Siis eikö se, jos epäilee itsellä olevan jotain vikaa päässä, tarkota sitä, että pitää tehdä enemmän töitä asioiden eteen?
"En mää voi kun mullon kai ADHD"
AAARGH!
333139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
mitä viestität kirjoituksellasi? Ehkä sinun nyt kannattaisi ottaa ensin selvää mitä tarkoittaa Adhd ennen kuin tulet tänne tuomitsemaan...
Kunnioitan kaikkia adhd:n kanssa eläviä ihmisiä - kunnioitan heitä jotka elävät sen kanssa ja pitävät itsensä kasassa adhd:sta huolimatta.
MUTTA on niitä ihmisiä jotka voivat tehdä MITÄ VAIN koska "mulla on adhd, mun ei tarvitse tehdä kotihommia", "jee jee mä riehun ja rikon kaikki astiat, mulla on siihen oikeus koska mulla on adhd!"
Tässä vain pieniä esimerkkejä.. Ärsyttää siis ne jotka tavallaan määrittävät persoonallisuutensa ensisijaisesti adhd:n kautta eivätkä yritä elää kunnioittaen muita koska pitävät itseään niin erikoisina ja hienoina ihmisinä tämän ominaisuutensa takia. Pointsit siis niille, jotka osaavat pitää adhd:nsa kurissa ja kantavat vastuunsa kuten muutkin.
Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan. Minä en ole tuomitsemassa adhd:n kanssa eläviä, vaan pikemminkin niitä, jotka eivät kunnioita muita tai ota muita ihmisiä lainkaan huomioon. Ei, en tarkoita että adhd tarkoittaisi sitä että ihminen automaattisesti olisi tällainen tai taipuvaisempi huonoon käytökseen kuin muut, en todellakaan.
Sanotaanko nyt vaikka näin, että inhoan tekosyiden käyttöä, ja varsinkin häiriöiden/sairauksien/ym. asiatonta käyttöä tekosyynä. Varskinkin jos sinulla ei ole adhd:ta.
Paniikkikohtauksista ja masennuksesta kärsivänä tiedän miten inhottavaa on jos heti tuomitaan että olet sellainen ja sellainen kun sinulla on psyykkisiä ongelmia. Ja kyllä pisti vituttamaan kun tietää mitä helvettiä paniikkikohtaukset ovat, että eräs huomionhakuinen puolituttuni yritti saada huomiota "paniikkikohtauksella". Kun hän ei saanut kaikkien huomiota, hän meni pöydän alle ja alkoi hokemaan "mulla on paniikkikohtaus, mulla on paniikkikohtaus". Jep jep. Omasta tilanteestani ei taas tiedä kuin lääkärini, poikaystäväni ja muutama hyvä ystävä.
Tulipas sepustus, toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan :D
Jep. Serkulla on huono kuulo, ja se on lapsesta asti käyttänyt tuota (teko)syytä.
Se ei voi tehdä mitään, kun sillä on se kuulolaite (huono kuulo).
Moi,
Yhdyn. Mulla on ADHD ja tunnen monia ADHD-ihmisisiä. Suurin osa heistä on valitettavasti näitä, yhyy, mul on adhd, jos en saa lääkkeitä, en mahda itselleni mitään.... Vituttaa moiset. Itse en oo koskaan vetäny mitään lääkkeitä. Tahdonvoima on ratkaisu!
AD/HD -riitaa
°°° Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan. °°°
Toivottavasti. Tulee vain tästä mieleen...
°°° Ei, en tarkoita että adhd tarkoittaisi sitä että ihminen automaattisesti olisi tällainen tai taipuvaisempi huonoon käytökseen kuin muut, en todellakaan. °°°
Et tarkoitakaan (sitä mitä adhd juuri tarkoittaa), ja siksi pidät sitä tekosyynä.
°°° Sanotaanko nyt vaikka näin, että inhoan tekosyiden käyttöä, ja varsinkin häiriöiden/sairauksien/ym. asiatonta käyttöä tekosyynä. °°°
Kun et ymmärrä asiayhteyttä, niin pidät sitä asiattomana käyttönä...
