Miksi prof. Rickhard Dawkins valehteli?
Onko väärien tietojen antaminen tieteellisessä todistelussa sallittua silloin, kun ne esitetään "yhteisen edun nimissä"?
Monissa kehitysoppia puoltavissa artikkeleissa ja väittelyissä on viitattu Rickhard Dawkinsin julkaisuihin, joista ehkä kuuluisin on Tieteen huiput -kirjasarjaan kuuluva "Viesti miljardien vuosien takaa". Kirjassa, joka julkaistiin v. 1994, väitetään mm., ettei elävä organismi eroa elottomasta materiaalista ja että biologia on vuoden 1953 jälkeen muuttunut digitaalisen tiedon tutkimiseksi.
Dawkinsin pääväittämä on, että kaikki on kehittynyt vaiheittain pitkien aikojen kuluessa. Välimuotojen puuttuminen fossiilikerrostumista ei häntä häiritse. Hänen mukaansa: "Asteittaiseen kehitykseen kuuluvien välimuotojen hahmottaminen on joskus vaikeaa. Siihen tarvitaan kekseliäisyyttä. Jos välimuodot eivät valkene, syynä on kekseliäisyyden puute eikä suinkaan se, että välimuodot puuttuisivat. Ne ovat joskus olleet olemassa".
Runsaasti tilaa kirjassaan Dawkins on käyttänyt selostaessaan, miten silmä on kehittynyt luonnonvalinnan kautta. Todistelu perustuu on ruotsalaisten tutkijoiden Dan Nilssonin ja Susanne Pelgerin laatimaan tietokoneohjelmaan ja siihen, miten tämän ohjelman avulla voitiin todistaa toimivan silmän vaiheittainen syntyminen kehitysopin mukaan hyvin lyhyessä ajassa. Tulosten pohjalta Dawkins pitää todistettuna sitä, että "silmä on kehittynyt erilaisille selkärangattomille omia aikojaan 40 - 60 kertaa."
Dawkinsin mukaan fossiilistosta puuttuvien välivaiheiden tilalle on keksittävä järkevän tuntuisia vaihtoehtoja. Keksittyjen "välivaiheiden järkevyys riittää horjuttamaan epäilyjä, vaikka välivaiheiden sarja ei kaikilta osin pitäisikään paikkaansa. Sama pätee kaikkiin muihinkin kirjassa esitettyihin esimerkkeihin, mm.linssillä varustettuun silmään" (s 95).
Kirjan tullessa julkisuuteen v. 1994, silmän kehittymiseen liittyvä tietokoneohjelma tuli tunnetuksi mm. Nature-lehden kautta.
Kysymyksessä olisi ollut hyvin merkittävä tietokoneohjelma, jos sellainen olisi laadittu. Tutkijoille todennäköisesti selvisi nopeasti, että mainittua ohjelmaa ei ollut olemassa ja että todisteet silmän kehittymisestä vaiheittain olivat vain Dawkinsin mielikuvitusta.
Vaikka kysymyksessä oli tahallinen ja laaja-alainen lukijoiden huijaus, pysyi tiedemaailma kutenkin vaiti. Miksi? Hyväksytäänkö tieteentekijöiden piirissä väärennökset ja valehtelu, kun ne julkistetaan tietyssä tarkoituksessa?
Onko vääryys vahvemman oikeutta?
Kehitysopin levittämisessä kaikki keinot ovat olleet sallittuja. Tämä voidaan havaita, kun otamme muutamia esimerkkejä sen historiasta:
1) Kehitysopin kannalta ehkä järkyttävin tapahtuma sattui muutamia vuosia Charles Darwinin kirjan "Lajien synty" julkaisun jälkeen. Ranskalainen tiedemies Louis Pasteur (1822-95) pystyi tieteellisin kokein todistamaan, että elämä ei synnykään aineesta itsestään vaan vain elämä tuottaa elämää. Tämä oli kehitysoppiin uskovien kannalta peräti haitallinen väite, sillä olihan C. Darwin itse ehdottanut elämän syntypaikaksi lämpimiä lammikoita.1 Eipä siis ihme, että hiukan yli kuukauden kuluttua Pasteurin tutkimusten julkitulon (v. 1864) jälkeen Ranskan lounaisosasta löydettiin meteori, jossa väitettiin olleen jälkiä elämästä. Avaruudesta tulleella elämällä haluttiin kumota Pasteurin tieteelliset havainnot. Vuonna 1871 tiedeyhteisö julkisti virallisesti hyväksyvänsä meteorin antaman todisteen, että elämä on tullut maapallolle avaruudesta.2 Vasta paljon myöhemmin tutkijat pääsivät tutkimaan ko. meteoria. Tutkimusten tulos oli, että ns. elämän jäljet olivat rautasulfiitin jättämiä kidejälkiä - eivät todisteita elämästä.3 Tätä kehitysopin kannalta haitallista tutkimustulosta ei välitetty yleisön tietoon.
Mikroskoopin läpi piirretty kuva meteorin sisältämästä todistuksesta, että elämä tulee maapallolle avaruudesta - todettiin myöhemmin rautasulfiitiksi.
2) Pari vuotta Pasteurin tutkimusten julkaisun jälkeen (v.1866) saksalainen kehitysopin esitaistelijana tunnetuksi tullut Ernst Haeckel ilmoitti, että maapallolla elämä saa alkunsa alkulimasta, jolle annettiin nimeksi monera. Jo vuonna 1868 tämän aineen löysi toinen Darwinin tunnettu tukija, englantilainen Thomas Huxley. Alkulima, jota löytyi valtamerien pohjasta, sai tieteelliseksi nimekseen Bathybius haeckelii. Monera-alkulima piirrettiin oppi- ja tiedekirjojen lajien kehityspuun juureen osoittamaan mistä elämä sai alkunsa. Todellisuudessa alkulima oli kipsin ja alkoholin seos, jolla elämän kanssa ei ollut mitään tekemistä. Kehitysopin kannattajien tarkoituksena oli alkulima-ideaa käyttäen vahvistaa omia näkemyksiään ja heikentää ihmisten uskoa Pasteurin kokeiden tuloksiin.
3) Ernst Haeckelin v. 1866 piirtämät ja julkaisemat sikiökuvat - joilla pyrittiin todistamaan, että kaikki eläimet toistavat sikiökehityksen aikana lajien kehityksen mukaiset välivaiheensa - ovat edelleen käytössä lähes kaikissa nykyisissä biologian oppikirjoissa. Tarkoituksena on kuvin havainnollistaa, että esim. ihmissikiö toistaa lajin varhaiset kehitysvaiheet4 ja siksi ne muistuttaisivat alkuvaiheessa kalojen tai matelijoiden alkioita. Haeckelin piirrokset todistavat edelleen kehitysopin puolesta, vaikka hänet tuomittiin piirrosväärennöksistään muutamia vuosia niiden julkaisemisen jälkeen ja vaikka jo v. 1874 Wilhelm His osoitti, että piirroksilla annetaan virheellinen kuva sikiön kehityksestä. Stephen Jay Gould vertaa Haeckelin väärennöksiä akateemiseen murhaan. Niin räikeästä ihmisten harhaanjohtamisesta on kysymys.
4) Kehitysopin kannalta suuri kysymys on, miten synnytetään uusia vaihtoehtoja, jotta kehitysopin mukainen luonnonvalinta voisi toimia. Ratkaisun toi v. 1904 Hugo de Vries, joka ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy uusia lajeja. Vaikka Edward Jeffrey jo samana vuonna ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy vain haitallisia muotoja - ei uusia lajeja - otettiin Vriesin havainnot kehitysoppia tukevana tieteellisenä totuutena vastaan sekä Yhdysvalloissa että myöhemmin Euroopassa. Vuosikymmenien aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Jeffrey oli oikeassa. Mutaatioiden kautta ei ole koskaan pystytty luomaan mitään uutta. Kuitenkin mutaatiot ovat edelleen mm. koulujen oppikirjoissa esimerkkinä ainoana luovana voimana, joka vie lajien kehittymistä eteenpäin.
Banaanikärpäsen
A) terve yksilö,
B) tynkäsiipinen, joka ei voi lentää ja
C) ylimääräissä siivissä ei ole lihaksia eikä yhtetyttä aivoihin.
5) Neuvostoliittolainen tutkija A. I. Oparin ilmoitti v. 1920, että elämän sattumanvarainen synty alkumaapallolla oli mahdollista, koska alkuilmakehä ei silloin sisältänyt happea ja oli muutenkin erilainen kuin nykyään. 1950-luvun alussa Stanley Miller jäljitteli koeputkistoissaan Oparinin ilmoittamia olosuhteita ja tuotti vesihöyryn, metaanin, ammoniakin ja typen seoksesta kuumentaen ja sähköpurkausten avulla seoksen, jossa oli mm. joitakin aminohappoja. Koska proteiinit koostuvat aminohapoista, pidettiin Millerin koetta todistuksena elämän synnystä alkuilmakehän aikaisissa olosuhteissa.
Nämä kokeessa syntyneet aminohapot eivät kelvanneet valkuaisaineiden rakennusaineiksi ja oletettua alkuilmakehää ei tutkimusten mukaan ole koskaan ollut. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut siihen, että Millerin koetta edelleen pidetään mm. oppikirjoissa todisteena elämän sattumanvaraiselle itsestään syntymiselle.
Duboisin kahden vuoden aikana löytämistä osista muodostettiin Jaavan ihminen.
