Seurustelimme noin puolivuotta, sitten 2 kk asuimme saman katon alla. Lopulta tajusin että haluan olla yksin ja päätettiin siipan kanssa olla ystäviä ja pitää edelleen yhteyttä.
Eilen hän kuitenkin ehdotti kaukosuhdetta. Suostuin, koska minulle se sopii ihan hyvin. Tosin minun elämäni ei hirveästi muutu tuosta, vaikka nyt sit seurustellaan.
Mutta se mikä mua täs oudoksuttaa on tämä:
-Siipalle sana rakkaus merkitsee hyvin paljon, kun taas minulle ei.
-Siippa rakastaa minua, minä en häntä
-Siippa haluaa sanoa "Rakastan sinua", minä en
-Siipalla on seksuaaliset tarpeet, minulla ei
-Siippa haluaa hellyyttä, pusuttelua ja läheisyyttä, jotka taas eivät ole mulle tärkeitä
Eli onko teidän mielestä OUTOA, että siippa haluaa JUURI MINUNLAISENI kanssa kaukosuhteen???
Miksi pelkkä ystävyys ei riitä? No tuohon siippa kyllä sanoi, että hän haluaa ihmisen, jota voi rakastaa.
Mutta en ymmärrä, miksi niin fyysinen ihminen haluaa kaukosuhteeseen, jolta ei saa juuri mitään ja joka muutenkin on niin väljä. MIKSI???
Eilen hän kuitenkin ehdotti kaukosuhdetta. Suostuin, koska minulle se sopii ihan hyvin. Tosin minun elämäni ei hirveästi muutu tuosta, vaikka nyt sit seurustellaan.
Mutta se mikä mua täs oudoksuttaa on tämä:
-Siipalle sana rakkaus merkitsee hyvin paljon, kun taas minulle ei.
-Siippa rakastaa minua, minä en häntä
-Siippa haluaa sanoa "Rakastan sinua", minä en
-Siipalla on seksuaaliset tarpeet, minulla ei
-Siippa haluaa hellyyttä, pusuttelua ja läheisyyttä, jotka taas eivät ole mulle tärkeitä
Eli onko teidän mielestä OUTOA, että siippa haluaa JUURI MINUNLAISENI kanssa kaukosuhteen???
Miksi pelkkä ystävyys ei riitä? No tuohon siippa kyllä sanoi, että hän haluaa ihmisen, jota voi rakastaa.
Mutta en ymmärrä, miksi niin fyysinen ihminen haluaa kaukosuhteeseen, jolta ei saa juuri mitään ja joka muutenkin on niin väljä. MIKSI???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä en ihan jokaiseen rakastu. Mutta sitten kun rakastun, rakastun oikein kunnolla. Eikä siinä auta järki. Jos toisen kanssa on hyvä olla, sitä saattaa sietää sellaistakin suhdetta, joka loppujen lopulta ei tule onnistumaan.
Sinun kumppanisi rakastaa sinua. Hän ei halua olla ystäväsi vaan enemmän. Paljon enemmän kuin vain ystävä. Sinä etsit etäisyyttä häneen. Mutta kun suostut olemaan hänen kanssaan, ei hän voi päästää sinusta irti. Ainoa keino hänelle päästää irti sinusta on se, että sinä pistät välit poikki. Ei rakkautta voi käskeä loppumaan, ei ainakaan itse. Jos sinä laitat suhteen poikki, se tulee tekemään hänelle pahasti kipeää. Mutta hän pääsee siitä yli, mutta tarvitsee varmaankin paljon aikaa, itselläni on mennyt aikaa 2-3 kk (hyvin lyhyt suhde) - yli 2 vuotta (yhtäkkiä seinään kolahtanut avioliitto).
Sinulle irtiotto on helpompaa, koska et rakasta kumppaniasi. Hän ei voi ymmärtää sitä. Viestisi on myös ristiriitaista - et halua asua hänen kanssaan, mutta suhdetta kuitenkin voit ylläpitää. Se herättää rakastuneessa kumppanissa toivonkipinän, joka ei sammu vaikka järki sanoisi mitä.
Ei siinä ole mitään ristiriitaista, kysehän on kaukosuhteesta, ja se juuri merkitsee, ettei asuta saman katon alla! Mutta toisaalta olen kyllä sanonut jokaisen asian niin kuin se on. Eli siippa tietää kaikista mitä en halua ja mitä haluan. Silti hän vaan haluaa kaukosuhteen. Kyllä se mulle käy, mikäs siinä jos se kerran rakastaa mua.
Mutta edelleen, mulle olis riittäny pelkkä ystävyys enkä tajua miksei oltais vaan voitu jatkaa ystävinä..Huoh..
Sinä haluat kaukosuhteen. Jos et muuta hänelta halua niin miksi ette vaan pysy kavereina..
Ok. Homma selkisi tuossa jokin aika sitten. Eli olemme ystäviä ja sellaisena pysymme.