°°° Minä en ole tuomitsemassa adhd:n kanssa eläviä, vaan pikemminkin niitä, jotka eivät kunnioita muita tai ota muita ihmisiä lainkaan huomioon. °°°
...mikä käytännössä merkitsee ettet kunnioita häntä (mihin hän tietysti on jo tottunut).
________________________________________________
AD/HD tarkoittaa sitä, että ihminen automaattisesti
on taipuvaisempi erilaiseen käytökseen kuin muut.
Muut arvottavat sen useimmiten huonoksi käytökseksi.
________________________________________________
PIKKUJUTTU. TUSKIN EDES TEIDÄT MITÄ/MISTÄ KIRJOITAT.
Huumoria hyvä ihminen, vaikka sarkasmia, taikka huonoa sellaista.
Olen tutustunut, oleellinen on, mutta niin pikkuruinen, että sitä ei haluta edes tunnustaa. Silti niin valtavan suuri ettei sitä voi mitenkään hyväksyä. Kai se vaan niin on sitten ja nahistelua piisaa kun pitäisi sitä ja pitäisi tätä, mikä selvästi moneen kertaan sanotaan.
Kaipa tuon tiedät ja nahoissasi tunnet.
Aivan sellainen avuttomaksi heittäytyminen on ärsyttävää..sellainen, että ei voi mitään millekkään koska on adhd.
Asun adhd miehen kanssa. Onneksi hän pääosin kantaa vastuun sairaudestaan ja se on lievä. Muuten en kestäisi.
Välillä kuitenkin tulee sellaista heittäytymistä ja kaiken laittamista sairauden piikkiin.
Adhd;n kanssa elämä on välillä todella ärsyttävää ja vaatii läheiseltä hermoja. Adhd;ta sairastavan ei todellakaan kannata pilata siksi suhdetta heittäytymällä avuttomaksi kaikkeen. Sitä jää kyllä sillä tyylillä yksin.
Juteltiin mieheni kanssa juuri mikä on oikea keino auttaa adhd;ta. Ei se että tekee hänen puolestaan asioita ja joutuu olemaan ikäänkuin holhooja kun joutuu muistuttelemaan kaikesta vaan voi muistuttaa että katso almanakkaasi.
Itse olen pääosin pitäytynyt siinä, että toinen on aikuinen sairaudesta huolimatta ja minä en ala hoitamaan kaikkea hänen puolestaan. Menkööt sitten mieluummin metsään.
mutta on myös rasittavaa elää adhd-aikuisena, kun välillä on jaksoja ettei kykene toimimaan ja toisinaan tulee jaksoja jolloin on hyperaktiivinen ja se aktiivisuus ylittää usein äärimmäisrajan. Saan sopan joka paikassa ja moni oudoksuu minua, olen oppinut elämään sen kanssa. Mutta totuus on, etten voi aina itselleni mitään. Yritän ja yritän tsempata ja toisinaan se ahdistaa, kun aiheuttaa ongelmia koko ajan. Puolisoni kärsii myös vaikka monet luulevat, että minä kärsin puolisostani. Puolisoni tuella olen pystynyt suorittamaan yliopiston ja hoitamaan kotitaloutta sekä käymään töissä. Adhd-aikuinen tarvitsee puolisokseen tai ystäväkseen ihmisen, joka asettaa turvalliset ja rauhalliset rajat, joustaa, antaa anteeksi mutta ei rajoita liikaa tai muka éi rajoita.
minun on myös vaikea muistaa hoitaa kaikenlaisia asioita; veroilmoitukset yms. Monesti täytyy kirjoittaa pienetkin asiat kuten jumppatunnit almanakkaan jotta muistaisi mitä pitää tehdä tänään. oisinaan on ajanjaksoja, että muistaa tosi hyvin kaikki. Saatan muistaa hyvin jonkun Aristoteleen filosofisen teoksen mutta en muista hoitaa jotain valtakirja-asiaa. Hukkaan usein tavaroita ja unohtelen tavaroita joka paikkaan. Toisinaan uppoudun omiin ajatuksiin niin voimakkaasti etten kuule ja näe mitään. Totuus on vain niin, että erilaisuus on hyväksyttävä jos et hyväksy niin mielestäni adhd-puolisosi voi heittää hyvästit sinulle. Toki hänenkin täytyy tsempata itseään, mutta ole sopivan rohkaiseva. Tiedän, että olemme rasittavia...