6) Ihmisen kehitykseen ja apinamaiseen alkuperään liittyviä todisteita on esitelty tässä kirjoitussarjassa runsaasti. Otamme vain lyhyen yhteenvedon:
v. 1893 hollantilainen Eugene Dubois kokosi Erns Haeckelin ohjeiden mukaan kahden vuoden aikana löytämistään ihmisen ja apinan luista alkuihmisen, Jaavan ihminen. Myöhemmin Dubois ilmoitti, että kysymyksessä oli väärennös. Kuitenkin mainittu Jaavan ihminen on edelleen yhtenä todisteena ihmisen ja apinan sukulaisuudesta,
v. 1912 löydettiin Englannista pääkallon osia, joista muodostettiin Piltdownin ihminen. Tämä löytö oli vahva todiste kehitysopin puolesta 40 vuotta. Vuonna 1953 kallon saivat käsiinsä tutkijat, jotka totesivat, että kysymyksessä oli räikeä väärennös.
v. 1921 merkittiin kaksi ihmisen alkuperää todistavaa löytöä: Pekinginihminen (apinoiden kalloja) ja Homo Rhodensis, jonka kallossa oli ammuksen sisäänmeno- ja ulostuloaukko.
v. 1922 julkistettiin Nebraskan alkuihmisen muoto ja elintavat kansainvälisen tiedotuskampanjan avulla. Nebraskan ihmisen hammasta, joka oli ainoa todiste alkuihmisen olemassaolosta, käytettiin mm. kuuluisassa "Apinaoikeudenkäynnisssä " v. 1925. Sillä todistettiin, että ihminen on kehittynyt miljoonien vuosien aikana eikä ollut luomisen tulos, kuten vastapuoli väitti. Kolme vuotta myöhemmin paljastui, että hammas kuului sialle, jonka eläviä edustajia löytyi Paraguaysta.
7) Varsieväkala, jonka piti olla kuollut sukupuuttoon 150 miljoonaa vuotta sitten,on tuttu elävänä eri puolilla maapalloa.Tämä syvän meren kala ei kävele pohjassa vaan ui ja toimii normaalin kalan tavoin. Sen evien luusto ei tukeudu selkärankaan eivätkä ne poikkea anatomisesti raajojen suuntaan eivätkä voi kannattaa kalan painoa. Koska se elää n. 200 m:n syvyydessä, se ei voi kuolematta tulla rantahietikolle ryömimään. Koulukirjoissa väitetään, että "varsieväkalojen parilliset evät muuttuivat vähitellen sellaisiksi, että niillä pystyi liikkumaan myös maalla. Näin kehittyivät sammakkoeläimet".5 Prof. Björn Kurtén kirjoittaa: "Devonikauden keskivaiheilla löydetyt ryömintäjäljet osoittavat, että varsieväkalat todellakin nousivat maan pinnalle"6
8) V. 1979 tri J. H. Ostrom keksi tarinan siitä, miten lisko kehittyi linnuksi. Välimuotona oli mm siipiään "kärpäslätkinä" käyttävän liskolinnun muoto.7 Tämä ajatus hyväksyttiin tiede- ja oppikirjoihin todisteeksi kehitysvaiheista. Myöhemmin Ostrom joutui tunnustamaan, että kaikki oli vain mielikuvituksen tuotetta.
Syksyllä 1999 National Geographic julkaisi 10 sivun pituisessa, hienosti kuvitetussa artikkelissaan sensaatiolöydön, jolla lehden mukaan voidaan varmuudella todistaa, että liskot ovat kehittyneet linnuksi. Todistefossiilia kävi ihmettelemässä yli 100 000 uteliasta. Vuoden 2000 alussa fossiilitodiste todettiin hyvin tehdyksi väärennökseksi, jossa oli yhdistetty linnun yläosa ja liskon häntäosa. Lehti pakottetiin julkisesti perumaan väiteensä, jonka se teki yhden palstan lyhyellä kirjoituksella, joka oli sijoitettu lukijapalstalle.
Suomessa Tieteen Kuvalehti n:o 9/2000 julkaisi samat hienot kuvat todisteeksi liskon kehitysvaiheista linnuksi. Lukijalle ei lehdessä anneta sitä kuvaa, että kysymyksessä olisi vain mielikuvitukseen perustuvat oletukset.
9) V. 2000 tri Jonthan Wells julkaisi kirjan "Icons of Evolution", jossa hän aukottomasti osoittaa, että mm. seuraavilla koulukirjosta tutuilla väitteillä ei ole tieteellistä pohjaa: homologia, koivumittarin tarina, hevosen kehityslinja sekä Darwinin peippojen muuttuminen uusiksi lajeiksi. Tähän epätieteellisten väitteiden listaan voidaan lisätä vielä: kemiallinen evoluutio, valaan kehitysvaiheet, surkastumat, ja välimuotojen olemassaolo maakerrosten fossiilien joukossa sekä moninaiset kehityksen kulkua kuvaavat piirrokset.
Voivatko tutkijat jättää huomiotta ne tutkimustulokset, jotka eivät tue ennalta haluttua lopputulosta tai lisätä todistusaineistoon asioita, joilla ei ole rehellisen tieteen kanssa mitään tekemistä? Vai onko vilppi sallittua sillä ehdolla, että siitä ei jää kiinni?
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen" Kol. 2:8.
Onko väärien tietojen antaminen tieteellisessä todistelussa sallittua silloin, kun ne esitetään "yhteisen edun nimissä"?
Monissa kehitysoppia puoltavissa artikkeleissa ja väittelyissä on viitattu Rickhard Dawkinsin julkaisuihin, joista ehkä kuuluisin on Tieteen huiput -kirjasarjaan kuuluva "Viesti miljardien vuosien takaa". Kirjassa, joka julkaistiin v. 1994, väitetään mm., ettei elävä organismi eroa elottomasta materiaalista ja että biologia on vuoden 1953 jälkeen muuttunut digitaalisen tiedon tutkimiseksi.
Dawkinsin pääväittämä on, että kaikki on kehittynyt vaiheittain pitkien aikojen kuluessa. Välimuotojen puuttuminen fossiilikerrostumista ei häntä häiritse. Hänen mukaansa: "Asteittaiseen kehitykseen kuuluvien välimuotojen hahmottaminen on joskus vaikeaa. Siihen tarvitaan kekseliäisyyttä. Jos välimuodot eivät valkene, syynä on kekseliäisyyden puute eikä suinkaan se, että välimuodot puuttuisivat. Ne ovat joskus olleet olemassa".
Runsaasti tilaa kirjassaan Dawkins on käyttänyt selostaessaan, miten silmä on kehittynyt luonnonvalinnan kautta. Todistelu perustuu on ruotsalaisten tutkijoiden Dan Nilssonin ja Susanne Pelgerin laatimaan tietokoneohjelmaan ja siihen, miten tämän ohjelman avulla voitiin todistaa toimivan silmän vaiheittainen syntyminen kehitysopin mukaan hyvin lyhyessä ajassa. Tulosten pohjalta Dawkins pitää todistettuna sitä, että "silmä on kehittynyt erilaisille selkärangattomille omia aikojaan 40 - 60 kertaa."
Dawkinsin mukaan fossiilistosta puuttuvien välivaiheiden tilalle on keksittävä järkevän tuntuisia vaihtoehtoja. Keksittyjen "välivaiheiden järkevyys riittää horjuttamaan epäilyjä, vaikka välivaiheiden sarja ei kaikilta osin pitäisikään paikkaansa. Sama pätee kaikkiin muihinkin kirjassa esitettyihin esimerkkeihin, mm.linssillä varustettuun silmään" (s 95).
Kirjan tullessa julkisuuteen v. 1994, silmän kehittymiseen liittyvä tietokoneohjelma tuli tunnetuksi mm. Nature-lehden kautta.
Kysymyksessä olisi ollut hyvin merkittävä tietokoneohjelma, jos sellainen olisi laadittu. Tutkijoille todennäköisesti selvisi nopeasti, että mainittua ohjelmaa ei ollut olemassa ja että todisteet silmän kehittymisestä vaiheittain olivat vain Dawkinsin mielikuvitusta.
Vaikka kysymyksessä oli tahallinen ja laaja-alainen lukijoiden huijaus, pysyi tiedemaailma kutenkin vaiti. Miksi? Hyväksytäänkö tieteentekijöiden piirissä väärennökset ja valehtelu, kun ne julkistetaan tietyssä tarkoituksessa?
Onko vääryys vahvemman oikeutta?
Kehitysopin levittämisessä kaikki keinot ovat olleet sallittuja. Tämä voidaan havaita, kun otamme muutamia esimerkkejä sen historiasta:
1) Kehitysopin kannalta ehkä järkyttävin tapahtuma sattui muutamia vuosia Charles Darwinin kirjan "Lajien synty" julkaisun jälkeen. Ranskalainen tiedemies Louis Pasteur (1822-95) pystyi tieteellisin kokein todistamaan, että elämä ei synnykään aineesta itsestään vaan vain elämä tuottaa elämää. Tämä oli kehitysoppiin uskovien kannalta peräti haitallinen väite, sillä olihan C. Darwin itse ehdottanut elämän syntypaikaksi lämpimiä lammikoita.1 Eipä siis ihme, että hiukan yli kuukauden kuluttua Pasteurin tutkimusten julkitulon (v. 1864) jälkeen Ranskan lounaisosasta löydettiin meteori, jossa väitettiin olleen jälkiä elämästä. Avaruudesta tulleella elämällä haluttiin kumota Pasteurin tieteelliset havainnot. Vuonna 1871 tiedeyhteisö julkisti virallisesti hyväksyvänsä meteorin antaman todisteen, että elämä on tullut maapallolle avaruudesta.2 Vasta paljon myöhemmin tutkijat pääsivät tutkimaan ko. meteoria. Tutkimusten tulos oli, että ns. elämän jäljet olivat rautasulfiitin jättämiä kidejälkiä - eivät todisteita elämästä.3 Tätä kehitysopin kannalta haitallista tutkimustulosta ei välitetty yleisön tietoon.
Mikroskoopin läpi piirretty kuva meteorin sisältämästä todistuksesta, että elämä tulee maapallolle avaruudesta - todettiin myöhemmin rautasulfiitiksi.
2) Pari vuotta Pasteurin tutkimusten julkaisun jälkeen (v.1866) saksalainen kehitysopin esitaistelijana tunnetuksi tullut Ernst Haeckel ilmoitti, että maapallolla elämä saa alkunsa alkulimasta, jolle annettiin nimeksi monera. Jo vuonna 1868 tämän aineen löysi toinen Darwinin tunnettu tukija, englantilainen Thomas Huxley. Alkulima, jota löytyi valtamerien pohjasta, sai tieteelliseksi nimekseen Bathybius haeckelii. Monera-alkulima piirrettiin oppi- ja tiedekirjojen lajien kehityspuun juureen osoittamaan mistä elämä sai alkunsa. Todellisuudessa alkulima oli kipsin ja alkoholin seos, jolla elämän kanssa ei ollut mitään tekemistä. Kehitysopin kannattajien tarkoituksena oli alkulima-ideaa käyttäen vahvistaa omia näkemyksiään ja heikentää ihmisten uskoa Pasteurin kokeiden tuloksiin.
3) Ernst Haeckelin v. 1866 piirtämät ja julkaisemat sikiökuvat - joilla pyrittiin todistamaan, että kaikki eläimet toistavat sikiökehityksen aikana lajien kehityksen mukaiset välivaiheensa - ovat edelleen käytössä lähes kaikissa nykyisissä biologian oppikirjoissa. Tarkoituksena on kuvin havainnollistaa, että esim. ihmissikiö toistaa lajin varhaiset kehitysvaiheet4 ja siksi ne muistuttaisivat alkuvaiheessa kalojen tai matelijoiden alkioita. Haeckelin piirrokset todistavat edelleen kehitysopin puolesta, vaikka hänet tuomittiin piirrosväärennöksistään muutamia vuosia niiden julkaisemisen jälkeen ja vaikka jo v. 1874 Wilhelm His osoitti, että piirroksilla annetaan virheellinen kuva sikiön kehityksestä. Stephen Jay Gould vertaa Haeckelin väärennöksiä akateemiseen murhaan. Niin räikeästä ihmisten harhaanjohtamisesta on kysymys.
4) Kehitysopin kannalta suuri kysymys on, miten synnytetään uusia vaihtoehtoja, jotta kehitysopin mukainen luonnonvalinta voisi toimia. Ratkaisun toi v. 1904 Hugo de Vries, joka ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy uusia lajeja. Vaikka Edward Jeffrey jo samana vuonna ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy vain haitallisia muotoja - ei uusia lajeja - otettiin Vriesin havainnot kehitysoppia tukevana tieteellisenä totuutena vastaan sekä Yhdysvalloissa että myöhemmin Euroopassa. Vuosikymmenien aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Jeffrey oli oikeassa. Mutaatioiden kautta ei ole koskaan pystytty luomaan mitään uutta. Kuitenkin mutaatiot ovat edelleen mm. koulujen oppikirjoissa esimerkkinä ainoana luovana voimana, joka vie lajien kehittymistä eteenpäin.
Banaanikärpäsen
A) terve yksilö,
B) tynkäsiipinen, joka ei voi lentää ja
C) ylimääräissä siivissä ei ole lihaksia eikä yhtetyttä aivoihin.
5) Neuvostoliittolainen tutkija A. I. Oparin ilmoitti v. 1920, että elämän sattumanvarainen synty alkumaapallolla oli mahdollista, koska alkuilmakehä ei silloin sisältänyt happea ja oli muutenkin erilainen kuin nykyään. 1950-luvun alussa Stanley Miller jäljitteli koeputkistoissaan Oparinin ilmoittamia olosuhteita ja tuotti vesihöyryn, metaanin, ammoniakin ja typen seoksesta kuumentaen ja sähköpurkausten avulla seoksen, jossa oli mm. joitakin aminohappoja. Koska proteiinit koostuvat aminohapoista, pidettiin Millerin koetta todistuksena elämän synnystä alkuilmakehän aikaisissa olosuhteissa.
Nämä kokeessa syntyneet aminohapot eivät kelvanneet valkuaisaineiden rakennusaineiksi ja oletettua alkuilmakehää ei tutkimusten mukaan ole koskaan ollut. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut siihen, että Millerin koetta edelleen pidetään mm. oppikirjoissa todisteena elämän sattumanvaraiselle itsestään syntymiselle.
Duboisin kahden vuoden aikana löytämistä osista muodostettiin Jaavan ihminen.
6) Ihmisen kehitykseen ja apinamaiseen alkuperään liittyviä todisteita on esitelty tässä kirjoitussarjassa runsaasti. Otamme vain lyhyen yhteenvedon:
v. 1893 hollantilainen Eugene Dubois kokosi Erns Haeckelin ohjeiden mukaan kahden vuoden aikana löytämistään ihmisen ja apinan luista alkuihmisen, Jaavan ihminen. Myöhemmin Dubois ilmoitti, että kysymyksessä oli väärennös. Kuitenkin mainittu Jaavan ihminen on edelleen yhtenä todisteena ihmisen ja apinan sukulaisuudesta,
v. 1912 löydettiin Englannista pääkallon osia, joista muodostettiin Piltdownin ihminen. Tämä löytö oli vahva todiste kehitysopin puolesta 40 vuotta. Vuonna 1953 kallon saivat käsiinsä tutkijat, jotka totesivat, että kysymyksessä oli räikeä väärennös.
v. 1921 merkittiin kaksi ihmisen alkuperää todistavaa löytöä: Pekinginihminen (apinoiden kalloja) ja Homo Rhodensis, jonka kallossa oli ammuksen sisäänmeno- ja ulostuloaukko.
v. 1922 julkistettiin Nebraskan alkuihmisen muoto ja elintavat kansainvälisen tiedotuskampanjan avulla. Nebraskan ihmisen hammasta, joka oli ainoa todiste alkuihmisen olemassaolosta, käytettiin mm. kuuluisassa "Apinaoikeudenkäynnisssä " v. 1925. Sillä todistettiin, että ihminen on kehittynyt miljoonien vuosien aikana eikä ollut luomisen tulos, kuten vastapuoli väitti. Kolme vuotta myöhemmin paljastui, että hammas kuului sialle, jonka eläviä edustajia löytyi Paraguaysta.
7) Varsieväkala, jonka piti olla kuollut sukupuuttoon 150 miljoonaa vuotta sitten,on tuttu elävänä eri puolilla maapalloa.Tämä syvän meren kala ei kävele pohjassa vaan ui ja toimii normaalin kalan tavoin. Sen evien luusto ei tukeudu selkärankaan eivätkä ne poikkea anatomisesti raajojen suuntaan eivätkä voi kannattaa kalan painoa. Koska se elää n. 200 m:n syvyydessä, se ei voi kuolematta tulla rantahietikolle ryömimään. Koulukirjoissa väitetään, että "varsieväkalojen parilliset evät muuttuivat vähitellen sellaisiksi, että niillä pystyi liikkumaan myös maalla. Näin kehittyivät sammakkoeläimet".5 Prof. Björn Kurtén kirjoittaa: "Devonikauden keskivaiheilla löydetyt ryömintäjäljet osoittavat, että varsieväkalat todellakin nousivat maan pinnalle"6
8) V. 1979 tri J. H. Ostrom keksi tarinan siitä, miten lisko kehittyi linnuksi. Välimuotona oli mm siipiään "kärpäslätkinä" käyttävän liskolinnun muoto.7 Tämä ajatus hyväksyttiin tiede- ja oppikirjoihin todisteeksi kehitysvaiheista. Myöhemmin Ostrom joutui tunnustamaan, että kaikki oli vain mielikuvituksen tuotetta.
Syksyllä 1999 National Geographic julkaisi 10 sivun pituisessa, hienosti kuvitetussa artikkelissaan sensaatiolöydön, jolla lehden mukaan voidaan varmuudella todistaa, että liskot ovat kehittyneet linnuksi. Todistefossiilia kävi ihmettelemässä yli 100 000 uteliasta. Vuoden 2000 alussa fossiilitodiste todettiin hyvin tehdyksi väärennökseksi, jossa oli yhdistetty linnun yläosa ja liskon häntäosa. Lehti pakottetiin julkisesti perumaan väiteensä, jonka se teki yhden palstan lyhyellä kirjoituksella, joka oli sijoitettu lukijapalstalle.
Suomessa Tieteen Kuvalehti n:o 9/2000 julkaisi samat hienot kuvat todisteeksi liskon kehitysvaiheista linnuksi. Lukijalle ei lehdessä anneta sitä kuvaa, että kysymyksessä olisi vain mielikuvitukseen perustuvat oletukset.
9) V. 2000 tri Jonthan Wells julkaisi kirjan "Icons of Evolution", jossa hän aukottomasti osoittaa, että mm. seuraavilla koulukirjosta tutuilla väitteillä ei ole tieteellistä pohjaa: homologia, koivumittarin tarina, hevosen kehityslinja sekä Darwinin peippojen muuttuminen uusiksi lajeiksi. Tähän epätieteellisten väitteiden listaan voidaan lisätä vielä: kemiallinen evoluutio, valaan kehitysvaiheet, surkastumat, ja välimuotojen olemassaolo maakerrosten fossiilien joukossa sekä moninaiset kehityksen kulkua kuvaavat piirrokset.
Voivatko tutkijat jättää huomiotta ne tutkimustulokset, jotka eivät tue ennalta haluttua lopputulosta tai lisätä todistusaineistoon asioita, joilla ei ole rehellisen tieteen kanssa mitään tekemistä? Vai onko vilppi sallittua sillä ehdolla, että siitä ei jää kiinni?
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen" Kol. 2:8.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Yhteistä punaniskoille on vain rajaton yksinkertaisuus.
Kommentoin vain tuota ensimmäistä väittämää liittyen Dawkinsiin jota ressukat tietoisesti ymmärtävät väärin.
Mitä ilmeisimmin sanoma on suomennettu väärin, mutta erikoisesti Dawkinsin sanomaa on tietoisesti vääristelty.
Otetaanpa esimerkki: olet kiipeämässä vuorelle. Otan kaksi kuvaa. Yhden kun olet vuoren juurella ja yhden kun olet huipulla. Väistämätön fakta on, että olet jossakin kohtaa ollut kaikissa pisteissä vuoren juuren ja huipun välissä. En tiedä mitä reittiä etenit ja mikäli tämä pitää jälkikäteen selvittää, joudun päättelemään mikä on luontevin reitin valinta.
Tämä on täysin analoginen vertaus Dawkinsin väittämään. Tiedämme että meillä on yksinkertaisempia elämän muotoja ja toisaalta näistä kehittyneempiä jälkeläisi. Aina välimuotoa ei ole löydetty, joten joudutaan päättelemään minkälainen välimuoto voisi olla.
