Mul ei oo ketää joka kuuntelee, et toivottavasti viitsitte lukee! Mun on pakko saada vuodattaa tätä tuskaa jonnekki. Eli tässä mun piiitkä tarina.
Rakastuin Tomiin ollessani 8 luokalla (15). Hän on mua kolme vuotta vanhempi ja mun kamun veli. Tomi oli mun ensirakkaus ja ensimmäinen kenen kaa seurustelin. Me vietettiin paljo aikaa yhdes ja siitä lähtien kun Tomi sai auton me oltiin yhdes joka päivä. Meil meni tosi hyvin. Viime talvena, ku oltiin oltu vähän päälle vuosi yhdessä se pyys mua kihloihin ja mä suostuin.
Kaikki alko meneen iha pieleen huhtikuussa. Kaikki alko ku kuulin mun vanhempien riitelevän (ne luuli ettei kukaa ollu kotona) ne raivos et ku kaikki on jo vuosii ollu samaa paskaa jne. Isä raivos haluuvansa erota. Mä murruin ihan täysi. Mä olin paniikis ja lähdin nii ettei porukat kuullu (eli ne ei tiiä et kuulin sen riidan). Ku Tomi tuli meille olin aikeis kertoo mut en vaa pystyny. Se asia pyöri mun mieles koko ajan. Pelkäsin kuollakseni koko ajan et vanhemmat eroo. Ne tappeli joka päivä ja mun stressi vaa lisäänty. Pelkäsin et isä pakkaa kamat minä hetkenä hyvänsä. Mä olin väsyny ja stressaantunu ja sit tuli kavereiden kaa riitaa joten jäin kouluski iha yksi. Sit.. Mä tein sen virheen etten kertonu mun huolista Tomille vaa purin kaiken stressini hänee. En ollu oma itteni. Mä valitin joka asiasta. Aina ku se tuli meille ni en ollu sen kaa vaa tietsikalla kirjoittamas vanhempien erosta keskustelupalstoille. Aina ku Tomi tuli kattoon mitä teen raivosin et häipyy mul on tekemistä. Mä vaa en halunnu sen näkevän niitä keskusteluita. Sit rupesin määräileen et mennää joka yö Tomille nukkuu. Mä vaa en halunnu olla kotona ku pelkäsin vanhempien eroo. Eli valitin, määräilin, en ollu Tomin kanssa. Enkä kertonu Tomille mitää. (Ymmärrän miltä se Tomista tuntuu mut se ei antanu mulle mahdollisuutta selittää)
Tomi rupes yhtäkkii käyttäytyyn oudosti.Ei pussaillu eikä mitää ja sen oli pakko koko ajan päästä yksille meidän tutuille. Siel se vietti ennenki paljon aikaa mut ny se halus sinne iha koko ajan. Mä annoin sen mennä enkä epäilly mitää. Mä aattelin et Tomin käytös johtuu mun veemäisestä käytöksestä. Aloin miettiin tekojani ja huomasin kuinka tyhmä oon ollu. Mä aioin mennä pyytää Tomilta anteeks ja selittää kaike. Just ku aioin kertoo Tomille, se sanoki et se haluu parin viikon tauon suhteesta. Mä menin paniikkiin. Sanoin sille et oon pahoillani mun käytöksestä ja parannan tapani. Jätkä sano ettei se auta mitää. "Sil on stressii eikä se tiiä mistää mitää". Siinä hässäkäs en saanu sanottuu syitä mun käytökselle eikä se ees olis kuunnellu. Sit se sano ettei se tiiä rakastaaks se mua enää. Se sattu! Sovittii parin viikon tauko ja sit se tulee kertoon mitä se päätti.
Se tulikin kahden päivän päästä takas. Se päätti jättää mut. Mä kysyin oliks sillä joku. se kielsi. Huomasin et joku on vikana ja intin kysymystä. Sit se tunnusti et sil oli säätöö jonku kans.Vitsi sitä surua ja tuskaa mitä siitä seuras. Tomi seukkas sen tytön kaa jo ku se otti eron. Tomi lähti meiltä sinne yöks. Se tyttö oli sieltä meidän tutuilta missä se nii innokkaasti kävi. Sain kuulla et Tomi oli pettäny mua sen kaa vähä aikaa ennen ku laitto poikki.
