Käyvätkö teidän avioliitossa olevat poikanne koskaan yksin äitiä ja isää tervehtimässä?
Meidän miniä ei päästä poikaani ollenkaan yksin äidillensä vaan aina täytyy olla itse mukana.
Olenkin ihmetellyt, mistähän tämä johtuu?
Meidän miniä ei päästä poikaani ollenkaan yksin äidillensä vaan aina täytyy olla itse mukana.
Olenkin ihmetellyt, mistähän tämä johtuu?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mun mieheni käy vain ja ainoastaan yksin kotonaan. En ole vuosikausiin halunnut lähteä mukaan sekä käytännön- että muista syistä.
Mieheni on tarvinnut pitkään terapiaa selvitäkseen ylihuolehtivaisen äitinsä ja äkkipikaisen ja aggressiivisen isänsä esikoiselleen lapsuudessa aiheuttamista traumoista. Vanhemille hän ei ole kuitenkaan voinut asiasta kertoa, vaan vierailee vanhempiensa painostuksesta lapsuudenkodissaan noin neljästi vuodessa.
Ensimmäiset seitsemän yhteistä vuotta lähdin anoppilaan tukeakseni miestäni raskaassa vierailussa ja vakavissa emotionaalisissa ongelmissa, joita lapsuudenkotiin palaaminen aiheutti. Nyt en enää itsekään pysty kohtaamaan sitä teeskentelyä ja rituaalia, joka käynnistyy, kun "rakas" esikoispoika saapuu "kotiin".
On ehkä syytä katsoa peiliin ja miettiä, miksi vierailujärjestelyt ovat poikasi perheessä kuvatunkaltaiset.
Kysy suoraan miksi asia on näin.
Itse en ole koskaan käynyt anoppilassa, enkä ikinä aio käydä.Anoppi on maailman kamalin lajissaan.Avomieheni käy kerran vuodessa, se riittää.
Kiitos vaan,mutta kysymys on aviomiehistä,siis avioliittoon vihityistä.
Ei kiinnosta avosuhteet.
...jos äiti vastasi täsmentäen, poika ei taatusti missään tapauksessa halua mennä yksin synnyttäjäänsä tapaamaan. Veikkaanpa, että hän suorastaan rukoilee vihittyä siippaansa lähtemään mukaan. Näin ainakin meillä. Jos minä en lähde mukaan, ei mies tapaisi äitiään lainkaan. Käy kuulemma sikseen hermoille, puhelimessa toimii paremmin. Minun käy sääliksi äitiä, joka kuitenkin rakastaa lastaan.
Mitä välii tolla on että onko naimisissa oleva mies vai avoliitossa oleva mies??
Meillä mies käy sekä yksin että miun kanssa äitillään kylässä ja ollaan AVOLIITOSSA.
Mistä tiedät, ettei miniäsi päästä? Mitä jos myös poikasi haluaa vaimonsa, oman vaimonsa, mukaansa vierailulle? Vaikutat kyllä äidiltä, joka ei ole osannut napanuoraa katkaista. Pojallasi on nyt oma perhe. Kunnioita sitä. Kun vaimo atuu kuvaan mukaan, on äidin aika väistyä. Minun luokseni on miniäni aina tervetullut. En voisi koskaan ajatella hänen "änkeävän" mukaan. Hän tulee, koska tietää olevansa hyväksytty ja rakastettu.
ja mun mielestä se on ihan kiva että tulevat yhdessä, en ole koskaan ajatellut että poikani ei saa käydä yksin, olen myös itse ollut mieheni mukana anoppilassa, meille se on ollut ihan luonnollista että yhdessä käydään. Anopille ja apille on ollut tärkeää että myös minä tulen käymään.
meille miniä on aina tervetullut ja on kuin oma tyttömme.
Anopin mies on appi eikä api, joten sana taivutetaan 'apelle' eikä 'apille'.
Kyllä sentään äidinkieltään pitäisi kaikkien Suomessa asuvien osata.
Kyllä taitaa itsetuntosi olla vähissä, kun pitää täällä palstalla pätevä ja puuttua toisten oikeinkirjoitukseen. Itselläni on kaksi yliopistotutkintoa, eikä mieleeni tulisi päteä täälä palstalla. Ne on ihan erilaisia juttuja, joilla oikeasti pädetään.
No niin, tekstissäni oli ainakin kaksi kirjoitusvirhettä! Etsippä ne ja kirjoita kiireesti!
Enpä usko, että olet yliopistossa ollut opiskelemassakaan. Kirjoitustaitosi on alle peruskoulutason ja päättelykykysi olematon.
Ainoa tapa saada mieheni tapaamaan vanhempiaan, on mennä mukaan. Hänen lapsuudessa saamansa taakka "rakkaana" ainoana lapsena on liian raskas hänen yksin kannettavakseen.
Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei vanhoja sairaita ihmisiä voi hyljätä; siksi siis pidän huolen, että mieheni soittaa heille kerran viikossa ja muutaman kerran vuodessa käymme myös tapaamassa heitä, koska he eivät enää itse kykene matkustamaan.