Ymmärrätkö? Ei tämä niin vaikeaa ole.
Esimerkkisi on hyvä, jos meillä olisi valokuva elämän alussa olleesta yksinkertaiseta eliöstä.
Nythän meillä on vain kuva huipulta ja joko evoluutioteorian tai rappeutumisteorian mukainen mielikuva alusta.
Tiedämme, että eliöstö muuttuu yksinkertaisemmaksi mitä vanhempia maakerrostumia tutkitaan.
Olen samaa mieltä, että eliöstö muuttuu kerrostumissa, mutta onko se muuttunut myös kerrostumien ulkopuollella niin, on asia erikseen.
Miten selität eliöiden ajallisen muuttumisen kerrostumissa, jos mitään muutosta eliöstössä ei kuitenkaan ole tapahtunut? Miten selität sen, että varhaisten kerrostumien eliöitä ei ole lainkaan enää olemassa?
mutta tuollaisella todistelulla voi kuka tahansa todistaa ihan mitä tahansa. Jos evo-oppi perustuu tuollaisiin mielikuvatodisteisiin niin tilanteenne on paljon heikompi kuin on osattu yleisesti edes uskoakaan.
...että evoluutio on tieteen paradigma ja yksi selitysvoimaisimmista ja vakaimmista teorioista joita yleensäkään on olemassa, ole hyvä ja esitä meille parempi, selitysvoimaisempi vaihtoehto.
Yrittää on saanut vapaasti ihan kuka tahansa jo viimeiset 150 vuotta.
Ai niin, semmoinen pikku juttu vain, että sen vaihtoehdon pitää paitsi selittää kaikki tunnetut faktat, myös sopia tunnettuihin tosiasioihin ja perustua todennettaviin havaintoihin. Jos tämä tuottaa liikaa vaikeuksia, anna asian suosiolla olla.
Tuhlasin aikaani lukemalla lopunkin vuodatuksestasi. Toistat kreationistien sanomaa jotka on kaikki kumottu tällä palstalla moneen kertaan. Niinpä olen valmis väittämään että olet valhetelija ja vieläpä ilmeisimmin olet uuden nikin taakse piiloutunut Sup/Late/Outsider ... säälittävää.
***
Onko vääryys vahvemman oikeutta?
***
Voi voi. Kyllä teitä harmittaa kun jalkapuut ja pottoroviot ja muut fyysiset rangaistukset eivät riittäneet. Tiede on ottanut oman paikkansa pehmeämmin keinoin. Ymmärrän angstinne.
***
Ranskalainen tiedemies Louis Pasteur (1822-95) pystyi tieteellisin kokein todistamaan, että elämä ei synnykään aineesta itsestään vaan vain elämä tuottaa elämää
***
Vain täydellinen typerys voi väittää että vuosikausia vanha koe on aukoton todistus elämän syntymistä vastaan. Tällä samalla periaatteella minä pystyn osoittamaan että jumalaa ei ole. Laitanpa kupin pöydälle väärinpäin ja mikäli jumalaa ei ole syntynyt suljettuun tilaan tunnin sisään se aukottomasti todistaa ettei jumalaa ole voinut syntyä. MOT.
***
ovat edelleen käytössä lähes kaikissa nykyisissä biologian oppikirjoissa
***
Osoita YKSIKIN biologian oppikirja joka on koulukäytössä josta nuo kuvat löytyvät.
ET PYSTY KOSKA VALEHTELET!
" v. 1874 Wilhelm His osoitti, että piirroksilla annetaan virheellinen kuva sikiön kehityksestä. Stephen Jay Gould vertaa Haeckelin väärennöksiä akateemiseen murhaan. Niin räikeästä ihmisten harhaanjohtamisesta on kysymys. "
Teksti on vanhaa ja olet oikeassa, että kuvat on putsattu uusimmista oppikirjoista, mutta oleellinen kysymys kuuluukin, kauanko ne kuvat olivat oppikirjoissa?
Ja edesmenneen evoigonin Stephen Jay Gouldin sanoja mukaillen voidaan kysyä, että mikä laittaa
ihmisen tekemään, jopa akateemisen itsemurhan kuvaväärennöksiä rustaillen tai olemattomiin tietokoneohjelmiin tukeutuen, vaikka varmasti tietää ennemmin tai myöhemmin jäävänsä kiinni?
Oudolta myöskin tuntuu, että tiedeyhteisöt ovat käsittämättömän hitaita näitä huijauksia oikomaan
ja jos vain suinkin mahdollista, niin ne vaietaan
hyssytellen pois suuren yleisön tiedosta, jopa vuosikymmeniksi? Aika huolestuttava ilmiö, mitä
ei esiinny lähesmainkaan vastaavassa suuruudessa,
muilla tieteen sektoreilla.
***
kauanko ne kuvat olivat oppikirjoissa?
***
No kerropa. Tiedeyhteisö sentään ruotii itseään ja useimmat kressujen kriitiikeistä ovat tiedeyhteisön itsensä löytämiä. Tiedeyhteisössä käydään keskustelua ja annetaan kovaakin kritiikkiä. Huuhaa puolella tällaista ei ole.
***
Ja edesmenneen evoigonin Stephen Jay Gouldin sanoja mukaillen voidaan kysyä, että mikä laittaa
ihmisen tekemään, jopa akateemisen itsemurhan kuvaväärennöksiä rustaillen tai olemattomiin tietokoneohjelmiin tukeutuen, vaikka varmasti tietää ennemmin tai myöhemmin jäävänsä kiinni?
***
Aivan sama syy kuin se joka laittaa tekemään uskonnollia väärennöksiä tai vaikkapa lausumaan asioita jumalan nimissä: vallanhimo.
***
Oudolta myöskin tuntuu, että tiedeyhteisöt ovat käsittämättömän hitaita näitä huijauksia oikomaan
ja jos vain suinkin mahdollista, niin ne vaietaan
hyssytellen pois suuren yleisön tiedosta, jopa vuosikymmeniksi?
***
Ja onko sinulla jotakin muita esimerkkejä kuin nämä sikiökuvat jotka ovat sentään viime vuosisadan alun asioita. Tiede vie aikansa, tulosten varmistaminen, yleinen hyväksyntä ja materiaalin korjaaminen vie aikaa. Näin tiede toimii. Mikäli tarvitset tuoreempaa tietoa, joudut itse pitämään tietosi ajan tasalla vaikkapa tieteellisistä julkaisuista.
Kerropa sinä vuorostasi miksi toistelet kreationistien valheita. Höpinöissäsi ei ollut totuuden siementäkään. Miksi on niin että joka ikinen kreationisti on valehtelija. Eikö se ole sinusta noloa?
"
kauanko ne kuvat olivat oppikirjoissa?"
No olisivatko olleet kuukauden, kunnes tomerat tiedemiehet ne kumosivat? Otapa selvää, minä tiedän!
" Aivan sama syy kuin se joka laittaa tekemään uskonnollia väärennöksiä tai vaikkapa lausumaan asioita jumalan nimissä: vallanhimo. "
Tidätkö mitä, sinä olet vähän tyhmä, koska en uskonut sinun rinnastavan uskoa ja tiedettä, mutta niinhän se evousko menee.:)
Parasta viestissäsi oli tuo "pöläjää" :-D.
Muutenhan se oli logikaltaan ala-arvoista.
Tarkkaan ottaen en rinnastanut tiedettä ja uskontoa - sehän olisi noloa tieteelle RÄH RÄH. Sen sijaan rinnastin nopeaa mainetta tavoittelevat ihmiset, jotka tekevät väärin tieteen tai uskonnon nimissä.
Noh, tyydytkö VALEHTELIJAN statukseesi vai annatko viitteen koulukirjasta jossa niitä mallikuvia on?
Tässä odottaessa voi osoitaa muita typeryyksiä mailistasi:
***
Mutaatioiden kautta ei ole koskaan pystytty luomaan mitään uutta.
***
.... paitsi että mutaatio on kyennyt luomaan uusia rakenteita, luomaan vastustuskykyä taudeille ja muuttamaan eliöiden ominaisuuksia. Säälittävää ...
***
Kuitenkin mutaatiot ovat edelleen mm. koulujen oppikirjoissa esimerkkinä ainoana luovana voimana
***
Käypä vastaamassa säikeeseen supervälimuoto. Voitpa tietenkin nopeasti referoida mistä löytyy baraminin ja nykyisten eläinten välimuotoja.
***
Syksyllä 1999 National Geographic julkaisi 10 sivun pituisessa, hienosti kuvitetussa artikkelissaan sensaatiolöydön, jolla lehden mukaan voidaan varmuudella todistaa, että liskot ovat kehittyneet linnuksi.
***
Rapatessa roiskuu. Ymmärrätkö kuinka paljon tiedettä tehdään päivittäin. Väistämättä sekaan mahtuu myös tapauksia jotka yrittävät huijata. Teillä uskovaisilla on ihan omat huijauksenne kuten vaikkapa Torinon käärinliinat yms yms.
Kirjakaupassa olevasta Biologian oppikirjasta Elämä löytyy mainitut kuvat, toki viittaus alkuperäiseen väärentäjään puuttuu. Kuvat ovat aivan samat kuin ne kuvat, jotka on todettu väärennetyiksi.
Tuolla alhaalla vastattiin jo hyvin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000036834825
Aiheesta on keskusteltu jo aikaisemmin ja muistaakseni päädyttiin siihen ettei Elämä -oppikirjassa ole Haeckelin kuvia.
Tahtoisin vielä huomauttaa että muistaakseni tuossa Elämä -oppikirjassa ne kuvat on piirretty jotta ne havainnollistaisivat asiaa paremmin.
Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin kysyn valmiiksi tulevaisuutta varten että pitäisikö myös Bohrin atomimalli sekä aurinkokuntaamme havainnollistavat kuvat hylätä kouluopetuksesta?
"Kirjakaupassa olevasta Biologian oppikirjasta Elämä löytyy mainitut kuvat, toki viittaus alkuperäiseen väärentäjään puuttuu."
