Laitoin miehelle ihan ystävällisen viestin, pyysin käymään, ja kirjoitin jotakin muuta, mutta en kysynyt mitään. Jätin vastaamisen avoimeksi. Ja eihän hän enää vastannut. Eli ei kiinnostanut. Oletan, et olis vastannut jos olis halunnut. Ollaan oltu kavereita muutama kk ja tapailtu sattumalta tai suunnitellen, mut niitä ei olla sovittu.
Nyt ihmettelen, että mitä minä teen, kun seuraavan kerran tapaan hänet? Pitäisikö välttää, en ikinä haluaisi ahdistella häntä, mutta niin taisin tehdä, vai moikkaanko vain pakolliset ja lähden pois vai olenko kuin en olisi koskaan mitään tehnytkään? Itsestä tuntuu, kuin olisin mokannut pahasti ja ajattelen, että ehkä koitan olla näkemättä tai tapaamatta, jos suinkin voin, mutta mitä miehet ajattelis, et mikä olis paras ratkaisu?
Nyt ihmettelen, että mitä minä teen, kun seuraavan kerran tapaan hänet? Pitäisikö välttää, en ikinä haluaisi ahdistella häntä, mutta niin taisin tehdä, vai moikkaanko vain pakolliset ja lähden pois vai olenko kuin en olisi koskaan mitään tehnytkään? Itsestä tuntuu, kuin olisin mokannut pahasti ja ajattelen, että ehkä koitan olla näkemättä tai tapaamatta, jos suinkin voin, mutta mitä miehet ajattelis, et mikä olis paras ratkaisu?
Vastaukset 10
Vanhimmat
sitä ei kiinnostanut seurasi tämän enempää.
eipä niin, ei todellakaan. Mutta mä ihmettelen sitä, et kuinka mä nyt käyttäytyisin, koska tapaan häntä muutenkin tässä jatkuvasti.
Unohtaahan se pitää siinä mielessä, mut voi sitä silti käyttäytyä kuin ihmiset normaalisti.
Siis tuntuis tosi oudolta yhtäkkiä ton jälkeen olla kuin ei mitään koskaan oltais tunnettukkaan. En mä usko, et kumpikaan on niin pentu, et ei oikeesti tajua, et aikuisten maailmassa näitä alotteita voi joskus tehdä ilman, et siitä pitäis tulla jotain entunnesuakoskaanenäävihaansualoppuelämänijokaisenapäivänä- kohtauksia.
sie et oo menetänynnä mittään, paras menetelmä ois olla näkemättä ja kuulematta kyseisestä hemmosta.
voin vakuuttaa, (monen vuoden kokemuksella) et tuo kyseinen henkilö on ihan "pihalla";)
kysyn ikääsi, ei tarvi vastata
ihan aikuisen iässä, ettei sen puoleen mitään.
Mä olen tehnyt näitä joskus aiemminkin. Mut tympäisee sellainen käytös taas, et pitäis sit suhtautua kuin toinen olis ruttoa. En mäkään kaikkien kanssa ala millekkään, mut ei se tarkota, ettenkö vois jutella tai moikata tai olla kaverina.
Jotenkin tuntuu, et ei se voi olla niin elämää isompi asia, et ei ikinä sais nähdä eikä kuulla.
Tollasiaki kokemuksia on muutama, ja jotenkin on jäänyt aika paha maku suuhun sellasesta, koska kuitenkin samat ihmiset on oikein mukavia ja tavallisia ihmisiä, mut joku alotejuttu saa sit ihmiset ihan oudoksi. Tuntus, et ei sitä nyt aikuinen ihminen vois säikähtää niin pahasti.
Tän kanssa mä nyt mietin, et mitenkähän kävis jos vaan olis kuin en mitään olis koskaan tehnytkään.
Tympäisee sellainen, et nuorempana sitä saattoi tapailla ja olla yhteyksissä ja tehdä kaikenlaista ilman mitään kohtauksia, nyt kun on vanhempi, tuntuu, että joka ikisestä pikkurisauksesta osa ihmisistä on heti tällä mentaliteetilla, että ei tunneta, ei kuulla eikä nähdä, vaik olis juuri oltu yhdessä ja tapailtu useita kertoja molempien halusta.. Se on jotekin surullista. Tuntuu, että ei aikuisena kärsi tehdä mitään, mitä joskus parikymppisenä tuli härvättyä. Heti siitä tulkitaan jotakin enemmän tai tehdään jotain näitä eitunneta-kohtauksia..
