Kun nainen alkaa lähennellä viittäkymppiä, on eronnut yksinhuoltaja, miehiin pettynyt, itsetuntonsa menettänyt, on arka solmimaan uusia suhteita, mutta kuitenkin sellaista kaipaisi... niin mistä voi löytää, keneen voi luottaa??
Onko enää elämää..
Järki mukana
151707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kilttejä kunnollisia miehiä löytyy kyllä. Olen tavannut useita sellaisia, vika on vaan siinä ettei kolahda. Aina pitäs olla joku vähän renttu ja sitte saa kärsiä. Parhaat kokemukset mulla on treffi arenasta. Tsemppiä etsintään.
on se virheenne. Olette naistenlehdistä opetelleet, että ainoastaan huippukokemus on riittävä.
Tiedoksi, kun me miehet kerromme olevamme ihastuneita, se ei tarkoita että katsomme elämämme naista silmiin.
Se tarkoittaa, että herätät joitakin tunteita, jotka toivottavasti tulevaisuudessa vielä syvenevät.
Yllämainittu on suurin syy siihen, että ette löydä miestä.
Siinähän se syy on, sille ei vaan voi mitään jos ei kolahda tunteitaan ei voi säädellä. Eikä se oo mistään naistenlehdistä opeteltu. se tulee luonnostaan.
minäkin kärsinyt kolhuja ja tullut araksi, epäluuloiseksi, hankalaksikin.
Nyt onneksi löytänyt kiltin miehen joka jaksaa minua ja tunnen häntä kohtaan hellyyttä, rakkauttakin.
Ainoa vaihtoehtoni lienee etsiä "sitä oikeaa" täältä netistä, sillä en tohdi lähteä kapakoihin enkä muuallekaan osaa yksikseni mennä. Tämä tapa tuntuu vaan niin epämääräiseltä ja uskaliaalta, että kammottaa ryhtyä kontakteihin tavallaan täysin sokkona. Lisäksi minulla on sellainen käsitys, että täällä (netissä) haeskellaan vaan seksiseuraa, ja se ei todellakaan ole minun juttuni. Nyt tarvitsisin lähinnä ymmärtäjää, kannustajaa, hyväksyntää ja arvostusta naisena.
Täällä vaan riekutte vuosia ja muka etsitte jotain ja hirvee kaipuu on. Paskat, juuri nämä 40-50v. naiset on niin olevinaan ettei mikään kelpaiskaan tai niitä "lohduttajia" pitää olla eri joka viikolle. Hyi hitto, toivottavasti mätänette tänne!
miettiä minkälaisen miehen haluat, siis ikä ja luonne, ulkonäkö-asiaa, siihen en osaa sanoa mitään.
Ja tavallaan alkaa täsmähakemaan oikeaa ihmistä, tehdä sellaisia kysymyksiä, keskustella/kirjoitella sellaisista aiheista jotka on sinulle tärkeitä.
Profiili kannattaa miettiä tarkoin sillä se joko kiinnostaa oikeita ihmisiä tai sitten vääriä.
Ja rohkeasti treffeille, jonnekin julkiseen paikkaan kahville. Ei koskaan kotiin ei omaan eikä toisen.
Ja sitten älä anna osoitetietojasi
Tää olis paljon helpompaa, jos kaikilla olisi kuva. Silloin saisi jonkinlaisen käsityksen toisesta. Silloin vois kolahtaa ne söpöt silmät tai valloittava hymy. Pelkät kivat puheet eivät riitä siihen kolahdukseen. Sitten kun on aikansa kirjoitellut ja väkisinkin muodostaa toisesta mielessään kuvan, niin se ei vastaakaan sitten todellisuutta. en tarkoita, että pitää olla kaunis tai komea, vaan juuri minua miellyttävät piirteet.
Minä löysin kumppanin lehti-ilmoituksella.
Tuli melkein sata vastausta. Kyllä jo kirjoitustyylistä pystyy päättelemään jotain.
Paljon kunnollisia asiallisia miehiä on.
löysit semmoisen palstan?Vai onko hankala tässä kertoa?Itse en enää lähtisi netistä miesystävää hakemaan.Olen kerran kokeillut ja huonoksi havainnut!en tietenkään halua kaikkia yleistää.Joukossa on varmaan ihan kunnollisiakin suurin osa.Minun kohdalla vaan kävi huono tuuri.Olen myös tuota "vaikeaa" 50 ikäluokkaa.Minun toiveeni oli tavallinen suomalainen kiltti mies.Ei ollut mitään kummosia vaatimuksia kun itsekin olen ihan tavallinen.Luulen että juuri se oli minun "heikkouteni" tuo tavallisuus.Tämän ikäiset miehet tuntuivat kovasti meneviltä.Oli prätkä pappaa milloin mitäkin.Ise olen juoksuni juossut en tuntenut pysyväni vauhdissa mukana.Sitten sieltä yksi psykopaatti huijari "löytyi".Silloin lähdin kiireen vilkkaa koko sivulta enkä takaisin enää mene.Kokemuksestani ja mitä olen toisten kokemuksia lukenut kehoittaisin varovaisuuteen.On siellä kunnollisten joukossa kyllä aikamoista "viheltäjääkin".Paljonhan se on tuuristakin kiinni!
Tuurista se on kiinni netissä, mutta enpä nyt tiedä, kannattaako sitä luovuttaa huonoon kokemukseen.
Galleria-sivullasi on muuten upea runo!
se kiinni on!Kiva kun kävit sivullani ja pidit runosta.Minusta se kuvaa hyvin minua itseäni.Siitä luovuttamisesta,koin koko homman turhauttavaksi.Mielestäni on parempi mennä ihmisten pariin.Syksyllä alkaa taas nämä harrastus ryhmät ym.Vaikka sieltä ei miesystävää löytyisikään onhan ainakin näin yksin asuvalle juttu seuraa.Ei se onni ole pelkästään miehestä kiinni.Onni löytyy meistä itsestämme.Tosin mukava ystävä täydentää sitä onnea!
Kerran oli puhetta 40 huoneessa siitä, että joillakin ei ole muuta kuin runo galleriassa, joten se profiili ei paljoa kiinnosta.
Joku mies valitti kun netti oli muutenkin hidas ja vihdoinkin, kun hän pääsi jonkun profiiliin kurkkaamaan, niin ei ollut muuta kuin runo.:))
Minä erosin juoposta exästä -95 ja jäin yh:ksi. En ole yrittänyt seurustella sen jälkeen kuin 2006(3kk). Sekin tapahtui ihan vahingossa, mutta mies ei ollutkaan minulle tarkoitettu, joten...
Nyt olen 43v nainen ja ei minua vieläkään hirveesti kiinnosta seurustelu, vaikka kuinka miehet yrittää saada mua treffeille, sanon aina että ei.
Helppoa on elää ilman kumppania, saat mennä ja tulla miten haluat, ei sääntöjä.
Rakenna oma elämä, tule toimeen omillasi, etsi sitten itsellesi vertainen - älä hoivaajaa