ollaan ei olla,todella rasittava tilanne!!

mikä mättää kun ollaan seurusteltu ja ei seurusteltu jo viis vuotta!tuona aikana mies on jättänyt minut varmaan satoja kertoja!pelkää kulkea minun kanssa julkisesti,ettei vaan törmäis äitiinsä(ei hyväksy minua)ja joskus tuntuu että pelkää jopa exäänsä lastensa äitiä,josta eronnut jo vuosia sitten.kuitenkin väittää ettei oikeasti tarkoita jättämisiä,rakastaa muka minua jne..mutta miksi sitten käyttäytyy noin.eikö vois jo vihdoin päättää haluaako minut vai ei!muille on kiltti ja mukava mutta minua kohtaan välillä todella julma!sekö on rakkautta??on jopa lyönyt minua,kun muka muuten ei saa minua uskomaan!mitä pitäis uskoa??sitäkö että hän todellakin tarvitsee minut vain kynnysmatokseen=(olen lopen uupunut tilanteeseen enkä edes jaksa tälläistä kierrettä itse katkaista enää tai en vain osaa lähteä ja olla katsomatta taakseni enää koskaan!olen välillä ties mikä ja olen muka kaikkien kanssa jopa työpäivinäni!ja sitten taas toisena päivänä hän on kiltti,hauska,teemme yhdessä kaikenlaista jne.mutta sitten on taas piru irti...mitä tehdä??
4652
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jos ei viidessä vuodessa osaa päättää mitä haluaa ja sanoa vanhemmilleen, että tässä on nainen, jonka kanssa OLEN, sanoivat vanhemmat sitten mitä tahansa, niin ei todellakaan hyvältä näytä. Kun vielä lyö ja muutenkin kohtelee sinua täysin ristiriitaisesti ja pallottelee tunteillasi, ei todellakaan voi antaa mitään muuta neuvoa kuin että jätä mies heti ja unohda hänet kokonaan. Katkaise yhteys häneen, hän saattaa helposti jäädä roikkumaan ja yrittää kietoa sinut taas pauloihinsa. Olet ansainnut paremman suhteen, sellaisen ihmisen joka hyväksyy sinut omana itsenäsi.

Tämän miehen kanssa haaskaat kallista nuoruuttasi, aikaa, jota voisit käyttää toimivan ihmissuhteen (ja perheen?) rakentamiseen!

Äänestä
  • tuhlaat vain omaa elämääsi tollaseen sairaaseen tyyppiin. Sulle on parempiakin ottajia varmasti olemassa!

    Äänestä

Jos ei suhteenne ole muuttunut viidessä vuodessa paremmaksi, ei se tule varmasti muuttumaankaan. Kaikki tuo muukin mitä kerroit on jo syy jättää, mutta lyöminen varsinkin! Jos nyt ihme tapahtuisi ja muuttaisitte yhteen niin tilanne vaan pahenisi. Ei parantuisi. Ja sinun olisi vaan vaikeampi jättää hänet. Eli toimi nyt! Tuo olla/ei olla tilanne ei ole kuitenkaan ainoa ja isoin ongelmanne.

Ei riitä, että mies on joskus kiltti ja hauska. Ansaitset enemmän. Mies on saanut itsetuntosi niin alhaalle, että et ehkä usko sitä. Mutta totta se on. Voisit saada normaalin suhteen ja oikein ihanan miehen. Teidän suhteessanne ei tunnu olevan mikään normaalia.

Jos et itse pysty jättämään miestä niin älä ainakaan ota häntä enää takaisin, jos hän jättää! Mutta parempi olisi, että et jää odottelemaan sitä vaan jätä hänet mahdollisimman pian. Kyllä sinä pystyt siihen ja et tule varmasti myöhemmin katumaan!

Äänestä

tuollainen on raskasta sinulle ja sanoisin, että äijän käytös ei ole normaalia, vaan ihan sairasta.

Näkyy kuitenkin olevan niin, että hän on tallonut sinun itsetuntosi todella alas ja loppua tuolle hommalle ei valitettavasti tule, koska sinä annat sille mahdollisuuden jatkua. Äijä tietää sen itsekin, että jos TE TODELLA EROATTE, niin kukaan toinen nainen ei alistu samaan kuin sinä. Mietippä miksiköhän tuli ero edellisin naisen kanssa?

Muista kuitenkin se, että parisuhteessa/avioliitossa ei rakkaus yksin riitä, vaan siinä pitää olla PALJON muuta! Sinua viedää kuin pääsiä narussa ja sinä annat sen tapahtua, joten jos kysyt "mitä tehdä?", niin katsoppa peiliin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hummer80 kirjoitti:

mikä mättää kun ollaan seurusteltu ja ei seurusteltu jo viis vuotta!tuona aikana mies on jättänyt minut varmaan satoja kertoja!pelkää kulkea minun kanssa julkisesti,ettei vaan törmäis äitiinsä(ei hyväksy minua)ja joskus tuntuu että pelkää jopa exäänsä lastensa äitiä,josta eronnut jo vuosia sitten.kuitenkin väittää ettei oikeasti tarkoita jättämisiä,rakastaa muka minua jne..mutta miksi sitten käyttäytyy noin.eikö vois jo vihdoin päättää haluaako minut vai ei!muille on kiltti ja mukava mutta minua kohtaan välillä todella julma!sekö on rakkautta??on jopa lyönyt minua,kun muka muuten ei saa minua uskomaan!mitä pitäis uskoa??sitäkö että hän todellakin tarvitsee minut vain kynnysmatokseen=(olen lopen uupunut tilanteeseen enkä edes jaksa tälläistä kierrettä itse katkaista enää tai en vain osaa lähteä ja olla katsomatta taakseni enää koskaan!olen välillä ties mikä ja olen muka kaikkien kanssa jopa työpäivinäni!ja sitten taas toisena päivänä hän on kiltti,hauska,teemme yhdessä kaikenlaista jne.mutta sitten on taas piru irti...mitä tehdä??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu