada toinen muuttamaan tapojaan. Liekö jokin vaikea vaihe tai elämäntilanne menossa, jos vain sohvalla viihtyy töllön ääressä?
Asiasta olette varmaan keskustelleet, mutta ei ilmeisesti ole johtanut mihinkään. En tiedä mikä muu auttaisi, kun ei ole kokemusta. Kyllä mieheni auttaa aina, jos pyydän, joten ei ole ongelmia sen suhteen.
Tosin kyllä aikuinen ihminen ymmärtää asiat ilman erillistä käskyäkin tai pyyntöä. Onhan ne kotityöt ihan perusjuttuja elämässä, tuskin vaimosikaan haluaa ihan pellossa elellä. Monille toisen tekemä työ vaan on itsestäänselvyys, eikä osata arvostaa toisen panosta, vaan ajatellaan, että kaikki tulee itsestään tai tippuu taivaasta. Toivottavasti muuten välinne on kunnossa?!
Ainahan parisuhteissa ja avioliitoissa tulee kärhämää ties mistä ja tunnustan, että on niitä meilläkin. Mutta asioista on puhuttu ja tästäkin on, mutta eipä se tulosta ole tuottanut tähän asiaan. En halua enää kuulla hänen perättömiä lupauksia siitä, miten hän tekee ihmeitä kodille...hah.
Minä jäin töissä osa-aikaiseksi kun kotityöt ei alkaneet ukolle maistumaan.
Nyt olen sitten enemmän kotona, hoidan kotityöt ihan mielelläni, pyykkään, siivoanja aina on isännälle lämminruoka pöydässä kun tulee kotiin. Laitan aamuisin myös isännälle eväät reppuun kun se lähtee työmaalle.
Ajattelin että jos aina vain napisen kotitöistä, jotka toista ei kiinnosta pätkän vertaa, kuihtuu liittomme samoin tein. Niinpä sanoin ukolle että jos on vara olla tekemättä kotitöitä, niin jään kotiin. Se passasi isännälle ja tienaan nyt sitten omat viikkorahani osa-aika duuneilla.
Rahaa on hitusen vähemmän, mutta liitto kukoistaa.
En ole enää väsynyt ja kärttyinen, eikä ole ukkokaan. Ei tarvitse tiuskia ja kiukutella mitättömistä jutuista.
Ukko pitää sitten taloudestamme huolta ja muistaa siivouspäivänä kotiin tullessaan minua kukilla ja vie minua useammin ulos syömään jne.
Ehdin siinä sivussa myös kuntoilla ja näin sitten mielenikin pysyy parempana.
Jos joskus tulee tiukka tilanne, niin palaan kokopäivä töihin, mutta silloin ukko saa alkaa kanssani moppaamaan.
Kertomuksesi sai mietteliääksi. Jos heittäisin aluksi ihan herjana vaimolle, että jos sinua ei kiinnosta kotityöt, niin minä siirtyisin osa-aikatyöhön ja näin ollen rouva saa astua puhtaaseen kotiin päivittäin.
Tosin siinäpä hälle olisikin purtavaa, kun rahaa tulisikin vähemmän. Hän kun vielä sattuu saamaan vähemmän palkkaa kuin minä.
toiminut. Luulen että meillä menee jopa vähemmän rahaa arkiseen elämään kuin aikana jolloin olin joka päivä töissä. Ehdin etsiä kaupasta tarjoukset, valmistaa itse kaikki safkat, niin evääksi isännälle töihin, kuin illaksi kotiinkin. Ehdin liikkua kunnallisissa palveluissa (uimahallin kuntosalit muut), eikä tarvitse juosta kieli vyön alla kalliissa kuntoclubeissa. Autolla ei tule ajettua läheskään niin paljon, koska voin pyöräillä kauppaan ym kun on aikaa. Lisäksi olen lopettanut ylettömän kulutuksen muotivaatteisiin ynnä muihin hullutuksiin, joita luulin kiireisenä "bisnesnaisena" tarvitsevani että selviän elossa. Myös iltamenot ovat vähentyneet, ksoka viihdyn nyt kotona, kun saan tehdä kaiken rauhassa, eikä ole riitaa.
Puolisollani on huomattavasti paremmat tulo kuin minulla oli, joten eipä tuo taloutta kaatanut vaikka osa-aikaiseksi jäinkin. Ja isäntä mielellään ostelee minulle lahjoja ja antaa rahaa joskus shoppailuun, koska hänen mielestään ansaitsen sen, kun pidän kodin kunnossa.
Puolisoni onneksi ymmärtää sen että kodin hoito menee työstä, ja kun teen sen, hän myös siitä palkitsee. Itse hän ei vain pidä kotitöistä, mutta en minäkään pitäisi hänen työstään jollain toimistolla.