Sitte... Tomi muuttui täysin. Tomi oli ennen vastuullinen ja välitti muista. Tomissa oli se outo puoli ettei hän ikinä liikkunu ikästensä kanssa. Mä kyl kehotin mut se sano et ne on tylsää seuraa jotka tekee koko ajan jotai laitonta. Ei ikinä lähteny myöskää baariin/bileisiin/kaupungille. No meidän eron jälkee tomista tuli kaikkee muuta. Kauhee kovis ja toisille vittuilija. Koko ajan baareis jne. Kaiken lisäks tää tyttö, Anna on sellane minkälaisii Tomi ei sietäny ennen! Tomi haukku kaikki tytöt jotka värjäs hiuksensa hieman erikoisemmi (tytöllä räikeen pinkit hiukset). Tomi ei myöskää tykänny sellasista teineistä ja tyttö on pissiksen perikuva! Tomin sisko eli mun kaveri soittaa mulle koko ajan ja kyselee mikä tota tomii vaivaa ku se tekee näin ja näin. Kukaan ei ymmärrä tota suhdetta eikä kukaan enää tunne Tomia. Nää meidän tutut kerto et Anna on piloille hemmoteltu, todella ilkee ja itsekeskeinen ja niin se onki. Nää tutut myös sanoo et toi juttu ei kestä ja et Tomi tulee viä pettyyn tohon Annaan. Mua sattuu ajatus et se ämmä on mua parempi (oon sen kaa ottanu pari kertaa yhteen et sori toi haukkumine) Anna tulee vittuileen mulle koko ajan tästä tilanteesta ja se sattuu sillä rakastan viäki sitä tomia jonka tunsin vaikkei sitä enää ole.
Mua sattuu ku en voi unohtaa Tomia! Se on mun kaverin veli joten tunnen sen koko loppu elämäni! Ja mua sattuu nähdä se Annan kaa. Annalla on gallerias kuvii siitä ja Tomista. Ja päiväkirjamerkinnöis kaikkee et se rakastaa Tomii yli kaiken jne. Iha hirveetä aatella kuinka helppoo tää on Tomille! Se mua eniten itkettääki. Se alko Annan kaa jo ennen ku lemppas mut. Sitä ei harmita yhtää tää juttu eikä se ees muista mua enää. Mulla on kaiken lisäks hirveen huono omatunto. En saanu selitettyy et mun käytös johtu vanhempien erohankkeista, etten määräilly ja ollu tietsikalla iha vaa itsekkyyttäni vaa siks et puhuin erosta netissä tai en halunnu olla vanhempien takii kotona. Jos en olisi muuttunu semmoseks kusipääks tomi ei välttämättä olis ny Annan kaa! Musta tuntuu et tää on kaikki mun syytä... siitä ei pääse ikínä yli :,(... et rakkaimman menetys on sun oma vikas... Eikä se antanu mahdollisuutta selittää.
Erosta on 2 kk ja oon masentunu. Mä en viikkoon syöny mitää eron jälkeen. Mun paino on tippunu 8 kg ja mulla on ny syömishäiriö josta yritän parantua. Oon lukenu tuhansii juttui että sellasta palavaa rakkauden tunnetta ei koe ku vaan kerran. Mä kuolen jos mä en saa kokee sitä enää! Onko asia näin? Sori et teksti oli epäselvää ja PITKÄ mut yritin kirjottaa tän mahd. lyhyesti... toivottavasti viitsitte lukee ja kommata kiitos
Rakastuin Tomiin ollessani 8 luokalla (15). Hän on mua kolme vuotta vanhempi ja mun kamun veli. Tomi oli mun ensirakkaus ja ensimmäinen kenen kaa seurustelin. Me vietettiin paljo aikaa yhdes ja siitä lähtien kun Tomi sai auton me oltiin yhdes joka päivä. Meil meni tosi hyvin. Viime talvena, ku oltiin oltu vähän päälle vuosi yhdessä se pyys mua kihloihin ja mä suostuin.