Voiko aikauinen ihminen olettaa että puoliso hoitaisi ja paimentaisi kuin lasta.
Ei sitä jaksa, en minä ainakaan.
adhd-aikuisia ja juu, he olettavat, että toimit holhoojana. Tai ei oikeastaan olettavat, moni toivoo, että pystyisi hoitamaan itsekin asioita, mutta joskus käytännössä kaikki ei aina toimikaan niin kuin toivoo. En tiedä kumppanistasi, mutta olen huomannut, esim. minä, että moni ei välitä mammonasta, ei halua tauluja seinille, mattoja lattioilla, pitävät aika pelkistetyistä asioista. Asumme ahtaasti, koska pidän siitä, se luo turvallisuutta. Lapsuuden ja nuoruuden asuin isossa omakotitalossa ja en oikein koskaan viihtynyt siinä talossa. En halua sitoutua mihinkään, en lainoihin, minua ei haittaa määräaikaiset työsuhteet, en halua autoa, en kukkia. Mieheni hoitaa puutarhapuolen.
TUNNE MUA!
Sulla on kyllä toi asenne ihan kohdallansa.
aina lapsi.
Olen elänyt monta vuotta avioliitossa miehen kanssa jolla ADHD.
Melkoista haipakkaa on elämä välillä ollut ja lujaa on menty.
Mutta aina emme edes muista emmekä huomaa miehellä tälläistä olevankaan.
Näiollen siitä ei koskaan ole tullut tehtyä mitään numeroakaan.
Siis tarkenna aloitus, kiitos ? .
Eli vaivaudutko vastaamaan?
en ole aloittaja , mut mulla on ADHD ja tunnen itse että siitä on paljonkin haittaa nykyisessä suhteessani. pitäisi aina osata ilmaista itsensä oikein , käyttäytyä kunnolla , yms: ei ole sopiva parivaljakko ADHD liitännäissairaudet ja narsisti inhorealisti . rakastan miestäni ,mut taidan olla jokseenkin masokisti .
MASOKISTI. Kuten sä asian ilmaiset. Lääkitsykin on ja musta se on helevetin hyvä.
Aina sama juttu, oletetaan, että adhd-ihmiset ovat tahdottomia, holhousta vailla olevia käveleviä katastrofeja! Ensinnäkin, adhd EI OLE SAIRAUS, vaan ominaisuus. Eikä se ole tekosyy millekään. Vastuu on sekä itse addilla, että sillä taviksella, joka olettaa kaikkien olevan taviksia, toistensa klooneja.
Itselläni on taatusti heikkouteni, mutta olen myös täysin vastuullinen niin äitinä, virkanaisena kuin valtuutettunakin. Ja olen kirkkaasti adhd. Ei se ole silti estänyt menestymästä, hankkimasta maisterin papereita, tekemästä elämästäni itseni näköistä. Ja siinä on auttanut myös tämän ominaisuuden antama monipuolisempi ja vivahteikkaampi näkemys elämästä. Taatusti useimmat parhaimmista väläyksistäni ovat lähtöisin ominaisuudesta, jota kaikilla ei ole.
Eivät kaikki tietysti kestä minun pohjatonta intoani ja kekseliäisyyttäni, mutta se on heidän ongelmansa. Enkä tietenkään vaadi ketään kestämäänkään itseäni. Kummasti vaan ympärilläni on silti ystäviä, suurin osa ihan taviksia :)
NYT ITSE TIEDÄN, MIKÄ MULLE ON PA- RAS- TA.
