ketuttaa oma "omistushaluisuus"

Eli meillä on tuore suhde ja mies on mun ensi rakkaus. Meillä on aika reilustikin ikä eroa, joka aiheutti alussa muille jonkun näköistä jos jonkin näköistä ongelmaa, mutta yhdisti meitä.Ehkä tyhmää, että melkein samantien muutin epävirallisesti miehen luo asumaan, koska muuten yhteinen aika jää todella vähiin. Nyt kumminkin olen itse huomannut olevani välillä vähän turhankin mustis. Sen vielä pystyn sulattamaan, että autojen/autourheilun takia joudun odottelemaan illat miestä pois tallista tai kisoista, vaikka välillä rankkaa sekin, koska itse en ole paikkakunnalta kotoisin, vaan töitten perässä muuttanut ja kavereita ei ole pahemmin siunaantunut. Mutta mutta nyt vituttaa se, että miehellä tuntuu olevan kaiken maailman muita menoja koko ajan, eikä tuo tunnu välillä edes tajuavan, että minuakin voisi mukaan pyytää. Kännissä sitten soittaa, että anteeksi kun menee myöhää ja plaaplaa. Yrittää sitten ilmeisesti paikkailla jotain huonoa omaa tuntoa ja sanoo rakastavansa ym. mutta koska itsellä on aika suuri varaus humalassa puhumisiin(äiti alkoholisti) on aika vaikeaa edes yrittää uskoa, että toinen on tosissaan.
Yhdessä oleva aika, silloin kun sitä löytyy on todella ihanaa ja voin väittää olevani rakastunut, vaikka alitajuisesti yritän ehkä pitää pientä varausta, koska omalla tavallani pelkään, että mies satuttaa minua, ihan ajattelemattaan.
Vitutaa tämmönen, kun välillä tuntuu,että mies olettaa minun istuvan kotona odottamassa, koska hänellä on aikaa minulle. Toisaalta kumminkin olen valmis odottamaan vaikka sitten edes sitä tuntia joka häneltä liikenee.
sekava purkaus, mutta pakko päästä jonnekkin selvittämään päätään.
101809
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Eli tuo kuulosti nyt vähän siltä, etteikö suhteessa toinen saisi mennä ,mutta olen kyllä sitä mieltä, että molemmilla saa pitääkin olla omia menoja, mutta silti on välillä vaikeaa kun toinen menee melkein kaikki illat vaikka tietää että minun töitten takia ne ovat ainoat mahdollisuudet viettää yhteistä aikaa.

Äänestä

"Yrittää sitten ilmeisesti paikkailla jotain huonoa omaa tuntoa ja sanoo rakastavansa ym. mutta koska itsellä on aika suuri varaus humalassa puhumisiin(äiti alkoholisti) on aika vaikeaa edes yrittää uskoa, että toinen on tosissaan. "

Jos sinua rakastaa, miksi on sitten tarvetta kännätä? Ja sitten vielä jättää sinut yksin. Toivottavasti et ole rakastunut alkoholistiin ja vielä sellaiseen, joka rakkauteen vetoamalla saa sinulta anteeksi kaikki toilailut.
Jos minä rakastun naiseen, niin en todellakaan jättäisi tätä yksin kotiin odottamaan vaan olisin siellä aina kun ehtisin.

Nyt suhteen ollessa vielä tuore on tärkeää miettiä, onko suhde kehittymässä oikeaan suuntaan. Jos kaverit ja kännit ovat teidän välissänne, tuntuu yhtälö aika vaikealta onnellisen tulevaisuuden kannalta.

Äänestä

Yritän kehottaa sinua elämään omaa elämääsi. Tee kuten miehesi tekee. Mene ystäviesi luoksi, harrasta jne. Kun miehesi huomaa, että et vain odota, hän ei ehkä pidäkään sinua niin itsestäänselvyytenä.

Tsemppiä.

Äänestä
  • lisäisin; järjestä ne menosi silloin kun miehelläsi olisi aikaa/halua viettää yhteistä aikaa.
    Voi olla että pistäis miettimään...

