tapasin reilu vuosi sitten australiassa ihanan miehen josta ensin tuli ystäväni ja nautin hänen seurastaan, mutta kesti muutama viikko tajuta todelliset tunteeni. Mies lähti omaan kotimaahansa ennen kuin tajusin ottaa puheeksi tunteeni, olin niistä niin sekaisin etten jostain syystä sanonut mitään.
Vuoden sisällä ollaan pari kertaa viestitelty, oli tarkotus kesällä treffata saksassa mutta en itse lähtenytkään matkoille joten ei tavattu. (yritin kyllä kaikkeni keksiä syyn lähteä "sattumalta" saksaan kun hän oli siellä).
Nyt vaan tuijottelen valokuvaa siitä ja sen maailman kauneimmasta hymystä. Ei olla hirveesti yhteyksissä joten en voi yhtäkkiä vaan laittaa meiliä että "hei muuten rakastuin suhun vuosi sitten" sehän sais sätkyn. En tiedä sen tunteista mua kohtaan, en yhtään. Veikkaan ettei ihan yksipuolisia mun tunteet ole.
Mitä mä teen?! matkustanko mä skotlantiin jonkun tekosyyn ohella ja tapaan sen "ohimennen" ja kerron kaiken...... en voi elää loppuelämääni tietäen että jossain on sellanen sielunkumppani (sori tää lässytys)
auttakaa, kokemuksia?!
Vuoden sisällä ollaan pari kertaa viestitelty, oli tarkotus kesällä treffata saksassa mutta en itse lähtenytkään matkoille joten ei tavattu. (yritin kyllä kaikkeni keksiä syyn lähteä "sattumalta" saksaan kun hän oli siellä).
Nyt vaan tuijottelen valokuvaa siitä ja sen maailman kauneimmasta hymystä. Ei olla hirveesti yhteyksissä joten en voi yhtäkkiä vaan laittaa meiliä että "hei muuten rakastuin suhun vuosi sitten" sehän sais sätkyn. En tiedä sen tunteista mua kohtaan, en yhtään. Veikkaan ettei ihan yksipuolisia mun tunteet ole.
Mitä mä teen?! matkustanko mä skotlantiin jonkun tekosyyn ohella ja tapaan sen "ohimennen" ja kerron kaiken...... en voi elää loppuelämääni tietäen että jossain on sellanen sielunkumppani (sori tää lässytys)
auttakaa, kokemuksia?!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei hymy ole sama kuin sielunkumppani.
Kyseessä ei, tietenkään, ole mikään "soulmate" vaan se iänikuisen vanha tarina - suomityttö menee ulukomaille, saa positiivisen kulttuurishokin (kun valmiiksi on jo huono itsetunto) ja ihastuu ensimmäiseen vastaantulevaan ulkkismieheen (voisi olla vaikka puhelintolppa, oikeastaan). Tätä sitten luullaan joksikin sielujen kumppanuudeksi.
Neuvo siis: kasva eheäksi aikuiseksi ihmiseksi, lähde sitten vasta puhumaan soulmateista.
Enemmänkin syynä luultavasti on että kyseinen ulkkarimies tuoksuu alitajuisesti tämän neidin nenään paremmalta kuin geneettisesti liian lähellä olevat suomipojat, jotka tuoksuvat lähinnä kavereilta tai veljiltä. Eihän sellaisiin voi rakastua romanttisesti.
Alkaa jo olla yleisesti hyväksytty tosiasia että naisen parinvalinnassa miehen tuoksulla, joka paljastaa kuinka kaukana geneettisesti mies on naisen geeneistä, on ehkä tärkein vetovoimaa aiheuttava tekijä joka saa naisen ihastumaan juuri tiettyihin miehiin siinä missä muut tuntuvat olevan "ihan kiva, mutta...". Tietenkin myös miehen käytös, ulkonäkö yms. vaikuttavat, kuten myös järkisyyt kuten miehen asema, vauraus jne.
On siis luonnollista että naiset ympäri maailman tuntevat suurempaa kemiaa eri rotuisia ja eri maista kotoisin olevia kohtaan. Jotkut New Yorkilaiset ovat varmaan aika hyvässä asemassa koska sieltä löytyy populaa vähän kaikilta maailman kolkilta, joten hyväntuoksuista miestä ei tarvitse lähteä hakemaan ulkomailta asti vaan se voi löytyä vaikka naapurista. Toista se on meillä täällä homogeenisessä ja sukurutsaisessa Suomessa.
Tämä tuoksujuttu selittää myös jo muinaiset suomalaisetkin ilmiöt missä naapuripitäjästä tai kauempaa tullut uusi tulokas saa paikallisten naisten päät pyörälle, koska ei tuoksu yhtä paljon veljeltä tai serkulta kuten oman pitäjän pojat. Sama ilmiö myös kun saksalaissotilaat tulivat Suomeen ennen Jatkosotaa, heidän erilainen tuoksunsa huumasi suomineidot.
Jaaha.
sille.
Aloita vaikka: gday my dear e-mail mate.
Sano ,että olet miettiny häntä kokoajan ja tuntuu, että tunteet tulevat aina vaan vahvemmiksi.
Ymärrän yskäsi, olen itekin tällissä ja lätkässä yhteen tyttöön. Me kylläkin kirjoitellaan kokoajan ja meen tapaamaan taas kuukauden / parin päästä.
... kun vielä vuoden jälkeen tuoksu tuntuu. Ai niin onhan siellä ausseissa isoja lammaslaumoja.
Voi vittu teidän rakoperseiden logiikkaa ja ennen kaikkea sen puutetta!
Sa olet varmaan ihan kiva tytto, mutta koska ma olen se ulkkis, ma voin sanoa sulle, etta kundi olisi ottanut contactia, jos se on kiinnostunut.
Ma itse usein shokkissa, kun vieras tytto sanoo, rakastan sinua. En ma halua olla kusipaa, ongelma on en ma muista edes tytto.
No jos kaveri on jo Euroopassa, niin kutsu hänet Suomeen pikavierailulle. Sitten joko kolahtaa tai ei.
Minä olin kymmenen vuotta sitten ihan sairaan rakastunut australialiseen mieheen. Olimme todelliset sielunsisarukset. Välillä seurustelimme toisten kanssa, mutta meidän välillämme se maaginen tunnelataus säilyi muitten suhteitten yläpuolella. Asuimme silloin molemmat Englannissa.
Lopulta hän palasi Australiaan ja meni naimisiin, parin vuoden viivellä myös minä menin naimisiin ja muutin toiseen maahan.
Tapasimme nyt kymmenen vuoden kuluttua uudelleen eräillä messuilla Euroopassa pari viikkoa sitten. Sielunsisaruus oli edelleen tallella, mutta tuli vain sellainen tyyni olo, että oli kiva taas nähdä, mutta onneksi olen nyt oman kultani kanssa naimisissa, enkä tämän miehen kanssa. En nyt laittaisi mitään likoon tämän miehen vuoksi, vaikka kymmenen vuotta sitten voin fyysisesti pahoin jos jouduimme olemaan vuorokauden erossa!
Jotkut sielunkumppanuudet kestävät vain ohikiitävän hetken, toiset lopun ikää. Meidän sielunkumppanuutemmme kestää varmasti lopun ikää, mutta meitä ei silti ole luotu toisillemme.
vallassa. Se on aivan normaalia nuorilla, turvallinen tapa harjoitella aikuiselämää.
Joillekin kaukorakkaudet jäävät päälle koko elämäksi. Kuinkahan monta runoa olisi kirjoitettu, elleivät muutamat olisi räytyneet täyttymättömän kaipuun kourissa?
"Hyvä näin, ja tähän tyydy, sielu,
suuri ikävöinnin onni on.
Mitä syleilet, pois luotas häilyy,
luokses jää vain saavuttamaton,
omanas se ikuisesti säilyy,
uni sydämesi kammion.
Sitä ahmaise ei arjen nielu."
(Kaarlo Sarkia, ulkomuistista siteerattuna)
Laita meiliä ensin ja kerro mitä tunnet. Katso mitä se vastaa ja mene vasta sit.
Itsellä vähän saman tyyppinen juttu, paitsi että tytön vanhemmat ei hyväksy mua.