Mä en nimenomaan "osaakaan muuta" kuin keskittyä keskittymällä yksityiskohtiin, on toi attention deficit syndrome. En osaa kokonaisuuksia kunnolla.
Lääkkeettä olen ex-kannabisriippuvuuden takia,meni aivot huonoiksi.
En halua thedä töitä itselleni - olisko ranteet auki se työ kenties ??
Mitäs riitaa tässä on?
°°° Siis eikö se, jos epäilee itsellä olevan jotain vikaa päässä, tarkota sitä, että pitää tehdä enemmän töitä asioiden eteen? °°°
Kenen pitää epäillä päässänsä vikaa olevan, tehdä enemmän töitä?
Kuka on normaali, kenessä vika, kuka päättää? Valtahan on valtaväestöllä, normaaleilla. Vika ei ole normaalissa ihmisessä.
°°° Kunnioitan kaikkia adhd:n kanssa eläviä... ja pitävät itsensä kasassa adhd:sta huolimatta. °°°
Kunnioittaa kun yrittää olla normaali, jos onnistuu.
°°° ..ihmisiä jotka voivat tehdä MITÄ VAIN koska "mulla on adhd °°°
Niin, jos ei taisteltaisi monimutkaisuutta vastaan:
Voiko joku tehdä jotain sellaista, mitä muut eivät tee, jopa mihin ei tavallinen ihminen kykene? Voisiko jollain olla kova halu tehdä muuta kuin normaaleja asioita? Mitä arvoa sillä on?
°°° koska "mulla on adhd, mun ei tarvitse tehdä kotihommia" °°°
Jos tavalliset tekisivät tavallisia asioita ja epätavalliset tekisivät epätavallisia asioita? Ei käy, pitää olla normaali!
°°° "mä riehun ja rikon kaikki astiat...koska mulla on adhd!" °°°
Änkyröintiä? Täytyyhän olla nöyrä, huomioida toisia, erilaisiempia kuin itse?
°°° Ärsyttää siis ne jotka tavallaan määrittävät persoonallisuutensa ensisijaisesti adhd:n kautta °°°
Ei käy, että persoonallisuus määräytyy jotenkin mikä ei ole normaalia.
°°° eivätkä yritä elää kunnioittaen muita koska pitävät itseään niin erikoisina ja hienoina ihmisinä tämän ominaisuutensa takia. °°°
Hienoahan se ei ole, viallisen pitää kunnioittaa normaalia, ei päinvastoin.
°°° ...jotka osaavat pitää adhd:nsa kurissa ja kantavat vastuunsa kuten muutkin. °°°
Pitää olla kuten muutkin, poikkeuksia ei siedetä! Pitää olla kuri, muuten menee yhteiskunta nurin!
°°° mul on adhd, jos en saa lääkkeitä, en mahda itselleni mitään.. °°°
Mikäs mahtaa?
°°° ..koskaan vetäny mitään lääkkeitä. Tahdonvoima on ratkaisu! °°°
Tahdonvoimalla kuinkakin normaaliksi? Kuka lääkitystä tarvitsee, kun epätavallisesta halutaan tehdä normaali?
°°° ..pilata siksi suhdetta heittäytymällä avuttomaksi kaikkeen. Sitä jää kyllä sillä tyylillä yksin. °°°
Normaaliuden paine! Muullakin tyylillä jää yksin, adhd on tehokas.
°°° ..mikä on oikea keino auttaa adhd;ta. Ei se että tekee hänen puolestaan asioita.. voi muistuttaa että katso almanakkaasi. °°°
Kyllä osaa, jotain paremmiin kuin muut, ei ole avuton. Mihin almanakkaa tarvitaan? Tehdään asiat tiettyyn aikaan. Muistaa, muttei oikeaan aikaan. Muistutetaan kun ei muista.
°°° ..toinen on aikuinen sairaudesta huolimatta ja minä en ala hoitamaan kaikkea hänen puolestaan. Menkööt sitten mieluummin metsään. °°°
Jokainen epäonnistuu joskus, ei tarvitse pelastaa.
