Köyhille kehitysmaille suunnattua kehitysapua tulisi pyrkiä radikaalisti vähentämään. Tätä varten tukea voitaisiin aluksi hieman korottaakin, jotta kehitysmaat kykenisisivät tekemään välttämättömiä investointeja oman tuotannon kohottamiseksi.
Miten kehitysapua sitten voidaan pienentää ja vähitellen kokonaan lopettaa? Ykkösasia on se, minkä kehitysmaat ovat itsekin havainneet suurimmaksi kehityksen jarruksi. EU:n ja muiden rikkaiden maiden tulee lopettaa maataloutensa tukeminen ja poistaa kaikki elintarvikkeiden tuontia rajoittavat suojatullit. Kehitysmaille pitää fair play -hengen mukaisesti sallia vähintään 50 vuodeksi oman maataloutensa tukeminen. Maailmanpankin johto on vastikään Dubaissa pitämässään vuosikokouksessa nimenomaan vaatinut rikkaiden maiden maataloustukijärjestelmien ja suojatullien purkamista, koska se on pankin pääekonomistin Nicholas Sternin mukaan "poliittisesti vanhanaikaista, taloudellisesti typerää, ympäristön kannalta vahingollista ja eettisesti anteeksiantamatonta"..
Kehitysmaiden tulee omalta osaltaan tulla myös vastaan, jotta heidän elintasonsa saadaan kohotetettua. Kehitysaputuen ja kehitysmaan maataloutta tukevien toimien vastineeksi kehitysmaiden tulee sitoutua maansa demokratisoitumishankkeisiin ja rajoittaa radikaalisti asehankintamenojaan. Ihmisoikeuksien noudattamiseen näiden valtioiden tulee luonnollisesti myös sitoutua. Jos kehitysmaa loukkaa näitä periaatteita vastaan, se voidaan asettaa taloussaartoon ja eristää esim. suojatullein. Halukkuutta eristäytymiseen tuskin löytyy, jos naapurimaat ovat kilvan kohottaa elintasoon. Suoraa kehitysapua voitaisiin edelleen antaa koulutus- ja terveystarpeisiin sekä väestön holtittoman lisääntymisen pysäyttämiseksi.
Kehitysmaiden talouksien kasvu hyödyttää kaikkia. Syntyy uusia markkinoita ja järkevää työnjakoa maailmanlaajuisesti. Kauko-idän valtiot ovat jo esimerkki siitä, kuinka voi syntyä uusia merkittäviä talousalueita, kun kheitysmaat nousevat omille jaloilleen.
Miten kehitysapua sitten voidaan pienentää ja vähitellen kokonaan lopettaa? Ykkösasia on se, minkä kehitysmaat ovat itsekin havainneet suurimmaksi kehityksen jarruksi. EU:n ja muiden rikkaiden maiden tulee lopettaa maataloutensa tukeminen ja poistaa kaikki elintarvikkeiden tuontia rajoittavat suojatullit. Kehitysmaille pitää fair play -hengen mukaisesti sallia vähintään 50 vuodeksi oman maataloutensa tukeminen. Maailmanpankin johto on vastikään Dubaissa pitämässään vuosikokouksessa nimenomaan vaatinut rikkaiden maiden maataloustukijärjestelmien ja suojatullien purkamista, koska se on pankin pääekonomistin Nicholas Sternin mukaan "poliittisesti vanhanaikaista, taloudellisesti typerää, ympäristön kannalta vahingollista ja eettisesti anteeksiantamatonta"..
Kehitysmaiden tulee omalta osaltaan tulla myös vastaan, jotta heidän elintasonsa saadaan kohotetettua. Kehitysaputuen ja kehitysmaan maataloutta tukevien toimien vastineeksi kehitysmaiden tulee sitoutua maansa demokratisoitumishankkeisiin ja rajoittaa radikaalisti asehankintamenojaan. Ihmisoikeuksien noudattamiseen näiden valtioiden tulee luonnollisesti myös sitoutua. Jos kehitysmaa loukkaa näitä periaatteita vastaan, se voidaan asettaa taloussaartoon ja eristää esim. suojatullein. Halukkuutta eristäytymiseen tuskin löytyy, jos naapurimaat ovat kilvan kohottaa elintasoon. Suoraa kehitysapua voitaisiin edelleen antaa koulutus- ja terveystarpeisiin sekä väestön holtittoman lisääntymisen pysäyttämiseksi.
Kehitysmaiden talouksien kasvu hyödyttää kaikkia. Syntyy uusia markkinoita ja järkevää työnjakoa maailmanlaajuisesti. Kauko-idän valtiot ovat jo esimerkki siitä, kuinka voi syntyä uusia merkittäviä talousalueita, kun kheitysmaat nousevat omille jaloilleen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.