Johdettiinko puolustustaisteluamme venäjän kielellä? Tai vielä kaameampaa, ruotsin kielellä. Vaikea kuvitella, että marski olisi keskustellut venäjällä palvelleiden suomalaisupseerien kanssa suomeksi, kielellä jota hän osasi vain auttavasti.
Entä keskustelu Airon kanssa? Veikkaisin ranskan kieltä.
Jospa kesän -44 katastrofikin johtui siitä ettei marski ymmärtänyt suomenkielisiä tiedusteluraportteja?
Entä keskustelu Airon kanssa? Veikkaisin ranskan kieltä.
Jospa kesän -44 katastrofikin johtui siitä ettei marski ymmärtänyt suomenkielisiä tiedusteluraportteja?
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Jospa kesän -44 katastrofikin johtui siitä ettei marski ymmärtänyt suomenkielisiä tiedusteluraportteja?"
Ylpeys ei kai sallinut käytettävän tulkkia. Kuinka moni nuori poika meni sen takia venäläisten jyrätessä valmistautumattomat joukot 9.-10.6.1944?
Marskille luettiin aamuisessa tiedonannossa, edellispäivältä olleita tapahtumia. "XX järven itäpuolella pelkkää partiotoimintaa".
"Kuka pelkkä, soomalaine sotilas ei pelkkä", oli marski jyrähtänyt, lyöden nyrkkiä pöytään. Tämä on tositapaus.
Voin vain kuvitella miten marski on päässään "ymmärtänyt", kannaksen hälyttävät raportit.
Voi ollakin, mutta tällaisilla jutuilla on taipumus muuttua "tosiksi" ja ruokkia uusia.Totta tai ei, Kannaksen tapahtumsat 9.6. 44 alkaen olivat aivan toista. Tosin näyttää siltä, että hyökkäyksen koko laajuus selvisi Päämajalle ja Marsalkalle vasta iltapäivällä 10.6. Suuret raTKAISUT JOUKKOJEN SIIRROISTA HÄN TEKI 11.6. ALKAEN.
Mannerheimin suomi oli kankeaa, mutta hän ymmärsi kieltä varsin hyvin.Outoa sanaa tai ilmaisua hän kysyi. Toisena kielenä hän esimerkiksi Heinrichsin kanssa käytti ruotsia, joka oli molempien äidinkieli.Venäjää ei virkatehtävisä käytetty, jos juuri muutenkaan.
Esimerkiksi Airon paikalla ollessa Marski siirtyi aina käyttämään suomea.
Kesän 1044 suuret ongelmat johtuivat ylivoimaisesa ja taitavasta vihollisesta, ei kielitaidosta.
"Kesän 1044 suuret ongelmat johtuivat ylivoimaisesa ja taitavasta vihollisesta, ei kielitaidosta."
Ja siitä että ylipäällikkö piti armeijan pääosaa aivan muualla kuin missä sitä olisi tarvittu: syväpuolustuksessa Kannaksella.
olisi asiallista työmaata Mannerheim-kriitikoill. Miksi armeijan pääosa oli Itä-Karjalassa strategisen tilanteen muutoksesta huolimatta? Lieneekö kuitenkin paljon helpompaa keksiä kaikenlaista perätöntä hölynpölyä?
Olisipa ainakin ollut kieli, jota marski olisi ymmärtänyt.
Ehkäpä ongelmat johtuivat eniten yleisestä käsitysesteellisyydestä?
virkakielenä. Mahdollisesti toisten venäjän taitajien (Nenonen?) kanssa yksityisesti, mutta ei virkakielenä. On hullua kuvitellakin, että olisi käytetty viholliskieltä. Avaajan tiedon taso on kovin heikko avauksesta alkaen. Ei omia kuvitelmia pidä esittää tosiasioina vaan kuvitelmina.
Jatkosota on Suomen historian ensimmäinen sota, jossa suurin osa komentajista ei ollut ruotsinkielisiä (lukuunottamatta vuoden 1918 punapäälliköitä ja 1500-luvun nuijamiesten johtajia). Lähes 50% siinäkin. Talvisodassa mentiin vielä komeasti sveduvoittoisesti.
Suomi tarvitsee menestyäkseen aina ruotsinkielisen johtajan.
Milloin sitä sitten viimeksi on menestyttykään?
Liekö presidenteistämme ollut ruotsi äidinkielenä muilla kuin Mannerheimilla? Ehkä Ståhlbergilla tai Svinhufvudilla?
Suomea johdettiin jiddishiksi, kuten nytkin!
Sieltä vapaamuurarien toimistosta
Onko todisteita siitä, että Marski ja Airo olivat rappareita?
vapaamuurariudesta kummankaan elämäkerroissa. Airo taisi olla sodan jälkeen rotary. En ole varma.
MAnnerheimi kuului lontoolaiseen synagooga-loosshiin, Talvela oli Suomi-loossin pääkaitsemuskaritsa ja tukku muita kenraaleita oli pariisilaisien jäseniä. Niistä saa luettelon sota-arkistosta.
Vapaamuuraruus rasitti Talvelan toimia linkkiupseerina Saksassa. Saksan tiedustelu tiesi upseerikuntamme osan anglofiilisyyden rapparien kautta.
Kansallissosialistista johtoa olisi varmasti piristänyt tieto, että pian maailmansodan jälkeen eräs vapaamuurarilippu kävisi jopa kuun pinnalla.
