Kuka muistaa tai edes tietää Alexandra (Alie) Lindbergin? Hän oli 1800-luvun merkittävimpiä pohjoismaalaisia pianovirtuooseja, joka herätti kunnioitusta ja keräsi ylistystä niin suomalaissa kuin ulkomaisissakin lehdissä konsertoiden eri puolilla Eurooppaa.
Alie Lindberg kasvoi vaatimattomissa oloissa Ahvenanmaalla. Kastelholman linnan vankilan vahtimestarin tytär aloitti pianonsoiton viisivuotiaana ja muutti 10-vuoden ikäisenä hyväntekeväisyysvaroin Helsinkiin, jossa pääsi parempaan pianokoulutukseen.
Teini-ikäisenä Lindberg jatkoi opintojaan Saksassa Carl Tausigin johdolla, ja myöhempinä vuosinaan hän opiskeli myös Venäjällä Adolph Henseltin kanssa. Lindberg on ainoa suomalainen, joka on opiskellut myös itse Franz Lisztin alaisuudessa. Jokainen edellä mainittu opettaja kirjoitti myös ylistävän suosituskirjeen suomalaiselle.
Lindbergin taiteilijaura 1800-luvulla oli ennenkuulumaton eikä yksikään toinen suomalainen instrumentalisti yltänyt vastaavaan. Lindberg konsertoi tietysti eri puolilla Suomea, mutta myös muissa Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Berliinissä, Lontoossa, Firenzessä, Bergenissä, Kölnissä ja Harkovassa. Hän esiintyi niin Ruotsin prinssille kuin Saksan keisarinna Augustallekin ja tämän hoville sekä teki yhteistyötä muun muassa Edvard Griegin kanssa.
Viimeiset elinvuotensa Lindberg eli poissa esiintymislavoilta eikä hänestä ole juuri tietoja ajalta 1900-1933. Lindberg kuoli Tukholmassa, ja hänen uransa oli jo tuolloin lähes kokonaan unohtunut. Vasta 2000-luvulla kiinnostus on taas herännyt, ja maineikas musiikin tohtori Margit Rahkonen on kirjoittanut myös pianotaiteilijattaren elämänkerran.
Alie Lindberg kasvoi vaatimattomissa oloissa Ahvenanmaalla. Kastelholman linnan vankilan vahtimestarin tytär aloitti pianonsoiton viisivuotiaana ja muutti 10-vuoden ikäisenä hyväntekeväisyysvaroin Helsinkiin, jossa pääsi parempaan pianokoulutukseen.
Teini-ikäisenä Lindberg jatkoi opintojaan Saksassa Carl Tausigin johdolla, ja myöhempinä vuosinaan hän opiskeli myös Venäjällä Adolph Henseltin kanssa. Lindberg on ainoa suomalainen, joka on opiskellut myös itse Franz Lisztin alaisuudessa. Jokainen edellä mainittu opettaja kirjoitti myös ylistävän suosituskirjeen suomalaiselle.
Lindbergin taiteilijaura 1800-luvulla oli ennenkuulumaton eikä yksikään toinen suomalainen instrumentalisti yltänyt vastaavaan. Lindberg konsertoi tietysti eri puolilla Suomea, mutta myös muissa Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Berliinissä, Lontoossa, Firenzessä, Bergenissä, Kölnissä ja Harkovassa. Hän esiintyi niin Ruotsin prinssille kuin Saksan keisarinna Augustallekin ja tämän hoville sekä teki yhteistyötä muun muassa Edvard Griegin kanssa.
Viimeiset elinvuotensa Lindberg eli poissa esiintymislavoilta eikä hänestä ole juuri tietoja ajalta 1900-1933. Lindberg kuoli Tukholmassa, ja hänen uransa oli jo tuolloin lähes kokonaan unohtunut. Vasta 2000-luvulla kiinnostus on taas herännyt, ja maineikas musiikin tohtori Margit Rahkonen on kirjoittanut myös pianotaiteilijattaren elämänkerran.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuskinpa koskee vain Alieta tämä unohdus. Miten kukaan voisi muistaa menneiden vuosisatojen virtuooseja, joiden toiminnasta ei ole muuta kuin hajanaisia arkistodokumentteja?
Edes äänilevytaltioidut esittäjät eivät säily aktiivisessa kollektiivisessa muistissa, saati nämä taltioimattomat.
Sinänsä on hassua, että jotkut suuret esittäjät silti säilyttävät maineensa. 1800-luvun alun diivoista esimerkiksi Malibran, Viardot tai Pastat ovat yhä ihan kuranttia tavaraa, joilla on faneja ympäri maailmaa.
tuo Margit Rahkosen opus.Mielenkiintoista historiaa suomen pianotaiteen alkuvaiheista..suosittelen!!