Tää taitaa liittyä ehkä hiukan aikaisempaan tauko-késkusteluun... Nimittäin miehet, jotka "eivät halua seurustella". Syyt on mitä sattuu, yleensä jokin aika sitten päättynyt pitkä suhde tms. Mitäs, kun tällainen mies kuitenkin haluaa tapailla? Ja muita ei tapailla, vaikka periaatteessa saisi? Onko niin, että jos mies todella välittäisi, hän tahtoisi seurustella, vai voiko välittää paljon, vaikkei haluaisi seurustella "tällä hetkellä"?
Ei seurustelua?
Amber79
4779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mies yleensä katsoo mitä nainen oikeesti haluaa..
minä itse ihastun nopeasti moneen ..enkä tiedä mitä haluan!!! sillä ei tohi heti alkaa vakavaan suhteeseen...haluaa vaan sitä yhtä asiaa=)
moni nainen on saman lainen liero
eli ottaa sitä oikeaa...
Olisiko niin että mies haluaa selvitellä omia ajatuksiaan sekä omaa elämäänsä?
Toisesta voi todellakin välittää vaikka ei syystä tai toisesta halua seurustella.
Noin hän on itse sanonut, ja haluaa kuulemma jonkin aikaa päättää itse omista asioistaan, koska pitkässä seurustelussa ei täysin voinut. Mutta kuulemma ei halua päästää mua menemäänkään. Kohtelee mua tosi hyvin, ajattelee aina mun tunteitakin... Välillä vain tulee mieleen, että onko kuitenkin kyse siitä, että jos hän tapaisi jonkun kiinnostavamman tytön, hän unohtaisi moiset ei seurustelua -päätökset saman tien.
mulla oli tämmönen sama tilanne just,mutta mä tein siitä lopun,koska en pystyny siihen "peliin";(tapailin tässä yhtä ihanaa miestä muutaman viikon ajan(viimeksi nähtiin perjantaina).Se kerto mulle jo aika alussa,että hän ei halua seurustella(syyksi kertoi juuri 2kk sitte päättyneen pitkäaikaisen suhteen,jossa muija oli pettänyt),mutta sanoi haluavansa multa ystävyyttä ja läheisyyttä,olla mun kanssa,että kunhan vaan tapaillaan,käydään leffassa ym..ilman mitään paineita..mä sitten lähdin mukaan tähän hommaan,koska halusin olla sen kanssa..Harrastettiin me kyllä myös seksiäkin,pari kertaa.Mä luulin pystyväni olemaan sen kanssa vaan ystävänä,nauttia seurasta,helliä,harrastaa seksiäkin..ilman tunteita.Mutta en voinut.Viime perjantaina nähtiin taas,,ja meil oli ihana ilta ja yö..katottiin leffaa ja tehtiin muuta kivaa..ihan kuin joku pari!;)mä tykkäsin siitä yhä enemmän..ja ajattelin että okei,se sano että ei halua seurustella,mutta mulla siitä huolimatta oli pieni toivon pilkahdus,että se voisi KEHITTYÄ siihen seurusteluun asti..kunhan tutustutaan ja näin..hän halus olla mun kans,mä sen..että ehkä sen mieli muuttuis..No eilen illalla me sitte tekstailtiin ja selviteltiin tätä "hommaa"...sanoin että pidän siitä kovasti,mut en tahdo painostaa mitenkään..ym..ja et vaik ei seurustella,tunnen olevani SEN tyttö,,en tapaile muita enkä edes halua!Se tuntuis musta vaan jotenkin pettämiseltä..en tiedä,ajatteliko se samaa.Se laittoi sit vaan takas,että täs elämäntilanteessa hän ei vaan halua alkaa seurustelemaan,haluaa mennä vaan, miettimättää sen kummempia..eikä hänestä tulis nyt kovin hyvää poikaystävää...eli viimeisetkin mun toiveet siitä,että tää juttu vois edes KEHITTYÄ,hävis saman tien.Tein sitten vaan selväksi sille,että mä en voi jatkaa tätä enää,koska pidän siitä niin paljon..mitä pitemälle tää menee,sen pahemmalta musta tuntuu,koska en voi saada sitä tavallaan koskaan kokonaan;(että seksi ja läheisyys on ihanaa,mutta mä haluan ihmisen joka oikeesti välittää musta ja vastaa mun tunteisiin.;(olin tosi surullinen ..ja olen vieläkin hiukan..pidin tosissani siitä ihmisestä,mutta en mä pystyny jatkaa(edes hyvä seksin nimissä),jos mä tavallaan tiesin,ettei siitä voi tulla koskaan mitään muuta!Aivan kuin kulkis vaan joidenkin aaltojen mukana,ilman mitään pohjaa..siitä puuttu varmuus..halusin olla sen oma ja ainoa!Se sattu,enkä olis halunnu päästää irti mutta oli pakko tehdä itseäni suojellakseni.Mä haluan jonkun,joka rakastaa mua,ja vain mua..sitoutuu muhun,eikä hae musta vain läheisyyden-,ja seksintarpeen tyydyttäjää,...yhtä niistä.(?)mutta en ole sille vihainen,sillä tiesin missä mennään,mutta toivoin kuienkin..että JOS..ja se oli fiksu,että ilmotti sen jo alussa,ja se oli mun oma päätös,että jatkoin kuitenkin tapailua..mutta sen menettäminen sattuu kuitenkin!mutta ei se elämä tähän kaadu,kyllä mä löydän vielä jonkun,joka tahtoo mut kokonaan..välittää oikeasti.
Joten ole varovainen!Selvät sävelet!Älä alistu olemaan sille miehelle vaan joku "suunnitelma b,c..d?"...sanon vaan,että se tulee sattumaan lujaa,jos elättelet turhia toiveita,ja menet ihastumaan siihen mieheen,joka ei kuitenkaan tahdo sua "kokonaan".TAI,sitten sun miehes tarvitsee vaan aikaa..ja teille voi hyvinkin syntyä ihan kunnonkin suhde..ajan kanssa...Tsemppiä!