    Äänestä

Älä ole itsellesi kiukkuinen. Et ole sairaalla tavalla mustis.
Se on vaan niin että monella miehellä menee nuo tärkeys asiat vi####en.
Olen huomannut että pahimpia naisen unohtajia ovat..
1.Urheiluhullut
2.Autohullut
3.Moottoripyöräkerhohullut
4.Työhullut
5.Äidin napanuorahullut
Näistäkin saa vielä miehiä, mutta tiukkaa tekee.
Se tuntuu naisesta kauhealle kun sijanumero miehen tärkeysjärjestyksessä on n.15 -siinä stereoitten ja kaukosäätimen välissä.
Toivottavasti saat miehen ruotuun. Älä vaivu mihinkään itsesääliin ja kuvittele että vika olisi sinussa. Miehellä vaan ei nyt sytytä.

Äänestä
  • Juu, aivan samaa mieltä!! Itse löydyn tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalta 10? Mies työhullu ja omaan napaansa tuijottava ***pää. Mutta minä en välitä, kunhan löydän naisensa huomioon ottavan fiksun miehen niin se on hasta la vista!

    Äänestä

Tämä tulee aika paljon "myöhässä", mutta löysin tämän kun etsiskelin ratkaisua omaan tilanteeseeni.

Musta tuntuu ihan samalta. Aina mä olen tärkeysjärjestyksessä viimeisenä, vaikka yritän mitä. Mies tuntuu olettavan, että mulla on aina aikaa silloin kun hänelle sattuu sopimaan yhdessäolo. Hänellä on enemmän sosiaalista elämää kuin mulla, mikä tässä tilanteessa on kai ihan normaalia: olen muuttanut uudelle paikkakunnalle hänen perässään enkä ole oikein löytänyt täältä ikäistäni seuraa. Työkaverit on ihan mukavia, mutta niillä kaikilla on jo perhe ja oma elämä, eikä mulla pahemmin ole niissä tilaa poikkeustilanteita lukuunottamatta. Mistä mä löydän seuraa? Olen itsekin miettinyt tuota, että pitäisi varmaan järkätä päällekkäisiä menoja miehen kanssa, ehkä hän silloin tajuaisi pitää minua muunakin kuin itsestäänselvyytenä. Mutta miten, mistä tällaisessa tuppukylässä löytää mitään tekemistä tai seuraa? Vai pitääkö mun vaan tyytyä osaani? Kaikesta huolimatta kuitenkin rakastan häntä. Onko ehdotuksia?

Äänestä
  • Etsiskelin kanssa samanlaisia ajatuksia muilta ja löysin täältä.

    Mulla on ihan samanlainen tilanne. Oma mies on ihana ja välittää. Oon ite muuttanu paikkakunnalle enkä oo oikeen saanu täältä vielä kavereita. Mies sen sijaan on asunu täällä jo syksystä asti, ja hänellä on koulun kautta paljon kavereita. Lähinnä sellaisia, joiden kanssa hän lähtee ryyppäämään. Minusta tuntuu, että hän on menossa 10 kertaa enemmän kuin minä. Ja kun hän lähtee ryyppäämään, niin istun aina yksin kotona odottamassa. Olen yrittänyt kysyä, voisiko hänen kavereidensa tyttöystävät ottaa mukaan, mutta kuulemmat muut eivät halua. Hän voisi ottaa minut kyllä mukaan, mutta en viihdy pelkästään näiden poikien seurassa sillä jutut ovat vähän rivoja ja törkeitä minun makuun. Olisi kivaa siis saada tyttöseuraa.

    Olenko siis vain kateellinen miehelleni, koska hänellä on enemmän "elämää" kuin minulla? En tiedä mitä tehdä. MInulla on todella ihana ja läheinen suhde häneen, mutta samalla tunnen itseni hyvin yksinäiseksi.

    Äänestä

Mä olen miettiny jopa eroa. Mulla on vähän samankaltainen tilanne, paitsi että olen asunut ikäni samalla seudulla. Meillä oli juuri ero lähellä, mutta saatiin asiat selvitettyä, tuntuu vaan, että mä olen olen jollain sijalla 20 :(

Mistä päin kirjoittelet? Mä kaipaan läheisyyttä ja huomioin kumppaniani ;)
Nojoo eihän tää mikään treffi palsta ole..