Kun uransa roskiin heittää.
Naiset usein noin tekevät sinisilmäisesti. J a sitten kun menevät sukset ristiin, ja on vielä pieniä lapsia, niin mites pärjäät vaimo polo?
Miehenpalvelu kokemuksella kun ei kyllä kunnon työt heltiä.
Oma on oksas, jota sahaat.
joten en sahaa omaa oksaani. Opiskelen yliopsitossa joitakin kursseja samalla kun ole kotona. Töissä osa-aikaisesti käydessä pysyn kiinni kehityksessä, sen mikä on tarvis.
En ole kokonaan puolisosta riippuvainen, koska käyn kuitenkin edelleen töissä ja olen jo kartuttanut itselleni pienen omasuuden.
Sahaisin oksaa poikki jos en panostaisi parisuhteeseen. On typerää ajatella että parisuhteessa pitäisi vain pelata omaan pussiin, ja kilpailla puolison kansas siitä kumpi tienaa enemmän ja kumpi menestyy paremmin.
Raha ei kuitenkaan merkitse minulle aivan kaikkea elämässä, vaikka se kovin muodikasta olisikin.
Ei kaikki naiset ole alistettuja jotka kotiin jäävät, se on joillekkin valinta, minulle tietoinen sellainen. Ja ah kuinka voinkaan hyvin kun päästin irti oravanpyörästä ja otin aikaa rakastamiselle. Kaikkea onnellisuutta ei voi rahalla ostaa, vaikka materiaali tekeekin iloiseksi.
Mutta kertokaa nyt hyvät naiset, mikä saa teidät inhoamaan kotitöitä??
Miehiltä en kysy mitään, koska vastaukset ovat tyyliin "Ei ole miesten hommia.."
Tahto tulla palvotuksi ja palvelluksi, kuten kuningattaret?
Tyytymättömyys itseensä, tasa-arvon tavoittelu, mielenosoitus, huomion haku, tyytymättömyys suhteeseen, pahamieli, väsymys, masennus, menkat, kiire, treenit, ystävät, tärkeät puhelut, kynsien ja käsien pilalle meno kun liottaa tiski altaassa, mitäkähän vielä keksisin?
Kaikki vain ei pidä kotitöistä, elävät mieluummin palvottuna tai paskassa. Miksi mitään töitä tekemään jos saa toisen ne tekemään puolestaan?
tuon siivouksen suhteen.
Toisille siisteys ei merkitse niin paljon kuin toisille. Esim minä tykkään et on siistiä ja siskoni taas ei välitä
Ei kaikki naiset inhoa kotitöitä, ei tosiaankaan. En voisi elää missään läävässä, ja hieman siivousfiikkinä en voisi kuvitellakaan eläväni jonkun porsaan kanssa. Kotityöt ovat luonnollinen osa elämääni, taidan olla siis ihan kaheli, kun niistä pidän. Mielelläni teen myös suurinpiirtein kaikki kotityöt yksin. Silloin ainakin työn laatu ja lopputulos on prikulleen sitä, mitä haluan.
Kotityöt voi ottaa myös liikunnan kannalta, mutta se ei kylläkään riitä motivaatioksi sohvaperunalle. Sohvaperunalle, joka ei muutenkaan viitsi vaivautua.
Ei taida tämä selostus kylläkään auttaa sinua....
Kukas sitä nyt kotitöistä tykkäisi. Aika harvassa varmaan on ne. En varsinaisesti inhoa kotitöitä, mutten tykkääkään. Yritän vain olla ajattelematta tykkäänkö vai en ja teen sen mitä täytyy. Tylsiä hommiahan ne on, aikaa vieviä, jokapäiväisiä jne.
Olen siis nainen. Mutta saman vastauksen varmaan saat miehiltäkin. Tylsiä hommia kaikkityynni.
Syytä on vaikea määritellä...kotonamme on siivouspäivä yhteinen (onneksi yhteinen) pakollinen kidutuspäivä, jota ei voi valitettavasti välttää. Kuitenkin mieheni kanssa pidämme suht. koht siististä kodista, Yritämme keksiä jotakin palkitsevaa aina siivouksen jälkeiseksi illaksi; hyvää ruokaa, pullo viiniä...
Kälyni on siivousfriikki ja hänen kotonaan en kyllä tunne viihtyväni lainkaan; kodinomainen ilmapiiri muodostuu mielestäni vähän siellä täällä lojuvista lehdistä ja kirjoista yms. elämän jäljistä. Muutama tunti kälylläni kylässä ja jännitysniskakipu iskee...
on pyykkäri ja silittäjä? Kuka käy kaupassa ja tekee ruokaa? Siivoa vessat? Pesee ikkunat ja matot? Joku varmaan vie roskat ja lehdet roskiin? Sinäkö teet tuon kaiken?
