Monet tahot seuraavat palstaa, työttömiä herjaavat, haluatteko olla idiootteja?
Hillitkää siis kielenkantojanne.
Hillitkää siis kielenkantojanne.
Palstasta !!
proffajoo
7388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
minunkin viestejä on sensuroitu, vaikka ovat ollet mielestäni kilttettejä. En ole paha.
Miksi se piti sensuroida? noh tässä uudestaan:
16.5.2002
Paperiteollisuuden yhteistyöprojekti:
Henkilöstön hyvinvointi menestyksen takeeksi
Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta lisääntyy Suomessa lähivuosina. Paperiteollisuus ja Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipoli (TKK Dipoli) aloittivat toukokuun alussa Työhyvinvointi ja tuottavuus -projektin, jonka tavoitteena on paperiteollisuuden työvoiman saatavuuden turvaaminen ja tuottavuuden parantaminen henkilöstön työhyvinvointia edistämällä.
Työvoiman vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi ikääntyvän henkilöstön nopea ja ennenaikainen poistuminen työelämästä. Työttömyyseläkkeen tultua käyttöön vuonna 1970 monetkaan yritykset eivät enää välittäneet kouluttaa ikääntyviä työntekijöitään, vaan siirsivät heidät ns. eläkeputkeen jo 55 ikävuoden jälkeen.
Pääsyynä toimintamallin yleistymiseen olivat johdon asenteet: ikääntyvien tietämystä, työkokemusta ja sosiaalisia taitoja ei osattu eikä haluttu hyödyntää. Nyt yrityksissä on vähitellen herätty huomaamaan, että ikääntyvääkin henkilöstöä tarvitaan. Ikäkeskustelun sisältö on laajentunut, ja valtiovaltakin on tullut mukaan työelämän kehittämiseen.
Pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa ammattitaitoisesta työvoimasta yritysten on muutettava henkilöstöpolitiikkaansa niin, että työntekijät pysyvät fyysisesti ja henkisesti hyväkuntoisina ja viihtyvät työssään.
Motivoitunut henkilöstä menestyksen edellytys
Paperiteollisuudessa henkilöstön hyvinvoinnin merkitys on jo tiedostettu ja sen ymmärretään olevan suorassa suhteessa tuottavuuteen. UPM-Kymmene Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan noin neljäsosa yrityksen suorituskyvystä selittyy inhimillisen suorituskyvyn osatekijöillä.
Vuoteen 2006 mennessä paperiteollisuuden työvoimasta siirtyy eläkkeelle 30 prosenttia. Tästä aiheutuvat kustannukset heikentävät yritysten tulosta. Lisäksi ikääntyvät työntekijät vievät mukanaan kokemusperäistä, ns. hiljaista tietoa, jota on vaikea mitata, mutta jolla on selvä vaikutus yrityksen jokapäiväiseen toimintaan ja tuottavuuteen.
Työhyvinvointiin vaikuttavat mm. työtehtävien mielekkyys, kuormittavuus, vaikutus-, yhteistyö- ja kouluttautumismahdollisuudet, esimiehen ja alaisen väliset suhteet, tiedonkulku yrityksen sisällä ja tasa-arvo.
Työhyvinvointi ja tuottavuus -projektin avulla paperiyritykset etsivät keinoja, joilla voidaan hidastaa työntekijöiden siirtymistä eläkkeelle, lisätä eri ikäryhmien välistä yhteistyötä, jolloin myös ns. hiljainen tieto siirtyy paremmin sukupolvelta toiselle, sekä kehittää uusia ajatus- ja toimintamalleja ja johtamiskäytäntöjä.
Projektissa ovat mukana kaikki paperiteollisuuden työmarkkinaosapuolet. Hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet johtaja Arto Tähtinen Metsäteollisuus ry:stä, pääsihteeri Artturi Pennanen Paperiliitosta, projektipäällikkö Reijo Honkasalo Stora Ensosta, projektikoordinaattori Asko Heikkilä työministeriöstä ja toimitusjohtaja Riitta Suurla Taitoakatemia Oy:stä. Yrityksistä ovat mukana UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, M-real Oyj, Oy Metsä-Botnia Ab ja Georgia-Pacific Finland Oy Nokian Paperi.
Työvoimapula ei liikauta enää ketään Suomessa
13.12.2007 10.47 | ilkkalampi | Uutiset, Työ & bisnes
Nokia on kertonut siirtävänsä matkapuhelintuotannon kokoonpanolinjoja Salosta Koreaan. Koreassa on vapaata työvoimaa matkapuhelinten kokoonpanoon. Suomesta Nokia ei löytänyt Saloon tarpeeksi työntekijöitä. Lähes neljällesadalle olisi ollut työtä tarjolla.
Tämä ei taida olla enää suuri uutinen Suomessa, vaikka niin luulisi.