Älä lässytä mummo! Sodan voittajana Saksan hakaristi siellä olisi ollut ja tähtirätti läpyttäisi hyvin vaisuna siellä omalla alueellaan.
Saisitko orgasmin jos päämajassa olisikin käytetty venäjää tai ruotsia komentokielenä?
Harvinaisen typerä ja provokatiivinen keskustelunavaus - tyypillistä punikille!
Lääkityksesi ei ole kohdallaan.
Punikit ovat 90 vuoden takaisia asioita, tule jo tälle vuosituhannelle.
Ikinä en vasemmistoa ole kannattanut, mutta jos olen kaltaistesi kanssa samlla puolen viivaa, harkitsen vakavasti SKP:n jäsenkirjan hankkimista.
Teethän ystävän palveluksen ja haet paranoijaasi apua? Varmaan kadulla kulkiessasikin mietit, tuossakin on varma punikki ja tuossa ja tuossa.
Tässä näemme mitä avohoito pahimmillaan on.
Joko rasvaat pyssyäsi, teloittaaksesi tällaisen punikin?
Kaikkein ikävintä tilanteessa on se ettet edes sinä tiedosta ongelmaasi.
Saisit näköjään orgasmin myös tappamalla toisia ihmisiä, niitä joita suuret esikuvasi nimittelivät Lahtareiksi, taantumuksellisiksi, sodan lietsojiksi, verenimijöiksi, loisiksi tai yhteiskunnan vihollisiksi.
Olet El Bimbo :)
Päämajassakin käytiin ajoittain kielisotaa, Mannerheim teki jo 1918 päätöksen, että Suomen armeijan komentokieli on Suomi ja päämajassa puhutaan Suomea.
Osa upseeristosta yritti välillä puhua Ruotsia, mutta Marskin käsky oli karski ja suora, komentokieli ja puheet pidetään Suomeksi.
Tämä oli tietoinen valinta, ehkä Marski halusi vahvistaa valtion omaa identtiteettiä myös tältä osin, olisihan sillä ollut psygologisesti hajoittava vaikutus, jos miehistö ja upseristo olisi puhunut eri kieltä.
puhuttiin ihan käytännön syistä eniten ruotsia ja jonkin verran venäjääkin. Syynä oli se, että sotilaskäsitteistöä ei ollut suomeksi ja Mannerheimin keskeiset apulaiset olivat joko suomenruotsalaisia, ruotslaisia tai entisiä tsaarinupseereita. Käskyt käännettiin kyllä yleensä ruotsista suomeksi. Sitä osasi esimeksiksi viipurilainen Hannes IGnatius.Lisäksi käytettiin jonkin verran saksaa.
Taas jauhat sontakikkareita. Eversti M. Laurila uskalsi henk. koht. mainita ainoalla Mikkelin päämajakäynnillään, että puhuu mieluummin kotikieltään ruåttalaiskenraaleille. Oli Kumurin jälkeisen katkeran riidan jälkipyykki jossa mukana Hannuksela ja Heinrikki Össykkä. Mainitsi kyllä opiskelleensa ruotsia. Tieto tulehdutti suhteita Mannamieheen lisää.
Se mitä itse kukanenkin mieluiten puhui, on yksi paskan hailee, mutta Marski oli antanut jo 1918 määräyksen, jossa yksiselitteisesti todettiin, että Suomen armeijan komentokieli on Suomi.
Marski oli tarkka kieliasioissa, esim. ollessan jonkin viran haltija, niin se allekirjoitti kaikki asiakirjat ja muut viralliset asiapaperit nimensä Suomalaisessa muodossa, eli Kustaa Mannerheim.
Yksityiset paperit tai paperit jotka ei liittyneet minkään viran hoitoon, oli sitten Garl Gustav Mannerheim allekirjoituksella ...
Mannerheimillä tuskin oli mitään henkilkohtaista kaunaa Suomen kieltä kohtaan, olihan hänen isoisänsä toinen niistä henkilöistä, jotka esittelivat Tsaarille esitystä, Suomen kielen nostamisesta Ruotsin rinnalle 1863 kansalliseksi kieleksi.
Mannerhein myös itse nimesi esikuvakseen Micael Acricolan, joka käänsi aikanaan Suomen kielisen raamatun.
päämajassa puhuttiin ruotsia, jos siellä mitään puhuttiin. Mannerheimi ei osannut suomea kunnolla. Ei tule myöskään mieleen ketään ei ruotsinkielisestä perheestä kotoisin olevaa upseeria. Käsittääkseni myös Airo puhui ruotsia sujuvasti.
ainakin näillä oli äidinkieli ruotsi:
- Nenonen
- Talvela
- Heinrics
- Oesch
Suomen virkakielet ovat suomi ja ruotsi. Päämajan kaikki käskyt annettiin suomeksi, tarvittavat myös ruotsiksi. Keskusteluissa ruotsia osaavat saivat tietysti käyttää myös äidinkieltään. Sehän on toinen virallinen kieli.Kaikissa laajemmissa esittelyissä ja tilaisuuksissa käytettiin aina suomea. Tarvittaessa asia selvennettiin esimerkiksi Marskille ruotsiksi.
Päämajan henkilöstön ylivoimainen enemmistö puhui suomea äidinkielenään.Myös Mannerheim tuli sillä hyvin toimeen, vaikka puhuikin kankeasti. Hän piti aina huolen siitä, että puhuttiin suomea, jos paikalla oli ruotsia osaamattomia, erityisesti Airon paikalla ollessa puhuttiin aina suomea.