Olen ollut parisuhteessa nelisen vuotta. Meillä menee ihan hyvin ja muutettiin samaan osoitteeseen puoli vuotta sitten.
Ongelmani on vain siinä, että haaveilen melkein päivittäin muista miehistä ja nään heistä unia. Baarissa flittailen ja testaan vieraiden miesten kanssa olisiko minulla saumoja heidän kanssaan. Koskaan en ole mennyt pidemmälle. En edes suudellut kenenkään kanssa. Minusta ei olisi pettämiseen.
Tätä samaa on tapahtunut koko seurustelumme ajan ja myös entisten poikaystävieni kanssa. Olen ollut aina sitoutumis kammoinen ja miksi tämä parisuhde on kestänyt näinkin kauan johtuu siittä, että kolme vuotta olimme etäsuhteessa. Sain siis kaikessa rauhassa nieleskellä, että olen suhteessa ja etenimme rauhallisesti.
Olen koittanut kysellä puolisoltani onko hänellä koskaan kiusauksia ja hän on sanonut, että ei. Ja tiedän sen olevan totta. Hän on kiltti mies ja menee melkeimpä paniikkiin jos joku nainen lähestyy häntä pilke silmäkulmassa. Isku yritykset hän kertoo heti minulle. Itse en halua kertoa hänelle mitä keskusteluja olen itse käynyt muiden miesten kanssa.
Koska olemme seurustelleet kuitenkin neljä vuotta on keskustelumme ovat kääntyneet naimisiin menosta ja lapsen hankkimisesta. Moni ystävistäni on seurustellut vähemmän aikaa ja he ovat jo siirtuneet eteenpäin suhteessaan. Joten mielessäni jyskyttää koko ajan ajatus, että olemme olleet jo niin kauna yhdessä, että minun pitäisi jo tietää haluanko perustaa elämäni hänen kanssaan. Vai odottaako jossain muualla se oikea minua?
Tuntuu, että kaikkilla muilla on selvä suunnitelma miten edetä aprisuhteessa paitsi minulla. Kuten aikaisemmin sanoin, että meillä menee hyvin (arkisia riitoja lukuunottamatta). Tiedän, että välitän hänestä, mutta en tiedä onko hän vain kaveri vai poikakaveri. Pelkään, että jos jätän hänet tajuan myöhemmin, että hän olikin se oikea ja silloin jo liian myöhäistä. Olenko oikeasti yksin tunteiteni kanssa vai onko sittenkin jossain joku muu joka tuntee samoin?
Ongelmani on vain siinä, että haaveilen melkein päivittäin muista miehistä ja nään heistä unia. Baarissa flittailen ja testaan vieraiden miesten kanssa olisiko minulla saumoja heidän kanssaan. Koskaan en ole mennyt pidemmälle. En edes suudellut kenenkään kanssa. Minusta ei olisi pettämiseen.
Tätä samaa on tapahtunut koko seurustelumme ajan ja myös entisten poikaystävieni kanssa. Olen ollut aina sitoutumis kammoinen ja miksi tämä parisuhde on kestänyt näinkin kauan johtuu siittä, että kolme vuotta olimme etäsuhteessa. Sain siis kaikessa rauhassa nieleskellä, että olen suhteessa ja etenimme rauhallisesti.
Olen koittanut kysellä puolisoltani onko hänellä koskaan kiusauksia ja hän on sanonut, että ei. Ja tiedän sen olevan totta. Hän on kiltti mies ja menee melkeimpä paniikkiin jos joku nainen lähestyy häntä pilke silmäkulmassa. Isku yritykset hän kertoo heti minulle. Itse en halua kertoa hänelle mitä keskusteluja olen itse käynyt muiden miesten kanssa.
Koska olemme seurustelleet kuitenkin neljä vuotta on keskustelumme ovat kääntyneet naimisiin menosta ja lapsen hankkimisesta. Moni ystävistäni on seurustellut vähemmän aikaa ja he ovat jo siirtuneet eteenpäin suhteessaan. Joten mielessäni jyskyttää koko ajan ajatus, että olemme olleet jo niin kauna yhdessä, että minun pitäisi jo tietää haluanko perustaa elämäni hänen kanssaan. Vai odottaako jossain muualla se oikea minua?
Tuntuu, että kaikkilla muilla on selvä suunnitelma miten edetä aprisuhteessa paitsi minulla. Kuten aikaisemmin sanoin, että meillä menee hyvin (arkisia riitoja lukuunottamatta). Tiedän, että välitän hänestä, mutta en tiedä onko hän vain kaveri vai poikakaveri. Pelkään, että jos jätän hänet tajuan myöhemmin, että hän olikin se oikea ja silloin jo liian myöhäistä. Olenko oikeasti yksin tunteiteni kanssa vai onko sittenkin jossain joku muu joka tuntee samoin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun juttelen baarissa miesten kanssa mietin samalla miltä tulevaisuuteni olisi hänen kanssaa. Minua on parisuhteessa petetty ja odotan koko ajan, että mieheni pettää minua. Ärsytän häntä tietoisesti joskus ja toivon, että hän kyllästyisi minuun ja jättäisi minut. Tosin jättäminen murskaisi minut, mutta silloin tietäisin miltä tuntuisi olla taas sinkku.
eli parin valinnassa pätee samat lainalaisuudet kuin joulukuusen hankinnassa. Yhden kun olet kaatanut niin toisen paremman huomaat vieressä. Minä en vaan ymmärrä mikä teitä naisia oikein vaivaa. Täällä vauhkoo joukko naisia siitä että mies katsoo pornoa tai vieraita naisia mutta näyttää ne naiset tekevän ihan samaa paitsi eivät katso pornoa vaan menevät suoraan asiaa... Ja ketään naista ei sitten tuo kiltti ja tunnollinen mies kiinnostakaan. Kun sitten mies ei olekaan kunnollinen vaan häntäheikki niin naiset haukku toisiaan huoriksi ja liittoja tuhoaksi.
kunnes eräänä päivä kyllästyin tähän ja potkaisin sen pellolle!