Siis tuosta kirjasta Biologia: Elämä (Valste, Airamo, Holopainen, Kiovisto, Suominen, Viitanen WSOY 1999) löytyy sivulta 240 piirrokset eri selkärankaisten alkioista. Tuossa yhteydessä kirjassa mainitaan, että alkiot muistuttavat tietyissä kehitysvaiheissa suuresti toisiaan (tämä nyt kuitenkin muistinvaraisesti) - mikä muuten pitää paikkansa.
"Kuvat ovat aivan samat kuin ne kuvat, jotka on todettu väärennetyiksi."
Vai että aivan samat? Linkin http://www.talkorigins.org/faqs/wells/haeckel.html takaa löytyy alkuperäiset Haeckelin piirrokset. Nyt voisitkin sanoa, mikä niistä tekee "aivan samat" piirrokset, kun minä en pysty niitä "aivan samoina" näkemään, en sitten millään?
Kyse on uudemmasta oppikirjasta. Kyse on siitä, ovatko uudemmissa oppikirjoissa samat kuvat kuin Pälikön kirjassa olevat kuvat. Minun mukaan ovat.
Oppikirjoissa olevat piirrustukset ovat paljon lähempänä Haekelin "kuvia" kuin nykyisin olemassa olevat valokuvat kyseisistä kohteista.
Kuvat voivat ollakin kuvaamassa sikiöiden samankaltaisuutta (joka on totta) - ne ovat joka tapauksessa siellä eri merkityksessä kuin pälikkö valehtelee.
Pälikköhän väitti, että ""Tarkoituksena on kuvin havainnollistaa, että esim. ihmissikiö toistaa lajin varhaiset kehitysvaiheet4 ja siksi ne muistuttaisivat alkuvaiheessa kalojen tai matelijoiden alkioita."".
Tuo Haeckelin biogenetiikan laki, jota pälikkö väittää tuossa noiden kuvien muka todistelevan on tiedetty virheelliseksi jo 20-luvulla, ellei aiemminkin. Koulukirjoissa ei taatusti moista väitetä.
Eikö biologian oppikirjassa voisi käyttää sellaisia kuvia, jotka vastaavat todellisuutta, koska sellaisia on saatavissa.
Jos kuvat eivät vastaa todellisuutta, niin mitä niillä voidaan kuvata? Tästä on kai kyse.
"Kyse on uudemmasta oppikirjasta. Kyse on siitä, ovatko uudemmissa oppikirjoissa samat kuvat kuin Pälikön kirjassa olevat kuvat. Minun mukaan ovat"
Ja minun mukaan eivät ole, kävin nimittäin katsomassa tuon kirjan (Biologia: Elämä) kirjastossa.
On kuitenkin totta, että kirjassa on nimenomaan piirrokset eikä alkioiden kokoa tms. ole annettu missään mittakaavassa. Piirrosten tarkoitus (minusta) on havainnollistaa tuo alkioiden ulkoisten piirteiden samankaltaisuutta (mikä siis on nimenomaan se tosiasia).
"Oppikirjoissa olevat piirrustukset ovat paljon lähempänä Haekelin "kuvia" kuin nykyisin olemassa olevat valokuvat kyseisistä kohteista. "
Jos valokuvat ovat hyvin lähellä piirroksien kuvia, niin miten silloin väitteen käy? Otetaanko malliksi vaikka nämä valokuvat:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/bv.fcgi?rid=dbio.figgrp.47
Olivat sitten nuo Haeckelin piirtämät enemmän tai vähemmän tarkkoja, ko. koulukirjan kuvat enemmän tai vähemmän tarkkoja vastineita oikeiden alkioiden kuvista (vrt. valokuvat), itse asia on kuitenkin ihan selvä: alkiot ovat tiettyissä kehitysvaiheissaan merkillepantavan samankaltaisia.
Se merkillepantava samankaltaisuus itseasiassa ei ole mikään yllätys, kun sitten näitä kehitysvaiheissa aktiivisina olevia geenejä tarkastellaan: ne ovat likipitäen samoja ja ko. geenejä voidaan vaihtaa lajilta toiselle ja tuloksena on aivan sama kehitys kuin lajin omalla geenillä.
"Jos kuvat eivät vastaa todellisuutta, niin mitä niillä voidaan kuvata? Tästä on kai kyse."
Niillä havainnollistetaan sitä pohjimmaista ideaa: (selkärankaisten) alkioilla on havaittavissa samankaltaisuutta tietyssä vaiheessa alkiokehitystä.
Havainnollistamisessa on kyse myös pelkistämisestä, jotta idea olisi helpommin ymmärrettävissä.
Toki joskus liialla pelkistämisellä voidaan tehdä karhunpalvelus opetettavalle asialle - tässä tapauksessa (minusta) tällaista ylilyöntiä ei ole tapahtunut.
Ne kuvat vastaavat todellisuutta: sikiöt ovat samankaltaisia tietyssä kehitysvaiheessaan, ja piirros on epätarkkuuksineenkin tuossa tarkoituksessa täysin validi.
Se sitten, ettei piirros ole valokuvatarkka, ei ole mikään ongelma: koulukirjoissa on melkein aineessa kuin aineessa piirroksia, joissa tiettyjä asioita on korostettu opetustarkoituksessa. Tämä ei ole ainoastaan oikein vaan usein suorastaan paras tapa esittää asioita siten, että asia on ymmärrettävä.
Tarkkuusvaatimukset olisivat kokonaan toiset, jos kyse olisi vaikka jotakin uutta esittelevästä tutkimusraportista tms.
Pölikkö joka tapauksessa valehteli kuvien käyttötarkoituksen, ja oli väärässä kuvien soveltuvuudesta opetukseenkin.
Alla olevassa linkissä on, että biologian oppikirjoissa luovuttiin Haeckelin piirtämistä kuvista vuonna 1999.
Jos uuden biologian oppikirjan sikiön piirros kuvat ovat antamasi linkin valokuvan kaltaisia, niin asia on sitten korjattu, kunnossa.
Itse katsoin kirjakaupassa olleen biologian oppikirjan mainittuja kuvia noin 3 vuotta sitten ja ne olivat silloin niistä Haeckelin piirroksista kopsattuja. En tosin katsonut painosvuotta. 2005 on tullut uusi painos, joten se on nippa nappa, kumman painoksen kirjaa katsoin.
Salamanterin kohdalla on isoin ero. Haeckelin piirrustuksissa myös mittakaava oli väärennetty.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Koulukirjat.html
Nyt alkaa jo mennä ihan älyttömäksi. Viesti on sietämättömän pitkä ja toistelee asiaa, joka on vielä suurella hälyllä viimeiset pari päivää todettu valheeksi. Tuntuu ettei kukaan trolli ole niin typerä että tuhlaisi aikaa näin pitkän viestin kirjoittamiseen, ja toisaalta on vaikea uskoa että kukaan olisi tarpeeksi tyhmä kirjoittaakseen vakavissaan juuri valheelliseksi todetusta aiheesta.
Mikä tätä palstaa vaivaa? Muuttuuko täällä kaikki hiljalleen aivokuolleiksi?
Jos pää meinaa hajota, niin ei kai se ole tekstin vika, vaan sinun suhtaumisesi tekstiin. Älä vaivaa päätä sillä, miten joku on tuon kirjoittanut, vaan ota huomioon, että sen voi nätisti kopioida netissä olevasta Pälikön kirjasta. Helpottiko?
Ei se auta ollenkaan sitä asiaa, että juttu on jo puhuttu halki muualla, joten sen aloittaminen uudestaan vaikka pelkkänä cut&pastenakin on totaalisen ääliömäisyyden merkki.
Et siis osaa sanoa, miksi Dawkins valehteli?
Sano nyt ensin mistä Dawkins sinun mielestäsi valehteli.
Dawkins oli käyttänyt näköaistin kehityksestä "todisteena" tietokoneohjelmaa, jota ei ollut olemassakaan.
Esität hyvin vakavan syytöksen, mutta mihin perustuu väite, ettei kyseistä tietokoneohjelmaa ole olemassa? Olen kyllä tietoinen, että kyseisen ohjelman yksityiskohdista ja tuloksista on kiistelty, mutta väite ettei ohjelmaa ole olemassa on kokonaan uusi.
Ei koko kirjassa puhuta tietokoneohjelmasta vaan mallista!!!
Dawkins kuvaa mallin simuloimia vaiheita, ei animaatiota, joka on tehty myöhemmin.
" Voi kilin v***u
illuminatus 28.7.2008 klo 22.07
Ei koko kirjassa puhuta tietokoneohjelmasta vaan mallista!!!
Dawkins kuvaa mallin simuloimia vaiheita, ei animaatiota, joka on tehty myöhemmin. "
Siis sinä olet täysi PELLE!(ja tiedät sen itsekin)
Pitipäs sattua.
Pälikön kirjasta: Professori Stephen Meyer ilmoitti viitaten kehitysoppia tukevaan 8 tunnin televisiosarjaan, että siinä esitettyä ja Dawkinsin vuonna 1994 kirjassaan selostamaa silmän kehitystä kuvaavaa tietokoneohjelmaa ei ole koskaan tehty. (2001 WorldNetDaily.com/28.9.01)
Tämän hätkähdyttävän väitteen vahvisti itse professori Dan Nilsson, joka työskentelee Lundin yliopistossa Ruotsissa. Hänethän Dawkins nimesi kirjassaan silmäohjelman toiseksi suunnittelijaksi.
Professori Nilsson kertoo, että ajatus tietokoneohjelmasta perustuu hänen ja Pelgerin Lontoossa vuonna 1994 laatimaan kirjoitukseen, jonka otsikkona oli Onko tietokoneohjelma, jota käyttäen voidaan teoriassa rakentaa vain linssimäinen kalvo, riittävä todiste siihen, että alla esitetty monimutkainen näköaisti kokonaisuutena olisi voinut ilmestyä vaiheittain kehityksen tuloksena?