Noista luettelemistasi tehtävistä minä teen seuraavat:
- vie roskat ja lehdet roskiin
- Siivoa vessat
ja nämä tehdään sitten porukalla:
- tekee ruokaa (milloin mitenkin............)
- Pesee ikkunat (kerran vuodessa, muttei mattoja)
että kotitöiden jako on oikeesti noin pahasti epätasapainossa, niin sulla on TÄYSI OIKEUS olla vihainen. Auttaisko suorat sanat? Teet listan kotitöistä ja kysyt mitkä työt akka ALKAA hoitamaan. Siis ei mitään nössöilyä vaan kunnon sota pystyyn ja hommat jakoon. Kotitöiden jako/jakamattomuus on muistaakseni mukana eroon vaikuttaneissa tekijöissä - oliko se jopa 60%:lla...
"Tiskivuorot pelastavat parisuhteen"
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kotitöiden tasapuolinen jakaminen on yksi tärkeimpiä onnistuneen parisuhteen edellytyksiä.
Tiskivuorot pitävät avioliiton paremmin kasassa kuin yhteiset lapset.
Pitääkö paikkansa :)
Nimittäin astiapesukoneen hankinta aikoinaan. Nyt isäntä hoitaa astiat ja minä pyykit. Hyvin menee kun loput tehdään yhdessä tai se tekee kummalla on vapaapäivä tai aikaa laitella kotia.
Jos ei ota stressiä kotitöistä, vaan tekee joka päivä vähän jotain, niin homma toimii ja koti pysyy siistinä. Jos jättää kaiken siivouksen yhdelle päivälle ja meinaa hoidella siivouksen yksin, niin se voi alkaa ressaamaan kun miettii vain työ paljoutta ja mistä aloittaisi. Sitten kiukuttaa ja tulee riitaa
On parempi meillä, että on yksi päivä kun siivotaan kuin, että minä tressaan siisteydestä joka päivä.
Lyhyesti ja ytimekkästi:
Meillä miehen kanssa 3 alle 8-vuotiasta lasta, kumpikin aikuinen työttömänä. Kotitöiden ja lastenhoidon osalta jutut menee näin; miehellä mahd. remontointi, elikäs noin 10 tuntia kuukaudessa tällä hetkellä, lumityöt/nurmikon ajot, kaupassa käynti, puiden haku, talon lämmitys ja ruuanlaitto. Minulle jää: siivous, tiskaus, vaatehuolto, laskunmaksut, lastenhoito, roskikset, ja autojen huolto ja ylläpito -tai lähinnä huoltoaikojen varaamiset jne. Miehellä riittää aikaa harrastuksille, minulla ei riitä, koska en voi sanoa lapsilleni jatkuvasti "äiti ei ehdi". Mies ei auta oma-aloitteisesti missään, vaan joudun aina pyytämään, ja sekös miestä kalvaa, kun joutuu auttamaan. Olisi niin mukava istui ja pelata koneilla. Jos erehdyn pyytämään että voisiko hän huolehtia esim. tiskikoneesta, niin vastaus on aina tyyliin: "tarvitsen palkinnon". Seksiä. Olenko minä kone? Olenko minä tosiaan pelkkä reikä patjassa? Kai sitä seksiäkin sais jos sitä jaksais harrastaa, mutta kodintöiden jälkeen on aikalailla poikki. Mutta mies ei sitä ymmärrä ja syyttää minua -pelkästään- minua, että minussa on vika, ja että hänellä on oikeus seksiin. Hmm.. Minne minun oikeuteni hävisivät? Ja puhuminen ei auta, koska "hänen ei tarvitse kuunnella".
Jätä kotityöt tekemättä hetkeksi ja sano ettet jaksa. ei sitä aina tarvi olla kaikki tiptop.Ottakaa rennosti välillä ja hankkikoon miehesi hutsun maksamaan palkka luonnossa.
No eipä toimi. On kokeiltu jo. Sen äiti tai mummo tulee tekemään ne kotityöt, ja (ex-)mies pistää aina syyn mun niskaa, ja ne kusipää ihmiset uskovat sen. Maksullisiin miehellä ei ole varaa, koska syöminen, konsolipelit, alkoholi yms vievät rahat. Muita neuvoja?!
Vaihra miestä.
jos kokeelisit päinvastaasta, rupea siivousintoilijaksi. Tee siitä harrastus. Ja sit nipoolet sillä ja nalkutat kun mies sotkee...Ei se palkintoja tarvi vaan kunnon opetuksen. Ja sun ei kyl ole pakko kattella sen äiteetä tai mummoa siivoamas teirän asuntoa