veljeni kuoli 3 kk sitten. olen murheen murtama. muistona on vain sohva jolla veljeni istui viimeisenä iltanaan.
menetin veljeni
täysi sisus
51270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
suureen suruusi. Minäkin olen menettänyt rakkaan veljeni ja tiedän, miltä se tuntuu. Voimia sinulle tosi paljon.
14,
14.2.-07 ystäväin päivänä sain tiedon....velu oli poistunut keskuudestamme....saa nähdä milloin on päivä että siitä selviää.......
veljestäsi.Surusi on suuri ettet varmaan jaksa vielä ajatellakkaan mitään muuta.Veljesi asuu sydämmessäsi ja sieltä löytyy ne muistot.Löydät ne sieltä ja ajanmyötä kumpuaa yhä uusia muistoja.Olen mukana surussasi.
Otan osaa. Mäkin menetin veljeni viime vuonna. Parempaa kuuluu jo, mutta vaikeita päiviä on vieläkin välillä. Tuntuu, että elämästä on kadonnut ilo. Veljestä jäi ihania muistoja, jotka auttavat jaksamaan.
Kauhea ikävä mulla on edelleenkin rakasta pikkuveljeäni!
Osanottoni suureen suruusi.
Huomenna tulee viikko oman veljeni pois nukkumisesta. Kaikki on niin outoa.. Hän oli muutamakuukausi sitten täyttänyt 30v. ja sitten viime maanantaina hän ei enään herännyt. Paljon kysymyksiä on mielessä?
Äidin takia sitä yrittää olla vahva, kotona aina helpompaa kun mies vierellä ja kotitöihin pääsee pakoon surua..
Pelottaa ettei osaa surra, sureminen pelottaa, ei nukuta, ei itketä, ahdistaa vaan niin kamalasti, rintaan sattuu. Ihmisten kohtaaminen pelottaa. Kaupassa yms paikoissa on alkanut tulemaan paniikki kohtauksia. Alitajunnassa yrittää miettiä että kaikki on hyvin, se onkin ollut vaan pahaa unta, tavallaan ei anna itsensä hyväksyä tapahtunutta..