Suren sitä jotenkin, koska mä olin aiemmin niin ujo, etten olis osannut/uskaltanut ikinä tehdä aloitteita. Nykyään osaan ja teenkin silloin tällöin, mut se ei ole enää sellasta, tuntuu, et ihmiset on jotenkin menneet pilalle sen suhteen, et toisista ei olla pidetty, ja toisista liikaakin ja sit ei osata olla omia itsejä enää. Ja sellainen nuoruuden spontaanius on tosi hukassa monelta. Sitä kaipais.
Kauanko siitä on, kun laitoit sen viestin?
Jätit sanojesi mukaan vastaamisen avoimeksi, joten miksi teet johtopäätöksiä miehen vastaamattomuudesta?
Olette siis pelkkiä kavereita muutaman kuukauden ja tapailleet vain sattumalta.
Sano suoraan vaan, että olet korviasi myöten ihastunut ja siksi asia vaivaa sinua. Tietääkö mies tunteistasi? Onko hän ilmaissut jotain muuta kuin pelkkää kaveruutta sinua kohtaan?
Miksi sinun pitäisi käyttäytyä ensi kerran törmätessänne eri tavoin? Sinähän et ole tehnyt mitään eikä mies sen enempää? Oletko aivan varma, ettei koko homma ole vain ihastuksesi ja vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta?
Vai onko jotain faktoja pohjaksi tehdä muita tulkintoja?
jokunen päivä sitten. Ihan siksi laitoin niin, että jos toisella on halua huomioida tai vastata, niin kyllä sitä voi edes jotenkin kuitata, jos niin tahtoo, vaikka ei mitään kysyiskään. Jos toinen ei tahdo vastata, niin säilyttääpähän kasvonsa sitten siinä, koska periaatteessa en kysynyt mitään. En epäile sekuntiakaan, etteikö mies vastais tai kuittais edes jotakin, jos todella haluaisi.
Tämä saattaa kyllä aavistaa mun tunteet ja tuskin olis ollut tekemisissäkään tai kaveerannut, jos ei arvaisi, et edes jollain tasolla kiinnostaa. Enkä mä hirveästi toisaalta välttämättä peitä omia hyviä fiiliksiä, ei musta tarvi lähtä mihinkään kissahiiri leikkiin enää ikinä. Tämä ei itse ole oikeastaan ollut kuin kaverina. En lähde tässä nyt spekuloimaan mitään tulkintajuttuja, koska niistä jokainen vois tehdä erilaiset päätökset. Esimerkiks miten joku aina kattoo sua tai huomioi tai flirttaa.. nehän on tulkintajuttuja. Ainakaan suoraan ei ole sanonut.
En mä mene suoraan sanomaan tunteistani, mä en ensinnäkään tunne sitä niin hyvin, että edes vielä haluisin sanoa mitään. Toisekseen mä olen vasta kiinnostunut tutustuun siihen paremmin., en korviani myöten ihastunut.
Siksi mä ajattelin, koska jos olen jotenkin ahdistellut häntä, eli mieshän saattaa ahdistua mistä hyvänsä jos on ahdistuakseen. Mulla on muutama huono kokemus tosta ennenkin, et olen tehnyt noin ja sen jälkeen ollaan oltu kuin ei oltaiskaan. En ole mikään perässäroikkuja. Ja olenhan mä kaivanut hänen numeronsa ja ehdottanut tapaamista? En jäänyt odottamaan, et hän itse sitä tarjoaa.
Miksi kysyt täällä, vastaukset kun ovat mitä ovat joillakin. Et ole mokannut millään lailla, miksei viestiä saisi laittaa.
ihan siksi, et miehiltä saa monesti tosi järkeviä ja selkeitä kommentteja naisten spekulointeihin verrattuna. :)
Niin miksei saisi.. Monet vaan suhtautuu siihen silleen säikähtämällä tai liian vakavasti minun mielestä. Mä saatan laittaa spontaanisti jotakin ja sitten yhtäkkiä tajuaa, että jos toinen ei ole yhtään samalla aaltopituudella, niin kriisiähän se joillakin heti pukkaa, kuten jotkut sanoi, et ei pitäis nähdä eikä kuulla enää mitään.. yms.. :) Ikäänkuin se olis joku loukkaus melkein..
Valitettavasti se joillekkin on niin.
normaalisti. Siis ei tuossa nyt oo ehtinyt tapahtua yhtään mitään ja sitä paitsi voihan vaikka olla, et siitä miehestä vielä kuuluu kun viikonloppua kohden mennään.
Ja jos viestistä on tyyliin muutama päivä, niin ehkä mies ajatteli niin jotta "vastaa" siihen viestiisi sitten kun on tulossa sun luo.
Tai vaikkei olisikaan ajatellut noin, niin mielestäni voit olla ihan normaalisti. Ehkä voit myös heittää jotain "ettet sitten vastannut siihen viestiin..?" tms.