Kriisin paikka? Epätavallisia kykyjäkin voi olla... ja epäonnistujasta tulla menestyjä, autettavasta auttaja. Kenen polla kestää?
°°° mulla on ADHD ja tunnen itse että siitä on paljonkin haittaa nykyisessä suhteessani. °°°
Haitta pyrittäessä normaaliin elämään.
°°° pitäisi aina osata ilmaista itsensä oikein , käyttäytyä kunnolla °°°
Mikä on oikein ja milloin käyttäydytään kunnolla?
°°° moni oudoksuu minua, olen oppinut elämään sen kanssa. °°°
Outoa on, normaali ei ole outoa.
°°° Yritän ja yritän tsempata ja toisinaan se ahdistaa °°°
Voiko epätavallinen olla normaali?
°°° ..kun aiheuttaa ongelmia koko ajan °°°
Valtaväestö päättää ongelman, normaalin.
°°° ..oletetaan, että adhd-ihmiset ovat tahdottomia.. käveleviä katastrofeja! °°°
Vaarantaa normaalin elämän, kriisiä aiheuttava ihminen.
°°° Ensinnäkin, adhd EI OLE SAIRAUS, vaan ominaisuus. °°°
Valtaväestö päättää...
°°° Vastuu on sekä itse addilla, että sillä taviksella, joka olettaa kaikkien olevan taviksia.. °°°
Kenellä valta on?
°°° Itselläni on taatusti heikkouteni, mutta olen myös täysin vastuullinen niin äitinä, virkanaisena kuin valtuutettunakin.. °°°
Heikkouksia ja vahvuuksia, jos nähdään.
°°° Ei se ole silti estänyt menestymästä, hankkimasta maisterin papereita, tekemästä elämästäni itseni näköistä... useimmat parhaimmista väläyksistäni ovat lähtöisin ominaisuudesta, jota kaikilla ei ole. °°°
Voi mennä vähän liian hyvin. Tukeako kun 'viallinen' pärjää paremmin kuin itse?
°°° Eivät kaikki tietysti kestä minun pohjatonta intoani ja kekseliäisyyttäni.. °°°
Ärsyttää, ei normaalia.
Monet haluavat olla jotekin erityisiä (kuulostaa hienolta) ja kieltää olevansa tavallisia 'tallaajia' tai 'taviksia' ja pitää itseänsä normaaleina (ettei kuulosa omituiselta). Kun tavallinen on normaalia ja normaali tavallista, se on sama asia - synonyymi. Harmi..
Kiinassa kriisi on uhka ja mahdollisuus:
Yhteinen 'kohtalo'. Puolisona adhd-ihminen, vaikeaa elää normaalia elämää. Menetetään normaalius. Mitä tilalle? Tod. näk. epätavallisen huono tai epätavallisen hyvä elämä. Kumpi, riippuu, kuinka tukevat kumppaniaan. Tarkoitus olisi tukea toinen toistaan, elää yhdessä sopivasti.
ole kiltti ja lopeta toi typerä analysointi; noi ovat ihan yhdentekeviä.
Miksi sepustat älyttömiä viestejäsi? Noissa ei ole järjen häivääkään, vaikka paljon jaksat näemmä kirjoittaa.
ole kiltti ja lopeta toi typerän analysoinnin lukeminen; ne ovat ihan yhdentekeviä.
Miksi sepustan älyttömiä viestejäni? Niissa ei ole järjen häivääkään, vaikka paljon jaksan näemmä kirjoittaa.
On hänen tarkoitkusensa.
Eihän se pieni provo pahitteksi olisi, vaan päällehän koitetaan käydä ilmankin, näköjään. Hurmaavaa!
Kovat on kai paineet, varsinkin normaaliuden paineet. Jonkilainen turvasana lienee. Koitetaanko olla parempaa väkeä kuin ne jotka ei tasan normaaleja ole.