Kaikki alko meneen iha pieleen huhtikuussa. Kaikki alko ku kuulin mun vanhempien riitelevän (ne luuli ettei kukaa ollu kotona) ne raivos et ku kaikki on jo vuosii ollu samaa paskaa jne. Isä raivos haluuvansa erota. Mä murruin ihan täysi. Mä olin paniikis ja lähdin nii ettei porukat kuullu (eli ne ei tiiä et kuulin sen riidan). Ku Tomi tuli meille olin aikeis kertoo mut en vaa pystyny. Se asia pyöri mun mieles koko ajan. Pelkäsin kuollakseni koko ajan et vanhemmat eroo. Ne tappeli joka päivä ja mun stressi vaa lisäänty. Pelkäsin et isä pakkaa kamat minä hetkenä hyvänsä. Mä olin väsyny ja stressaantunu ja sit tuli kavereiden kaa riitaa joten jäin kouluski iha yksi. Sit.. Mä tein sen virheen etten kertonu mun huolista Tomille vaa purin kaiken stressini hänee. En ollu oma itteni. Mä valitin joka asiasta. Aina ku se tuli meille ni en ollu sen kaa vaa tietsikalla kirjoittamas vanhempien erosta keskustelupalstoille. Aina ku Tomi tuli kattoon mitä teen raivosin et häipyy mul on tekemistä. Mä vaa en halunnu sen näkevän niitä keskusteluita. Sit rupesin määräileen et mennää joka yö Tomille nukkuu. Mä vaa en halunnu olla kotona ku pelkäsin vanhempien eroo. Eli valitin, määräilin, en ollu Tomin kanssa. Enkä kertonu Tomille mitää. (Ymmärrän miltä se Tomista tuntuu mut se ei antanu mulle mahdollisuutta selittää)
Tomi rupes yhtäkkii käyttäytyyn oudosti.Ei pussaillu eikä mitää ja sen oli pakko koko ajan päästä yksille meidän tutuille. Siel se vietti ennenki paljon aikaa mut ny se halus sinne iha koko ajan. Mä annoin sen mennä enkä epäilly mitää. Mä aattelin et Tomin käytös johtuu mun veemäisestä käytöksestä. Aloin miettiin tekojani ja huomasin kuinka tyhmä oon ollu. Mä aioin mennä pyytää Tomilta anteeks ja selittää kaike. Just ku aioin kertoo Tomille, se sanoki et se haluu parin viikon tauon suhteesta. Mä menin paniikkiin. Sanoin sille et oon pahoillani mun käytöksestä ja parannan tapani. Jätkä sano ettei se auta mitää. "Sil on stressii eikä se tiiä mistää mitää". Siinä hässäkäs en saanu sanottuu syitä mun käytökselle eikä se ees olis kuunnellu. Sit se sano ettei se tiiä rakastaaks se mua enää. Se sattu! Sovittii parin viikon tauko ja sit se tulee kertoon mitä se päätti.
Se tulikin kahden päivän päästä takas. Se päätti jättää mut. Mä kysyin oliks sillä joku. se kielsi. Huomasin et joku on vikana ja intin kysymystä. Sit se tunnusti et sil oli säätöö jonku kans.Vitsi sitä surua ja tuskaa mitä siitä seuras. Tomi seukkas sen tytön kaa jo ku se otti eron. Tomi lähti meiltä sinne yöks. Se tyttö oli sieltä meidän tutuilta missä se nii innokkaasti kävi. Sain kuulla et Tomi oli pettäny mua sen kaa vähä aikaa ennen ku laitto poikki.
Sitte... Tomi muuttui täysin. Tomi oli ennen vastuullinen ja välitti muista. Tomissa oli se outo puoli ettei hän ikinä liikkunu ikästensä kanssa. Mä kyl kehotin mut se sano et ne on tylsää seuraa jotka tekee koko ajan jotai laitonta. Ei ikinä lähteny myöskää baariin/bileisiin/kaupungille. No meidän eron jälkee tomista tuli kaikkee muuta. Kauhee kovis ja toisille vittuilija. Koko ajan baareis jne. Kaiken lisäks tää tyttö, Anna on sellane minkälaisii Tomi ei sietäny ennen! Tomi haukku kaikki tytöt jotka värjäs hiuksensa hieman erikoisemmi (tytöllä räikeen pinkit hiukset). Tomi ei myöskää tykänny sellasista teineistä ja tyttö on pissiksen perikuva! Tomin sisko eli mun kaveri soittaa mulle koko ajan ja kyselee mikä tota tomii vaivaa ku se tekee näin ja näin. Kukaan ei ymmärrä tota suhdetta eikä kukaan enää tunne Tomia. Nää meidän tutut kerto et Anna on piloille hemmoteltu, todella ilkee ja itsekeskeinen ja niin se onki. Nää tutut myös sanoo et toi juttu ei kestä ja et Tomi tulee viä pettyyn tohon Annaan. Mua sattuu ajatus et se ämmä on mua parempi (oon sen kaa ottanu pari kertaa yhteen et sori toi haukkumine) Anna tulee vittuileen mulle koko ajan tästä tilanteesta ja se sattuu sillä rakastan viäki sitä tomia jonka tunsin vaikkei sitä enää ole.