Olen siis 32v mies.

Äänestä

Meillä oli avomiehen kanssa sama ongelma ennen. Hänellä oli omat menot ja omat kaverit ja minulla omani. Mutta jossain vaiheessa hän tajusi itsekin kaipaavansa yhteistä aikaa ja alkoi pyytää minua mukaan kavereidensa kanssa ja aloimme hengailemaan pariskunnittain. Ehkä meno ei ole ihan yhtä villiä kuin poikaporukalla, mutta ainakin voimme viettää aikaa yhdessä samalla kun näemme nyt jo yhteisiä kavereitamme.

Perhe on miehelleni aina ykkönen, mutta se tarkoittaa hänen kohdallaan siis hänen äitiä, isää mummoja ja niin pois päin. Se on hieno piirre miehessä, mutta välillä ottaa päähän kun lupaillaan minunkin puolesta että osallistumme kymmeniin eri haravoimistalkoisiin yms. ja sitten vittuillan viikkokausia jos en lähde mukaan.Tässä arvojärjestyksessä olen aina viimeinen. Äidin sana on aina paaaaaljon painavampi kuin minun. Anopin kanssa meillä on kyllä tosi hyvät välit ja hän on hieno ihminen, mutta olisihan se kiva joskus olla sen oman miehen ykkösnainen. Ja ärsyttää sellaiset kommentit kuin "meidän äiti kyllä tekee tämän asian niin ja meidän äiti on kyllä aina käyttänyt tuota ja tätä" no Ehkäpä minä en ole teidän äiti ja ehkäpä minä teen asiat omalla tavallani! Mutta hulluinta on ehkä se että en ole mustasukkaisen miehen ja tämän äidin läheisestä suhteesta vaan lähinnä vihainen miehelle, joka yrittää asettaa minua väkisin äitinsä muottiin! Kuullostaako yhtään järkevältä?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Trulli_ kirjoitti:

Eli meillä on tuore suhde ja mies on mun ensi rakkaus. Meillä on aika reilustikin ikä eroa, joka aiheutti alussa muille jonkun näköistä jos jonkin näköistä ongelmaa, mutta yhdisti meitä.Ehkä tyhmää, että melkein samantien muutin epävirallisesti miehen luo asumaan, koska muuten yhteinen aika jää todella vähiin. Nyt kumminkin olen itse huomannut olevani välillä vähän turhankin mustis. Sen vielä pystyn sulattamaan, että autojen/autourheilun takia joudun odottelemaan illat miestä pois tallista tai kisoista, vaikka välillä rankkaa sekin, koska itse en ole paikkakunnalta kotoisin, vaan töitten perässä muuttanut ja kavereita ei ole pahemmin siunaantunut. Mutta mutta nyt vituttaa se, että miehellä tuntuu olevan kaiken maailman muita menoja koko ajan, eikä tuo tunnu välillä edes tajuavan, että minuakin voisi mukaan pyytää. Kännissä sitten soittaa, että anteeksi kun menee myöhää ja plaaplaa. Yrittää sitten ilmeisesti paikkailla jotain huonoa omaa tuntoa ja sanoo rakastavansa ym. mutta koska itsellä on aika suuri varaus humalassa puhumisiin(äiti alkoholisti) on aika vaikeaa edes yrittää uskoa, että toinen on tosissaan.
Yhdessä oleva aika, silloin kun sitä löytyy on todella ihanaa ja voin väittää olevani rakastunut, vaikka alitajuisesti yritän ehkä pitää pientä varausta, koska omalla tavallani pelkään, että mies satuttaa minua, ihan ajattelemattaan.
Vitutaa tämmönen, kun välillä tuntuu,että mies olettaa minun istuvan kotona odottamassa, koska hänellä on aikaa minulle. Toisaalta kumminkin olen valmis odottamaan vaikka sitten edes sitä tuntia joka häneltä liikenee.
sekava purkaus, mutta pakko päästä jonnekkin selvittämään päätään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu