Voi tätä elämää... En saa työtä koska olen aina liian jotain, esim:
koulutettu, akateeminen
nuori/vanha
synnytysiässä eli 26v, vakituisessa parisuhteessa
(lihava, naama ei varmaankaan miellytä)
Kaiken hyvän lisäksi asun "väärässä paikassa", eli muuttotappio pikkukaupungissa. Työpaikat on tiukassa. Haastatteluissa olen ollut ja aina on löytynyt joku sopivampi.
Mitä tehdä? Lapsia? Jatkaa etsimistä? Muutta yksin johonkin suurempaan paikkaan (Hki)? Ideoita!!!
koulutettu, akateeminen
nuori/vanha
synnytysiässä eli 26v, vakituisessa parisuhteessa
(lihava, naama ei varmaankaan miellytä)
Kaiken hyvän lisäksi asun "väärässä paikassa", eli muuttotappio pikkukaupungissa. Työpaikat on tiukassa. Haastatteluissa olen ollut ja aina on löytynyt joku sopivampi.
Mitä tehdä? Lapsia? Jatkaa etsimistä? Muutta yksin johonkin suurempaan paikkaan (Hki)? Ideoita!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jatka kouluttautumista, hanki ihmissuhdetaitoja,
ole sosiaalinen, muuta kasvukeskukseen.
Tuohon kun vielä lisätään älytön jännittäminen työpaikkahaastattelussa ja totaalinen jännittäminen testeissä, niin eipä tällaista jännittäjää kannata palkata. Helsingissä asun, mutta eipä täältäkään hommia löydy. Ja mitenkäs sitä harjoittelisi noihin haastatteluihin, ku ei niihinkään usein kutsuta ja se on ikävä aina niissä aloittaa harjoittelu.
Ehkä minäkin alan treenailemaan lasten saantia ja jään kotiäidiksi, kun ei musta muuhun taida enää olla. Oonhan mä jo 27-vuotias. Kivaa, että tuli opiskeltua 2 ammattia ja ihan turhaan. Toivottavasti joku maksaa mun opintolainat.
Asun täällä Kaakkois-Suomessa ja alkaa hermot mennä, kun ei tunnu työpaikan vaihto onnistuvan millään!
Olen 29-v (ehkä jonkun työnantajan mielestä hyvässä synnytysiässä) sinkku, työskentelen naisvaltaisella alalla ja minulla on kk:n irtisanomisaika. Eli: kohtuupalkkaista työtä on täältä melko mahdoton löytää ja sen kerran kun pääsen haastatteluun, jään kakkoseksi. Viimeksi selitys oli, että toisella oli 6 kk enemmän työkokemusta! Olen hakenut töitä muualtakin (esim. Helsinki, Jyväskylä), mutta eipä ole onnistunut.
Ja pakko olisi löytää uusi työ, sillä 6h/päivä ei juurikaan tule toimeen. Minulle on joskus jopa sanottu, että kyllähän osa-aikapalkalla yksi ihminen toimeen tulee, mutta eipä kukaan kai ajattele että yksinpä maksan kaikki laskutkin. Ja vaikka kävisikin niin hyvin, että pääsisin muualle haastatteluihin niin eipä sinne ole oikein vara lähteä, sillä matkustaminenkin maksaa..
Että kiva olla puun ja kuoren välissä, eikö? Tuskinpa muu auttaa, kuin jatkaa etsimistä. Itse en aio edes tehdä lapsia, joten sitä vaihtoehtoa ei tarvitse edes ajatella. Mutta tsemppiä sinulle, jatka töitten hakemista. Paistaa se aurinko kuulemma risukasaankin..
Jos olet työttömänä tai työttömyysuhan alaisena myöntää työkkäri sinulle liikkuvuusavustusta eli ennen kuin menet työpaikkahaastatteluun käyt työkkärissä, josta antavat lomakkeen johon otat sitten haastattelussa haastattelijalta allekirjoituksen. Palautat lomakkeen sitten takaisin työkkäriin ja rahat on tilillä parin viikon päästä. Itse olen käyttänyt kyseistä avustusta ja käynyt parikin kertaa haastatteluissa ihan eri puolilla Suomea! Onnea työnhakuun!
Olen törmännyt aivan samaan ongelmaan. Olen 29 vuotias ja kihloissa. Lapsentekoaikeita ei ole, mutta aina työnantajat tarttuvat ikääni ja perhesuhteisiin ja olettavat, että alan kuitenkin kohta tekemään lapsia. Usein minulla on ollut myös liian vähän työkokemusta kyseiseltä alalta tai sitten olen ollut ylikoulutettu kyseiseen työhön, koska minulla on jo kaksi tutkintoa. Mitähän tässä pitäisi tehdä?!