Mua sattuu ku en voi unohtaa Tomia! Se on mun kaverin veli joten tunnen sen koko loppu elämäni! Ja mua sattuu nähdä se Annan kaa. Annalla on gallerias kuvii siitä ja Tomista. Ja päiväkirjamerkinnöis kaikkee et se rakastaa Tomii yli kaiken jne. Iha hirveetä aatella kuinka helppoo tää on Tomille! Se mua eniten itkettääki. Se alko Annan kaa jo ennen ku lemppas mut. Sitä ei harmita yhtää tää juttu eikä se ees muista mua enää. Mulla on kaiken lisäks hirveen huono omatunto. En saanu selitettyy et mun käytös johtu vanhempien erohankkeista, etten määräilly ja ollu tietsikalla iha vaa itsekkyyttäni vaa siks et puhuin erosta netissä tai en halunnu olla vanhempien takii kotona. Jos en olisi muuttunu semmoseks kusipääks tomi ei välttämättä olis ny Annan kaa! Musta tuntuu et tää on kaikki mun syytä... siitä ei pääse ikínä yli :,(... et rakkaimman menetys on sun oma vikas... Eikä se antanu mahdollisuutta selittää.
Erosta on 2 kk ja oon masentunu. Mä en viikkoon syöny mitää eron jälkeen. Mun paino on tippunu 8 kg ja mulla on ny syömishäiriö josta yritän parantua. Oon lukenu tuhansii juttui että sellasta palavaa rakkauden tunnetta ei koe ku vaan kerran. Mä kuolen jos mä en saa kokee sitä enää! Onko asia näin? Sori et teksti oli epäselvää ja PITKÄ mut yritin kirjottaa tän mahd. lyhyesti... toivottavasti viitsitte lukee ja kommata kiitos
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sydänsurut on kauheita. Ilmeisesti Tomi on halunnut kokeilla vähän erilaista elämää. Jos se vielä rakastaa sua ja haluaa sut takas, niin se kyllä ottaa suhun yhteyttä kunhan kyllästyy uuteen elämäänsä. Toinen (todennäköisempi) vaihtoehto on se et sillä ei oo muita kuin kaverillisia tunteita sua kohtaan eikä se enää halua olla sun kaa muuta kuin ystävä.
Mieti, jos jäisitte yhteen ja olisitte yhdessä vuosia ja vuosia, sinunkin tunteet varmasti haalistuis jossain vaiheessa ja huomaisit ettei Tomi ookkaan ihan sun tyyppinen ihminen vaan enemmänkin nuoruudenaikainen ihastus. Niin siinä käy melkein AINA, et alle 18-vuotiaana aloitetut "vakavat" suhteet loppuu vähän yli 20-kymppisenä just tuosta syystä, vaikka nuorena oltais oltu kuinka rakastuneita.
Kunhan sä pääset yli Tomista ja sydän paranee, niin voit nauttia sun elämästä pitäen hauskaa ja sit löytää vielä suuremman rakkauden. Se tulee kyllä, usko pois. Nyt vain voimia tähän paranemisaikaan!
Ajattele vaikka niin, että sun ja Tomin aika oli ihanaa ja tarkoitettu noin lyhyeksi (kaikella on tarkoituksensa), ja että siitä jää ihanat muistot teidän molempien sydämiin. Muistot, joita kukaan ei ole ottamassa sulta eikä häneltä pois.
Voi kulta pieni, tottakai sä tulet vielä rakastumaaan palavasti - kunhan hoidat sydämesi ruhjeet ajan kanssa.
Voisin sellaisen neuvon antaa, että juttele tämän Tomin kanssa erosta. Sinulla on oikeus avautua Tomille kaikesta, ihan oman itsesi takia. Se auttaa alkuun suruprosessissa.
Voimia sulle! Kyllä tulet olemaan vielä onnellinen. Meressä on monen monta kalaa. Olen kokenut sen monta kertaa. Joka kerta, ku olen särkenyt sydämeni, olen ajatellut että toista exän veroista ei olekaan. Mutta kas kummaa, jotenkin hassusti olen löytänyt taas kipinän - jostain muualta.