Jos jollain on keskittymishäiriö, niin on sitten säälittävän avuton. Jos se häiriö sitäkin merkitsee että joissain oloissa voi keskittyä huippuintensiivisesti, niin ei ole hyvä sekään, kun se taas on liikaa.
Mietityttää se kun adhd:n takia joku ei saa jotain juttua muutettua, niin pidetään lapsen tasoisena. Ei sitten monet vaivaudu olemaan yhtään sen erinomaisempia ja kieltäydytään muutoksista, millä sen yhteiselämän saisi sujumaan. Normaalilla ihmisellä ei siihen pitäisi olla esteitä…kai.
Tuntuu että pitäisi keksiä joku slogan puolustukseksi siihenkin. Mieluummin kiukutellaan lapsellisesti ja tuuletetaan affektikramppiangsteja vaikka sitten täällä. Ei viittis laiskaksi tai tyhmäksi sanoa, kun ei sellaisiakaan oikeesti olla. Ehkä se normaali on siinä se tärkein juttu, ja sehän merkitsee tavallista. Voiskohan sanoo tällätavalla, näin…
________________________________________________
"En mää voi kun mää oon kai tuikitavallinen"
________________________________________________
Siis eikö se, jos epäilee ettei itsellä ole jotain vikaa päässä, tarkota sitä, että pitää olla tekemättä enemmän töitä asioiden eteen?
Olen itse addi, ja tiedän, että vaikka sitten parisuhteen eteen on tehtävä enemmän töitä samoin kuin koulunkin. Takana kuusivuotinen parisuhde normimiehen kanssa, useampi tauko ja muu katkos ensimmäisten vuosien aikana nimenomaan addiominaisuuksieni vuoksi. Asiat lähtivät kulkemaan paremmin,kun mies totesi, että kaippa hänenkin on sitten ryhdyttävä näkemään hieman enemmän vaivaa tiettyjen asioiden eteen suhteessa, kuten minäkin joudun tekemään. Nykyisin mies muistaa tarkistaa, että kuuntelin hänen sanomisensa, kirjoittaa aikataulut ja päivämäärät ylös, ja kädestä pitäen auttaa vaikkapa lukujärjestysten suunnittelussa. Ei kai järjestely lopen ole sen kummempi kuin ikuinen oletus, että mies vaihtaa autoon renkaat vuodenajan vaihtuessa? Roolit on vain määritelty osin uudelleen, ja arki leppoisammin, kun asiat ovat hallinnassa. Silti ADHD ei ole tekosyy vaikkapa asioiden unohtelulle, huolimattomuusvirheille tms, niitä nyt vaan sattuu enemmän addeille, eikä siihen aina vaan auta, että addi "yrittää" enemmän. Kyllä se parisuhde addiin vaan vaatii vähän enemmän joissain asioissa, mutta ei mokoma pelkästään huono ominaisuus ole!
etten kyennyt luottamaan exääni ja sekin oli myös exälle raskasta, kun epäilin ja en osannut luottaa.Kerroin hänelle, että se johtuu hänen käytöksestään.Pitkään pohdin ja mietin, mistä tämä kaikki hänen epäluottamusta herättävä käytöksensä johtuu ja hän itse vain kertoi olevansa vaikea ihminen eikä millään muotoa ilmaissut miten. Eron jälkeen sattumalta tapasin hänen läheisiään ja vasta sitä kautta tuli selville, että hän on tällainen adhd tyyppinen ihminen.Nyt ymmärrän mennyttä paljon paremmin ja olen helpottunut siitä, että asioille tuli nimi.
On mennyt luottamus TYÖNANATAJIIN. Jotta silleesä!
Kerro sille adhd tyypille että kahvi sivuun kun se vaan pahentaa oireita, ahdistaa ja väsyttää. Lääkäristä diagnoosi jos vielä ei ole ja lääkkeeks concertaa. Kyllä pitäis heittää ajan kanssa letkeemmäks. Omia kokemuksia =)
Nytkin istun aamua tässä työpaikalla concertalla höystettynä ja naama tummana.