Toipumiseen matkan jälkeen tulee tosin varata ainakin viikko...senverran henkisesti raskasta miehelleni häneen kohdistuva palvonta siellä on...
patistan ukkooni soittamaan vanhemmilleen noin kerran viikossa ja jos mä en käy anoppilassa niin ei käy ukkokaan. Ei ole mitään katkeria kokemuksia, mutta hänellä vaan ei tule lähdettyä vanhempiensa luokse, mun mielestä on tärkeää pitää huolta vanhemmista ja olla yhteydessä.
on laittanut KAIKKI poikani puoleisen suvun yhteydet poikki, NARSKU kun on. Ei saa tavata edes lapsenlasta !!!
NARSKU?
Aviomieheni ei käy oikeastaan ikinä yksin vanhempiensa luona. Meillä on taaperoikäinen lapsi, jota "käy näyttämässä" silloin tällöin, eli harvoin. Olen yrittänyt kannustaa käymään useammin, ikinä en ole kieltänyt, mutta ei häntä pahemmin kiinnosta. Haluaa minut aina mukaan, jos suinkin vaan pääsen. Hänen äitinsä, minun anoppini ei varmaan kertaakaan ole ollut täysin selvinpäin kun olemme heillä vierailleet. On hankala, itsekeskeinen, vaativa, suppeakatseinen ihminen. Valehdellut muulle suvulle mm. etten minä päästä poikaansa sukujuhliin. Mielestäni aviomieheni haluaa minut mukaan koska ei kestä mennä sinne yksin, ja ymmärrän sen kyllä hyvin. Velvollisuudentunto ohjaa kuitenkin siellä silloin tällöin käymään.
Meillä ukko käy yksin anoppilassa lasten kanssa. En tule anopin kanssa toimeen ja tämä järjestely on täydellinen!
yksin että perheen kanssa. Ihan miten hänelle sopii. Meillä ei mitään ongelmaa.
Tapaan miniäni suht. usein kahdestaan, koska on se kampaaja jonka luona käyn.
Olen ollu mukana jopa pojan perheen ulkomaan matkoilla ja useita kertoja vuodessa.
Eikö ole aika normaalia, että koko perhe tulee yhdessä isoäitiä tapaamaan?
Eipä voi tietää, mistä teidän tapauksessa on kyse. Tulkintasi, että "miniä ei päästä" voi olla oikea, tai sitten väärä.
Me vierailemme anoppilassa joskus perheenä, joskus on mukana osa perhettä ja aika usein mies poikkeaa yksin. Toisinaan hän käy vanhempiaan tapaamassa omasta aloitteestaan ja toisinaan minun muistutuksesta ja yllytyksestä.
että ei saisi lupaa?
anoppeja, joista ei pidetä. Miksi ihmeessä haluat, että poikasi vierailee yksin? Etkö tule toimeen miniäsi kanssa? Onko mielessäsi käynyt, että syynä ei välttämättä ole se ettei miniä päästä? Vaan ehkä poikasi haluaa ottaa vaimonsa mukaan. Ja voipa olla, että miniäsi haluaa vierailla teillä ja haluaa luoda toimivan suhteen miehensä perheeseen. Nähtävästi se ei ole mahdollista sinunlaisesi ihmisen kanssa.
Minä ihmettelisin jos poikani vierailisi yksinään ja ei toisi perhettään kyläilemään, silloin olisi asiat pielessä.
Meillä minua ei edes kutsuttu kylään viimeksi. En ehkä siksi tahtoisi päästääkkään kultaani, koska anoppini haukkuu minua ja en pelkään että sitä sitten harrastetaan porukalla suvun kera, kun olen poissa.
Mitä korva ei kuule sitä sydän ei sure!
Ei minunkaan anoppini ymmärrä sitä, miksi silitän lastenvaatteet, teen itse vauvanruuat, olen tarkka kotini siisteydestä tai että miksi olen antanut lapselle korvikemaitoa imetyksen ohessa. Mutta siinäpähän puhukoon ja taivastelkoon asiaa niin paljon kuin haluaa. Tiedän olevani itse aivan riittävän hyvä äiti tyttärelleni ja vauvalleni, ja kun tämä riittää minulle niin se saa luvan riittää anopillekin.
Tottakai käy! Miten aikuista miestä voi ylipäätään kieltää? Kiristämällä seksillä tai sen puutteella? Kyllä mun mieheni lähtee anoppilaan ja on ollut siellä parivuotiaan tyttärenikin kanssa useita päiviä, jos mulla on ollut jotain omia menoja. En usko, että anoppilassa harrastetaan mitään sellaisia salamenoja, joita minun täytyisi olla valvomassa.
tuo siellä yksinään, joskus minä, joskus koko meidän pesue.
Olisin pahoillani jos miniä ei tulisi poikani mukana, koska haluan tavata heitä molempia. On luonnollsita että nuoripari liikkuu sukulaisissa yhtä matkaa, ja huolestuisin eikö miniä viihdy täällä, jos ei tule. Toki poika käy joskus yksin mutta silloin on miniällä ollut joku todellinen este.
Ei kai vaimo voi kieltää aikuista miestä menemästä sukulaisiin? Olen sitä mieltä että miniä on mukana siksi että tykkää käydä teillä, tai siksi että poika ei muuten kävisi ollenkaan, ja tyypillisenä naisihmisenä miniä pitää huolta siitä että poika tapaa vanhempiaan.