Mutta niin suurta määrä Suomesta ei enää löytynyt. Löytävätkö muutkaan yritykset?
Nokia on siirtänyt Suomesta työtä lähelle asiakkaita ja päämarkkinoita jo toistakymmentä vuotta. Näin ovat tehneet sadat muutkin suomalaiset yritykset.
Nokia on rakentanut suuria kokoonpanotehtaita esimerkiksi Kiinaan, koska lopputuotteet kootaan lähellä markkinoita ja siellä, missä se on edullisinta.
Mutta Salon tapaus on hyvin oireellinen. Salossa haluttiin kuitenkin lisätä matkapuhelinvalmistuksen alkupään kokoonpanotöitä. Tehtaaseen on haettu kesästä lähtien uusia ihmisiä. Nyt vahvuus on 2 600 työntekijää. Neljälle sadalle olisi ollut työtä tarjolla.
Tätä määrää ei löytynyt Salon seudulta eikä muualtakaan Suomesta. Suomessa ei ole kovinkaan paljon vapaata työvoimakapasiteettia. Työllisyysaste on nyt 70 prosenttia ja työttömyysaste on runsaat kuusi prosenttia. Tavoitteena on edelleen noin 75 prosentin työllisyysaste.
Miten se voidaan saavuttaa, jos yhä useampi ala liputtaa voimattomana työvoimapulan vuoksi? Suomeen on vaikea houkutella maahanmuuttajia, jos tuhannet jo Suomeen saapuneetkaan maahanmuuttajat eivät työllisty. Tiedättekö, mihin kaikki tämä kehitys johtaa? Kertokaa.
Ilkka LampiIlkka Lampi, Kauppalehti
Voit tilata tämän artikkelin kommentit RSS 2.0 -virtana. Voit kirjoittaa kommentteja tai lähettää paluuviitteen omalta sivustoltasi.
Työvoimapula pakottaa robottiostoksille
[Kuva: Festo]
Työvoimapula ja suuri tilauskanta ajavat teollisuutta lisäämään automaatiota. Kun osaavia ihmisiä ei ole, on pakko ostaa robotiikkaa.
Viime vuodet ovat olleet tekniselle tukkukaupalle vauhdikkaita. Myynti on kasvanut yli kymmenen prosentin tahtia.
Teknisen kaupan liiton eli TKL:n toimitusjohtaja Klaus Katara sanoo kevään näyttävän hyvältä, vaikka vauhti hieman hiipuukin.
”Asiakkaiden rahkeet eivät riitä kasvattamaan tuotantoa entiseen malliin. Seinä on tullut vastaan.”
Tekninen kauppa on merkittävä tavarantoimittaja kaikille Suomen suurille teollisuudenaloille.
Alan myynti on kymmenen miljardia euroa eli saman verran kuin päivittäistavarakauppa.
Myynti on sujunut niin hyvin, etteivät tavara- ja raaka-ainetoimittajat ole pysyneet vauhdissa mukana. Alan suurimpana ongelmana on tavarapula ja siitä seuraavat pitkät toimitusajat.
Pulaa on muun muassa komponenteista ja erikoisteräksistä. Isoja laakereita tilaaja saa varautua odottamaan jopa pari vuotta.
Myös pula osaavasta työvoimasta ajaa teollisuutta lisäämään automaatiota.
”Yritysten tilauskirjat ovat täynnä. Kun sovituille töille ei löydy tekijöitä, on pakko ostaa robotteja”, Katara sanoo.
Aika kynnyskysymyksenä
Itse tykkäisin työnä tuollaisesta kokoonpanotyöstä, jos osaisin käsilläni tehdä jotain. Salo on toki kaukana, täällä kokeilin aikoinaan mutta ei siitä mitään tullut, olen liian kömpelö ja sain onneksi siirron toimistotehtäviin. En oikein ole löytänyt itselleni soveltuvaa alaa muualta, kömpelönä on moni ala poissuljettu - hoitoalalla on oltava kädentaitoja, sillä siellä pitää piikittää, poistaa tikkejä yms. Työmarkkinakelpoisen mielestä ei tarvitse, mutta hoitsukaverini sanoi, että ehdottomasti on oltava tarkkuutta ja kädentaitoa.
On kohtuutonta odottaa, että työttömänä soveltuisi kaikkeen.
Eli: Pula on valmiista osaajista. Duunarialoille olisi tulijoita, jos koulutettaisiin. Ammattikouluihin hakijamäärät ovat suoraan suhteessa siihen, millä alalla milloinkin on töitä. Metalliala romahti ja hakijoista oli pulaa, samoin kävi rakennusalalle. Nyt rakennusalalle on järjestetty jopa pääsykokeita, kun hakijoita on niin paljon. Oppisopimuksella ja muuntokoulutuksilla yritykset voisivat kouluttaa itselleen työvoimaa, jos haluaisivat. Mutta eivät halua.
ime munaa