Itsekin koitan tässä parannella sydäntäni. Mutta tiedän, tahdon ainankin uskoa, että tuolla jossain odottaa joku juuri minua. Aika näyttää, milloin kohtaan hänet. Mutta ennen sitä tahdon unohtaa entisen ja opetella olemaan onnellinen yksin. Vasta sitten ole valmis uuteen rakkauteen.
Mä puhuisin Tomille jos se vaa haluais...
Mä pyysin et voitais olla kavereita ja käydä samas harrastukses... se sano et ilman muuta ja voin aina soittaa sille. Mut se ei vastaa mun puheluihin ja se yks kerta haukku mut sille Annalle ihan pystyyn tää sen sisko kuuli...
Ollaan nähty pari kertaa mut se ei ees vilkaise muhun...sillo ku se tuli hakeen kamat, meidän piti puhuu asiat läpi mut se lähti saman tien ku sai kamat käsiinsä... Se täs just tuntuuki kamalimmalta ku en saa mahdollisuutta selittää tota ikinä... ja sit musta tuntuu et tää kaikki oli mun syytä....
että tällä Tomilla on vielä vahvoja tunteita Sua kohtaan. Mun mielestä tollanen katkera käytös viittaa siihen, että tuskimpa herra on ruvennut edes käsittelemään eron jälkeisiä tunteita. Tietääkö Tomi, että välität hänestä??
Nyt pakotat hänet juttusille.
Tiedät varmaan, että viha ja rakkaus kulkevat käsi kädessä...
Juu mä tiedän. Mut mä en itsekkää uskalla kohdata sitä niin kauan ku tää Anna on kuvioissa. Tomi ei ole sinä aikana ollut ollenkaan oma itsensä. Ku se tuli tavarat hakee se lupas et puhutaa sillo asiat selväks mut ei... se vei tavarat saman tien ku sai ne ja se vähä mitä se puhu ni se esitti tosi ylimielistä ja et sitä ei vois vähempää kiinnostaa. Sit se haukku mut sillo sille Annalle sun muuta. Toisaalta se muuttu kahdes viikoks sellaseks. Ei tunteet voi hävitä noin vaa niin lyhyes ajas...
Kaikki sanoo et sen ja Annan suhde ei kestä. Kukaan ei ees ymmärrä sitä suhdetta. Ne on niin toistensa vastakohdat ku vaa olla ja voi. Kaikki sanoo et Tomi ei jättäny mua Annan takii. Meillä meni huonosti jonku aikaa ja Tomi ei kestäny sitä stressii ja samalla kuvioihin vaa tuli tää Anna ja et Tomi nyt vaa kulkee sen kans 24/7 ja touhuaa tua kaikkialla eikä se ehdi käsitellä tätä eroa ja tunteitaan. Ja niin se tod. näk onki mut silti. Mä tiiän et vaikka se tulis katuun tätä eroo se ei uskalla tulla pyytään mua takas. Tomi jätti mut nii karseella tavalla et kaikki mahdolliset on pitäny puhuttelun sille ja puolustavat mua. Ei se kehtaa tulla takasi.
Ja kyllä uskon Tomin tietävän että välitän. Se hysteerinen poraaminen ja anelu mitä epätoivoissani sillo pidin ku se jätti mut...Ei siitä muutakaa kuvaa voi saada....
tän juttusi ja lähettäisit tämän sille Tomille.
Sun olisi pitänyt alunpitäenkin kertoa sille mikä mättää, eikä vaan tiuskia ja kiukutella. Se sai sellasen kuvan, ettei sua enää kiinnosta.
Niin ja kyllä sellasen palavan rakkauden tunteen voi tuntea vaikka kuinka monta kertaa. Että sitä sun ei tarvii pelätä.
voiko enää pahemmi käydä??? Anna ja Tomi meni kihloihin ja muutti yhteen. Mä kuolen tähän tuskaan. Ne oli yhdes vaa pari kk ja meni. Ja se oli aikasemmi mun kaa kihlois... nyt sattuu sattuu sattuu!!!
(tää keskustelu ei vanhene kommaa saa laittaa. ku olis kiva saada puhua asiasta)
Varmasti susta tuntuu pahalta. Sun vaan täytyy kestää. Vähän ihmettelen todellakin parin nopeaa etenemistä.. saas nähdä kuinka kauan ne edes on kihloissa, koska eihän ne edes tunne toisiaan. En tahdo nostaa sussa turhaan toivon kipinää, mutta veikkaan, että tomi ja se eukko ei ole yhdessä lopun elämää...
Voimia sulle!!!