Tutkiskelin asiaa, ja näyttää olevan laajalti myös kyseisen "simulaation" arvostelijoiden parissa sellainen käsitys, että kyseessä olisi todellakin kokonainen simulaatio, vaikka tutkimuksen tekijät tekevät kyllä artikkelissaan selvästi, että kyseessä on evoluutioalgoritmeillä tehtyjä matemaattisia mallinnoksia, joista ei ollut koottu varsinaista simulaatiota. Löytyypä netistä myös Nilssonin vastine, jossa hän toteaa, että heidän tutkimuksensa pohjalta voitaisiin kyllä luoda simulaatio, mutta sellaisella olisi vähän tieteellistä arvoa, koska tulokset selvisivät "alastomilla" laskelmillakin.
Siispä näyttää siltä että Dawkins kompastui väärään terminologiaan. Täällähän on moneen kertaan puhuttu siitä, että kaikki ihmiset ovat tietämättömiä jostain. Dawkins siis oli tietämätön simulaation ja laskennallisen tietokonemallinnuksen erosta, ja käytti väärää sanaa. Itse tutkimuksen tuloksien suhteen hän ei väittänyt mitään väärää.
Ei kannattaisi tehdä kärpäsenkakasta Mount Everstiä.
>>vaikka tutkimuksen tekijät tekevät kyllä artikkelissaan selvästi, että kyseessä on evoluutioalgoritmeillä tehtyjä matemaattisia mallinnoksia, joista ei ollut koottu varsinaista simulaatiota.
Tulin samanlaisiin ajatuksiin kanssasi.
Esimerkki Dawkinsin ajattelusta, Tapio Puolimatkan kirjasta Usko, tiede ja Raamattu:
Kirjassaan The God Delusion Dawkins pyrkii osoittamaan, ettei ole olemassa mitään kiistattomia vastaväitteitä tai todisteista sitä mahdollisuutta vastaan, että elämä on voinut kehittyä pelkästään luonnollisten prosessien tuloksena ilman Jumalan ohjausta.
Tämän päättelyn ongelmia voimme konkretisoida seuraavan esimerkin avulla. Menet työpaikkasi palkanlaskijan luo ja kerrot hänelle, että yrityksen johtaja on juuri koottanut palkkasi 50 000 euroon kuukaudessa. Palkanlaskija tietysti pyytää todisteita väitteesi puolesta.Silloin voi esittää hänelle perusteluksi sen, ettet tiedä mitään vastaansanomatomia todisteita sitä mahdollisuutta vastaan, etteikö johtaja olisi voinut korottaa palkaasi tämän suuruiseksi. Koska ei ole mitään ehdottomia vastaväitteitä tätä mahdollisuutta vastaan, se on totta. Todennäköisesti palkanlaskija pystyy havaitsemaan päättelyvirheesi, vaikka hän ei olekkaan yhtä oppinut kuin Dawkins (Plantiga 2007)
Puolimatkan ja Plantingan ajattelun ongelmia voimme kuvata seuraavan esimerkin avulla:
Naapurin Jussi tulee luoksesi ja kertoo, että hörökorvainen ja runsaskarvainen peikko loi maailman viime torstaina. Sinä skeptisenä ihmisenä tietysti pyydät Jussilta todisteita hänen väitteensä tueksi. Silloinpa Jussi voi esittää perusteluksi sen, ettet tiedä mitään vastaansanomattomia todisteita sitä mahdollisuutta vastaan, etteikö hörökorvainen ja runsaskarvainen peikko luonut maailmaa. Koska ei ole mitään ehdottomia vastaväitteitä tätä mahdollisuutta vastaan, se on totta. Todennäköisesti kuka tahansa paitsi Puolimatka ja Plantinga pystyy havaitsemaan heidän päättelyvirheensä, vaikkei olisikaan yhtä oppinut kuin Dawkins (illuminatus 2008).
Toisin sanoen se, ettei jumalan olemassaoloa pystytä kumoamaan, ei tee uskovaisten jumala-argumentaatiosta yhtään sen parempaa kuin Jussin tarina. Jumala on totuusarvoltaan samalla tasolla kuin hörökorvainen ja runsaskarvainen peikko.
Dawkinsin kirjassa painopiste on muuten ihan muualla kuin siinä, että hän todistelisi maailman syntyä luonnollisten prosessien kautta. Kyllä se kirjan painopiste on niiden yliluonnollisten argumenttien alasampumisessa - ja senhän tuo Plantingan vätystely sivuuttaa tietysti tyystin.
On totta, että voimme kuvata Puolimatkan ja Plantigan ajattelun ongelmia esimerkkisi valossa, mutta näin tehdessämme teemme saman alkeellisen virheen kuin Dawkins. Se ei mene läpi, kuten alla oleva lainaus, jossa Plantinga kommentoi Dawkinsin päättelyä osoittaa:
Suuri osa tästä kirjasta (The God Delusion) on filosofiaa, vaikka Dawkins ei ole filosofi. Vaikka tämä otettaisiin huomioon, hänen filosofiset pohdintansa ovat parhaimmillaan naiiveja. Voisimme ehkä sanoa, että hänen filosofiset yritelmänsä ovat aloittelevan filosofian opiskelijan tasolla, mutta näin sanoessamme tekisimme vääryyttä aloittelevia filosofian opiskelijoita kohtaan. Vaikka ottaisimme huomioon koko ajan lieventyneet arvostelukriteerit, monet hänen filosofiset argumenttinsa saisivat filosofian peruskurssilla arvosanan "hylätty".
Eli, kyllä Plantinga ottaa huomioon Dawkinsin kirjan painopisteen, sen että se on filosofinen.
Puolimatka pitää Dawkinsin päättely virhettä tässä alkeellisena, eli ei kannata ottaa oppia Dawkinsista.
Todella huvittavaa. "Koska sejase ei ole filosofi, hän ei osaa ajatella ja on siksi väärässä". Tiedätkö minkä sortin virhepäätelmä tuo on?
Plantingan arviot Dawkinsin kirjasta ovat pelkkää teologista vikinää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000026883202#22000000026883202
Dawkinsin pointti nimenomaan oli se, että koko kysymys jumalan olemassaolosta pitäisi ottaa luonnontieteen piiriin, koska uskontojen pohjalta kuitenkin esitetään luonnontieteiden piiriin kuuluvia väitteitä. Ei tässä(kään) teologeja tai muita turhia uskontofilosofeja tarvita mihinkään. Teologien mielipiteillä ei yksinkertaisesti tee mitään.
Plantingaa vain vituttaa koska hänen hellimäänsä ID:tä naturalismi sorsii. Ja voi voi, kuikan Alvin-parkaa harmittaakaan.
Ettei teologienkaan tarvitse jäädä täysin statisteiksi, niin tarkennetaan:
Teologialla ei ole mitään käyttöä jumalan olemassaoloa arvioitaessa, koska kysymys on validisti arvioitavissa vain naturalististen tieteiden avulla, siis havaintoihin ja testattavuuteen perustuen.
Ja niin ollen: teologien mielipiteillä ei jumalan olemassaolokysymykseen liittyen tee mitään silloin, jos niiden perustelut ovat vain teologisia kuten Tuomas Akvinolaisella.
Ja turha sitten vinkua, ettei jumala "alistu koeputkeen". Jos ei "alistu", niin olkoon sitten niin: siitä voi tehdä perustellun johtopäätöksen, ettei jumalaa ole todistetusti havaittavissa.
Ja se riittääkin johtopäätöksiin.
" Ei tässä(kään) teologeja tai muita turhia uskontofilosofeja tarvita mihinkään. Teologien mielipiteillä ei yksinkertaisesti tee mitään. "
Niinpä niin?
Darwinillahan oli ainoastaan teologinen koulutus.:)
Ei Darwin mitään erityistä jumalan olemassaoloon liittyen väittänytkään - eihän evoluutioteoria koko asiaa edes käsittele.
Toivottomia umpiluupäitä?
Vaikka heidä omat oppi-isänsä puhuvat akateemisista murhista ja globaalisti huijaukset on tunnustettu, niin kyllä nämä meidän jästipäät jaksavat säätää vuodesta toiseen, oikein huvittaa tuo niin naurettavan läpinäkyvä pelleily.
Aivan turhaan vänkäät heidän kanssaan, itse ainakin häivyn juuri nyt!
Haeckelin kuvillako sinä ajattelit evoluution kaataa?
:D :D :D
Puhuttukaan muusta kuin sinun väittämästäsi, että
teologien ajatuksilla ei ole mitään arvoa.
Olet itse todistettavsti hyljännyt Darwinisi. ;)
Taas kretinoidi vääntelemässä muiden sanomisia: huijaaminen on ilmeisesti teille jo niin luontaista, ettette edes tajua sitä enää.
Tuossa edellä puhuin koko ajan jumalan olemassaolokysymyksestä. Ja siihen ei teologialla todellakaan ole mitään annettavaa - eikä myöskään näin ollen teologeilla, jos nämä perustelevat näkemyksiään teologialla.
Kuten jatkoviestissäni lisäsin, myös teologeilla voi olla kuitenkin jotakin järkevääkin sanottavaa asiasta, jos he ymmärtävät pitäytyä tieteen naturalismissa. Ja muista asioistahan teologeilla voi olla vaikka kuinka järkevää sanottavaa.
Darwin ei tehnyt uraansa teologina, eikä hän edes uskonut jumalaan vaan oli lähinnä agnostikko. Tietysti pidän Darwinia suuressa arvossa, samoin kuin vaikka Mendeliä tai Lemaîtrea. McGrath, Puolimatka ja Plantinga taas ovat aivan turhia äijiä koko asiassa - ainakin noilla kirjoitelmillaan.
Tykkäävät tietenkin ateistisista henkilöistä ja ateistisista maailmankuvista ja niinhän siinä tyhmiä juntturoita viedään kuin pässiä narulla kohti hämärtyvää saatanallisuutta!
Todellisuudessa sinulla ei olisi mitään jakoa naamat vastakkain väittelyssä näiden vihaamasi herrojen kanssa.
>>Tykkäävät tietenkin ateistisista henkilöistä ja ateistisista maailmankuvista ja niinhän siinä tyhmiä juntturoita viedään kuin pässiä narulla kohti hämärtyvää saatanallisuutta!>Todellisuudessa sinulla ei olisi mitään jakoa naamat vastakkain väittelyssä näiden vihaamasi herrojen kanssa.
Irroitan tämän aiheen omaksi alaketjukseen, koska moni tälläkään palstalla ei tunnu aihetta kunnolla tuntevan.
Ernst Haeckel on todella tullut surullisenkuuluisaksi siitä, että hän julkaisi nyttemmin falsifioitua rekapitulaatio-oppiaan tukemaan sarjan sikiöpiirroksia. Hän oli tarkoituksellisesti korostanut sikiöiden välisiä samankaltaisuuksia siihen pisteeseen, että häntä syytettiin todisteiden väärentämisestä. Totuus kuitenkin on, ettei häntä koskaan tuomittu väärennöksestä, ja on viitteitä siitä, että hän myönsi osan kuvistaan virheellisiksi.
Harva tietää, että Haeckelin edustama oppisuunta oli pohjimmiltaan epädarwinistinen ja sikiöiden tutkijat joiden tuloksiin Haeckel oman työnsä perusti olivat jo hylänneet rekapitulistisen kehityksen koska se oli vastoin todisteita. Toisaalta, nämä samaiset tutkijat olivat tehneet ne löydöt, jotka usein virheellisesti liitetään Haeckeliin ja yritetään täten lakaista maton alle (esim. kidusten aiheet kaikilla selkärankaisilla).
On epätodennäköistä että Haeckelin piirroksia esiintyisi nykyisin oppikirjoissa muussa merkityksessä kuin esimerkkinä menneisyyden kömmähdyksistä. On kuitenkin mahdollista, että kuvien ikonisuuden vuoksi kuvittajat ovat jäljitelleet sikiösarjoja käyttäen kuitenkin todenmukaisia piirroksia. Sikiösarjoja on kuvitettu näin myös valokuvin. Aiheeseen perehtymätön ihminen voi siis erehtyä pitämään korjattua versiota alkuperäisenä. Mikäli jossain kuitenkin käytetään Haeckelin alkuperäisiä piirroksia ilman mainintaa niiden virheellisyydestä, asiasta pitäisi ottaa yhteyttä kirjan julkaisijaan ja vaatia asian oikaisua.
Juju on juuri tuossa, että voidaan väittää aivan oikein, että nykykirjoissa ei ole Haeckelin piirtämiä kuvia. Kuvat on joku muu piirtänyt,käyttäen mallinaan Haeckelin piirtämiä kuvia.
Alla on linkki Pälikön sivuille, sieltä Taustaa 2 ja siitä luku 36 Melanismi ja menetetty maailman maine. Kuva sikiöistä, mikä siinä esiintyy on sama kuin nykyisissäkin oppikirjoissa.
Olen melko varma, että uusimmissa kirjoissa on samat kuvat ja sama teksti. Kuvista olen aika varma, mutta en mene takuuseen tekstistä. Lainaus kyseiseltä sivustolta:
Kuvan yhteydessä oleva teksti: "Yhteinen alkuperä näkyy selvästi myös yksilönkehityksessä. Esimerkiksi kalan, sammakkoeläimen, matelijan, linnun ja nisäkkään varhaisalkiot ovat hyvin samanlaisia. Ihmisalkiollakin on jonkin aikaa häntä ja selvät kidusrakojen aiheet, jotka myöhemmin häviävät. Tätä on vaikeä selittää muulla kuin sillä, että ihmiselläkin on ollut hännällisiä ja kiduksellisia kantamuotoja."
http://www.kp-art.fi/taustaa/
"On tiedetty jo pitkään, että Ernst Haeckel, eräs vaikuttavimmista kehitysopin kansantajuistajista, väärensi eräitä piirustuksia. Kuitenkin hänen petoksensa henkeäsalpaava laajuus on paljastunut vasta viime vuosina" (Luominen lehti numero 2"
"Kuvat on joku muu piirtänyt,käyttäen mallinaan Haeckelin piirtämiä kuvia."
Jos näin on, asia olisi syytä korjata, mutta myös kokonaan uusiksi laadittuja kuvasarjoja on käytössä. Kuten todettua, myös valokuvia vastaavista kehitysvaiheista käytetään. Tuskin voit löytää niiden käytöstä mitään vikaa?
"Kuva sikiöistä, mikä siinä esiintyy on sama kuin nykyisissäkin oppikirjoissa."
Onko? Jos sinulla on todisteita, ole hyvä ja esitä ne.
"Olen melko varma, että uusimmissa kirjoissa on samat kuvat ja sama teksti."
Älä ole. Tarkista asia, ja esitä meille todisteet.
"Kuvan yhteydessä oleva teksti: "Yhteinen alkuperä näkyy selvästi myös yksilönkehityksessä. Esimerkiksi kalan, sammakkoeläimen, matelijan, linnun ja nisäkkään varhaisalkiot ovat hyvin samanlaisia. Ihmisalkiollakin on jonkin aikaa häntä ja selvät kidusrakojen aiheet, jotka myöhemmin häviävät. Tätä on vaikeä selittää muulla kuin sillä, että ihmiselläkin on ollut hännällisiä ja kiduksellisia kantamuotoja.""
Haeckelin vääristely kohdistui ensisijaisesti alkioiden viimeisiin vaiheisiin, ei varhaisvaiheisiin. Toisin sanoen, tekstissä ei ole mitään virhettä, mutta on valitettavaa jos missään ei ole mainittu, ettei kuvitus anna oikeaa kuvaa alkioiden mittasuhteista. Luultavasti tässä tapauksessa kuvan virheitä on pidetty niin lievinä ja itse käsitellyn aiheen kannalta epäolennaisina, että kuva on säilyttänyt paikkansa kirjassa. En yritä puolustella kustantajien päätöstä, mutta totuus on, että menojen leikkaamiseksi oppikirjoissa käytetään varsin usein heikkolaatuisia tai vanhentuneita kuvituksia. Olemme kuitenkin varmasti samaa mieltä siitä, että näin ei pitäisi tapahtua.
OK. Katson uudemman opikirjan tarkemmin kirjakaupassa ja informoin sitten siitä, ellei joku ystävällinen kerkiä ennen sitä.
Nuo pälikön pelleväitteet on käyty läpi täällä aiemminkin, mutta kerrataan ne nyt taas – ovat ne sen verran hullunkurisia.
>>Onko väärien tietojen antaminen tieteellisessä todistelussa sallittua silloin, kun ne esitetään "yhteisen edun nimissä"? >Monissa kehitysoppia puoltavissa artikkeleissa ja väittelyissä on viitattu Rickhard Dawkinsin julkaisuihin, joista ehkä kuuluisin on Tieteen huiput -kirjasarjaan kuuluva "Viesti miljardien vuosien takaa". Kirjassa, joka julkaistiin v. 1994, väitetään mm., ettei elävä organismi eroa elottomasta materiaalista ja että biologia on vuoden 1953 jälkeen muuttunut digitaalisen tiedon tutkimiseksi.>Dawkinsin pääväittämä on, että kaikki on kehittynyt vaiheittain pitkien aikojen kuluessa.>Välimuotojen puuttuminen fossiilikerrostumista ei häntä häiritse. Hänen mukaansa: "Asteittaiseen kehitykseen kuuluvien välimuotojen hahmottaminen on joskus vaikeaa. Siihen tarvitaan kekseliäisyyttä. Jos välimuodot eivät valkene, syynä on kekseliäisyyden puute eikä suinkaan se, että välimuodot puuttuisivat. Ne ovat joskus olleet olemassa". >Runsaasti tilaa kirjassaan Dawkins on käyttänyt selostaessaan, miten silmä on kehittynyt luonnonvalinnan kautta. Todistelu perustuu on ruotsalaisten tutkijoiden Dan Nilssonin ja Susanne Pelgerin laatimaan tietokoneohjelmaan ja siihen, miten tämän ohjelman avulla voitiin todistaa toimivan silmän vaiheittainen syntyminen kehitysopin mukaan hyvin lyhyessä ajassa. Tulosten pohjalta Dawkins pitää todistettuna sitä, että "silmä on kehittynyt erilaisille selkärangattomille omia aikojaan 40 - 60 kertaa.">Dawkinsin mukaan fossiilistosta puuttuvien välivaiheiden tilalle on keksittävä järkevän tuntuisia vaihtoehtoja. Keksittyjen "välivaiheiden järkevyys riittää horjuttamaan epäilyjä, vaikka välivaiheiden sarja ei kaikilta osin pitäisikään paikkaansa. Sama pätee kaikkiin muihinkin kirjassa esitettyihin esimerkkeihin, mm.linssillä varustettuun silmään" (s 95).>Kirjan tullessa julkisuuteen v. 1994, silmän kehittymiseen liittyvä tietokoneohjelma tuli tunnetuksi mm. Nature-lehden kautta.>Kysymyksessä olisi ollut hyvin merkittävä tietokoneohjelma, jos sellainen olisi laadittu. Tutkijoille todennäköisesti selvisi nopeasti, että mainittua ohjelmaa ei ollut olemassa ja että todisteet silmän kehittymisestä vaiheittain olivat vain Dawkinsin mielikuvitusta.>Vaikka kysymyksessä oli tahallinen ja laaja-alainen lukijoiden huijaus, pysyi tiedemaailma kutenkin vaiti. Miksi? Hyväksytäänkö tieteentekijöiden piirissä väärennökset ja valehtelu, kun ne julkistetaan tietyssä tarkoituksessa? >Onko vääryys vahvemman oikeutta?>Kehitysopin levittämisessä kaikki keinot ovat olleet sallittuja. Tämä voidaan havaita, kun otamme muutamia esimerkkejä sen historiasta:>1) Kehitysopin kannalta ehkä järkyttävin tapahtuma sattui muutamia vuosia Charles Darwinin kirjan "Lajien synty" julkaisun jälkeen. Ranskalainen tiedemies Louis Pasteur (1822-95) pystyi tieteellisin kokein todistamaan, että elämä ei synnykään aineesta itsestään vaan vain elämä tuottaa elämää. Tämä oli kehitysoppiin uskovien kannalta peräti haitallinen väite, sillä olihan C. Darwin itse ehdottanut elämän syntypaikaksi lämpimiä lammikoita.1 Eipä siis ihme, että hiukan yli kuukauden kuluttua Pasteurin tutkimusten julkitulon (v. 1864) jälkeen Ranskan lounaisosasta löydettiin meteori, jossa väitettiin olleen jälkiä elämästä. Avaruudesta tulleella elämällä haluttiin kumota Pasteurin tieteelliset havainnot. Vuonna 1871 tiedeyhteisö julkisti virallisesti hyväksyvänsä meteorin antaman todisteen, että elämä on tullut maapallolle avaruudesta.2 Vasta paljon myöhemmin tutkijat pääsivät tutkimaan ko. meteoria. Tutkimusten tulos oli, että ns. elämän jäljet olivat rautasulfiitin jättämiä kidejälkiä - eivät todisteita elämästä.3 Tätä kehitysopin kannalta haitallista tutkimustulosta ei välitetty yleisön tietoon.>Mikroskoopin läpi piirretty kuva meteorin sisältämästä todistuksesta, että elämä tulee maapallolle avaruudesta - todettiin myöhemmin rautasulfiitiksi.>2) Pari vuotta Pasteurin tutkimusten julkaisun jälkeen (v.1866) saksalainen kehitysopin esitaistelijana tunnetuksi tullut Ernst Haeckel ilmoitti, että maapallolla elämä saa alkunsa alkulimasta, jolle annettiin nimeksi monera. Jo vuonna 1868 tämän aineen löysi toinen Darwinin tunnettu tukija, englantilainen Thomas Huxley. Alkulima, jota löytyi valtamerien pohjasta, sai tieteelliseksi nimekseen Bathybius haeckelii. Monera-alkulima piirrettiin oppi- ja tiedekirjojen lajien kehityspuun juureen osoittamaan mistä elämä sai alkunsa. Todellisuudessa alkulima oli kipsin ja alkoholin seos, jolla elämän kanssa ei ollut mitään tekemistä. Kehitysopin kannattajien tarkoituksena oli alkulima-ideaa käyttäen vahvistaa omia näkemyksiään ja heikentää ihmisten uskoa Pasteurin kokeiden tuloksiin. >3) Ernst Haeckelin v. 1866 piirtämät ja julkaisemat sikiökuvat - joilla pyrittiin todistamaan, että kaikki eläimet toistavat sikiökehityksen aikana lajien kehityksen mukaiset välivaiheensa - ovat edelleen käytössä lähes kaikissa nykyisissä biologian oppikirjoissa. Tarkoituksena on kuvin havainnollistaa, että esim. ihmissikiö toistaa lajin varhaiset kehitysvaiheet4 ja siksi ne muistuttaisivat alkuvaiheessa kalojen tai matelijoiden alkioita.>Haeckelin piirrokset todistavat edelleen kehitysopin puolesta, vaikka hänet tuomittiin piirrosväärennöksistään muutamia vuosia niiden julkaisemisen jälkeen ja vaikka jo v. 1874 Wilhelm His osoitti, että piirroksilla annetaan virheellinen kuva sikiön kehityksestä.> Stephen Jay Gould vertaa Haeckelin väärennöksiä akateemiseen murhaan. Niin räikeästä ihmisten harhaanjohtamisesta on kysymys. >4) Kehitysopin kannalta suuri kysymys on, miten synnytetään uusia vaihtoehtoja, jotta kehitysopin mukainen luonnonvalinta voisi toimia. Ratkaisun toi v. 1904 Hugo de Vries, joka ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy uusia lajeja. Vaikka Edward Jeffrey jo samana vuonna ilmoitti, että mutaatioiden kautta syntyy vain haitallisia muotoja - ei uusia lajeja - otettiin Vriesin havainnot kehitysoppia tukevana tieteellisenä totuutena vastaan sekä Yhdysvalloissa että myöhemmin Euroopassa. Vuosikymmenien aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Jeffrey oli oikeassa. Mutaatioiden kautta ei ole koskaan pystytty luomaan mitään uutta. Kuitenkin mutaatiot ovat edelleen mm. koulujen oppikirjoissa esimerkkinä ainoana luovana voimana, joka vie lajien kehittymistä eteenpäin.>Nämä kokeessa syntyneet aminohapot eivät kelvanneet valkuaisaineiden rakennusaineiksi ja oletettua alkuilmakehää ei tutkimusten mukaan ole koskaan ollut. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut siihen, että Millerin koetta edelleen pidetään mm. oppikirjoissa todisteena elämän sattumanvaraiselle itsestään syntymiselle.>Duboisin kahden vuoden aikana löytämistä osista muodostettiin Jaavan ihminen.
6) Ihmisen kehitykseen ja apinamaiseen alkuperään liittyviä todisteita on esitelty tässä kirjoitussarjassa runsaasti. Otamme vain lyhyen yhteenvedon:
v. 1893 hollantilainen Eugene Dubois kokosi Erns Haeckelin ohjeiden mukaan kahden vuoden aikana löytämistään ihmisen ja apinan luista alkuihmisen, Jaavan ihminen. Myöhemmin Dubois ilmoitti, että kysymyksessä oli väärennös. Kuitenkin mainittu Jaavan ihminen on edelleen yhtenä todisteena ihmisen ja apinan sukulaisuudesta, >v. 1912 löydettiin Englannista pääkallon osia, joista muodostettiin Piltdownin ihminen. Tämä löytö oli vahva todiste kehitysopin puolesta 40 vuotta. Vuonna 1953 kallon saivat käsiinsä tutkijat, jotka totesivat, että kysymyksessä oli räikeä väärennös.>v. 1921 merkittiin kaksi ihmisen alkuperää todistavaa löytöä: Pekinginihminen (apinoiden kalloja) ja Homo Rhodensis, jonka kallossa oli ammuksen sisäänmeno- ja ulostuloaukko.
v. 1922 julkistettiin Nebraskan alkuihmisen muoto ja elintavat kansainvälisen tiedotuskampanjan avulla. Nebraskan ihmisen hammasta, joka oli ainoa todiste alkuihmisen olemassaolosta, käytettiin mm. kuuluisassa "Apinaoikeudenkäynnisssä " v. 1925. Sillä todistettiin, että ihminen on kehittynyt miljoonien vuosien aikana eikä ollut luomisen tulos, kuten vastapuoli väitti. Kolme vuotta myöhemmin paljastui, että hammas kuului sialle, jonka eläviä edustajia löytyi Paraguaysta. >7) Varsieväkala, jonka piti olla kuollut sukupuuttoon 150 miljoonaa vuotta sitten,on tuttu elävänä eri puolilla maapalloa.Tämä syvän meren kala ei kävele pohjassa vaan ui ja toimii normaalin kalan tavoin. Sen evien luusto ei tukeudu selkärankaan eivätkä ne poikkea anatomisesti raajojen suuntaan eivätkä voi kannattaa kalan painoa. Koska se elää n. 200 m:n syvyydessä, se ei voi kuolematta tulla rantahietikolle ryömimään. Koulukirjoissa väitetään, että "varsieväkalojen parilliset evät muuttuivat vähitellen sellaisiksi, että niillä pystyi liikkumaan myös maalla. Näin kehittyivät sammakkoeläimet".5 Prof. Björn Kurtén kirjoittaa: "Devonikauden keskivaiheilla löydetyt ryömintäjäljet osoittavat, että varsieväkalat todellakin nousivat maan pinnalle"6>8) V. 1979 tri J. H. Ostrom keksi tarinan siitä, miten lisko kehittyi linnuksi. Välimuotona oli mm siipiään "kärpäslätkinä" käyttävän liskolinnun muoto.7 Tämä ajatus hyväksyttiin tiede- ja oppikirjoihin todisteeksi kehitysvaiheista. Myöhemmin Ostrom joutui tunnustamaan, että kaikki oli vain mielikuvituksen tuotetta. >Syksyllä 1999 National Geographic julkaisi 10 sivun pituisessa, hienosti kuvitetussa artikkelissaan sensaatiolöydön, jolla lehden mukaan voidaan varmuudella todistaa, että liskot ovat kehittyneet linnuksi. Todistefossiilia kävi ihmettelemässä yli 100 000 uteliasta. Vuoden 2000 alussa fossiilitodiste todettiin hyvin tehdyksi väärennökseksi, jossa oli yhdistetty linnun yläosa ja liskon häntäosa. Lehti pakottetiin julkisesti perumaan väiteensä, jonka se teki yhden palstan lyhyellä kirjoituksella, joka oli sijoitettu lukijapalstalle. Suomessa Tieteen Kuvalehti n:o 9/2000 julkaisi samat hienot kuvat todisteeksi liskon kehitysvaiheista linnuksi. Lukijalle ei lehdessä anneta sitä kuvaa, että kysymyksessä olisi vain mielikuvitukseen perustuvat oletukset. >9) V. 2000 tri Jonthan Wells julkaisi kirjan "Icons of Evolution", jossa hän aukottomasti osoittaa, että mm. seuraavilla koulukirjosta tutuilla väitteillä ei ole tieteellistä pohjaa: homologia, koivumittarin tarina, hevosen kehityslinja sekä Darwinin peippojen muuttuminen uusiksi lajeiksi. Tähän epätieteellisten väitteiden listaan voidaan lisätä vielä: kemiallinen evoluutio, valaan kehitysvaiheet, surkastumat, ja välimuotojen olemassaolo maakerrosten fossiilien joukossa sekä moninaiset kehityksen kulkua kuvaavat piirrokset.>Voivatko tutkijat jättää huomiotta ne tutkimustulokset, jotka eivät tue ennalta haluttua lopputulosta tai lisätä todistusaineistoon asioita, joilla ei ole rehellisen tieteen kanssa mitään tekemistä? Vai onko vilppi sallittua sillä ehdolla, että siitä ei jää kiinni?
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen" Kol. 2:8.
Veli Saarikalle tehnyt kirjallisen tuotoksen evoluutiosta?! Missä missä missä?? :D
Ei kirjallista tuotosta, mutta kirjoituksen. Kuinka vakavissaan tuo on tehty, ja mihin tarkoitukseen, on toki ainoastaan arvailun varassa.
http://www.sanajaylistys.org/pastori/Evoluutioteoria.html
Enjoy :)
Ellei kyseessä olisi jonkinlainen saarnamies, epäilisin suolteen syntyneen kymmenennen kaljan jälkeen.