Miksi vanhemmat luulevat, että kun lapsille kerrotaan erosta, se auttaa, että "teillä on sitten kaksi kotia ja kaksii huonetta" jne.??
Meillä ei auttanut yhtään...
Meillä ei auttanut yhtään...
Aina sama juttu
mappi234
111025
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Elämässä joutuu sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin.
niin yksinkertaista vai?
miettimään...miten niin ei auttanut? Totuushan on juuri tuollainen, lapsi/lapset todellakin saavat kodit, huoneet yms... kahtena. Täytyy vaan jaksaa selvittää lapselle nämä asiat niin monta kertaa että asia tulee ymmärretyksi.
Hyvä olisi myös muistaa kertoa miten paljon molemmat vanhemmat rakastavat heitä ja että ero ei johdu lapsista. Jatka vain kertomista äläkä luovuta, lapset on uskomattoman fiksuja vaikka me aikuiset luullaan jotain muuta.
Ei ainakaan minun lapset ole saaneet kahta kotia eikä huoneita. Sen harvan kerran kun isänsä luona käyvät, niin yksi nukkuu olohuoneen sohvalla ja toiset patjalla lattialla.
Lapset ovat kyllä fiksuja ja ymmärtävät paljon. Mutta kyllä lasten ikävää on rankka seurata. Ei siinä minun tarinat isän rakkaudesta paljon auta, kun isää tapaavat niin harvoin.
Suurin osa lapsista ottaisi mieluummin 0 omaa huonetta ja 1 ehjän perheen. Ilmeisesti ehjistä perheistä lähtöisin nämä eronottajat jotka luulevat että eihän tässä lapsille mitään ongelmia ole, huoneet vaan ja sillä siisti! Miten voi ihminen olla tunnoton.
ei ehjää kotia; vain sun luona ja isän luona sekä päinvastoin!!!Ei ne huoneet välttämättä mitään merkitse, vaikka tietysti mukava on jos
siihen pystytään.
ei ehjää kotia. Vain sun luona ja isän luona sekä
päinvastoin.
Meillä näyttää olevan eksän kanssa ihan eri näkökulma tähän eroomme lasten kannalta. Lastenvalvojan luona eksä kovasti painotti, että lasten on hyvä saada vaihtelua ja tavata (mahdollisimman) paljon erilaisia ihmisiä (aikataululla tai muutosten nopeudella ei kai merkitystä, koska jo ensimmäisellä yli kahden yön tapaamisella eksän nyksä kuulosti lasten kertoman mukaan asustelevan tässä eksän uudessa kodissa).
Itse olen painottanut lasten turvallisuutta ja muutosten minimointia olemalla toistaiseksi myymättä vanhaa 'kotiamme', vaikka seurauksena kipeitä muistoja itselle ja kovat lainat. Mutta kyllä minä ne ainakin ensi kesään maksan ja katson sitten, kun muutoinkin toivon mukaan pystyn vähän harkitumpia päätöksiä tekemään.
Lapset ei kyllä alakouluiässä ole vielä tohtineet tai pystyneet kertomaan omista tuntemuksistaan suoraan mitään, joten odotettavissa kai on, että he voivat oman käsityksensä paljastaa lopulta aika kaukana tulevaisuudessa, jos koskaan. Mutta täytyy kai yrittää painottaa, että isä ja äiti ovat monin tavoin hyvinkin erilaisia ihmisiä ja tämäkin nyt näkyy aiempaa korostuneemmin, kun eri asunnoissa asutaan.
Meillä ainakin lapset ymmärsivät täysin miksi vanhempansa erosivat. Meidän perhe oli ollut rikkinäinen jo vuosia. Perhe ei ole ehjä sillä perusteella, että asutaan samassa asunnossa.
Ero paransi sekä minun välejä lapsiin, että heidän isänsä välejä heihin. Tämä on lähes väistämätöntä, kun yhdessäasumiseen meni niin paljon "hukkaenergiaa". Silloin, kun kumppanin jatkuva läsnäolo alkaa rassata, ilmapiiri kiristyy ja kaikki ovat kireitä kuin viulun kielet, niin ei se ole kenellekään hyväksi.
sitten auttaa? Minkä ikäinen olet?
Meillä lapset (17, 15 ja 12) ihan oma-aloitteisesti sanoivat pärjäävänsä pienemmässäkin kodissa luonani. Tämä oli mielestäni ihmeellistä, koska kaikilla oli ennen eroa ollut oma huone. Isäänsä tapaavat hänen pienessä kaksiossaan - ja harvoin siellä öitään viettävät kaikki kerralla. Vanhin opiskelee, käy töissä ja viettää aikaansa myös poikaystävällään, ettei häntä enää kovin paljoa kotosalla näy.
Kyllä lapset varmaan kaipaavat ensisijaisesti yhtenäistä kotia. Mitä vanhemmat tekivät yrittäessään rakentaan "perhettä". Oliko oma onni tärkeämpi. Onko helpompi selvittää lapselle, että sulla on vaan kaksi kotia. "Kyllä äiti ja isä rakastavat sua molemmat".
Täällä on myös monia miehiä ja naisia, jotka hakevat parisuhteen ulkopuolista suhdetta siis omaa onnea. Puoliso mies/nainen on syy johon projisoidaan omat negatiiviset tunteet ja oma tyytymättömyys itseen ja elämään. Eli eron syynä ei välttämättä ole lapsen etu vaan oma onnellisuus, minkä eteen liitossa ei halunnut tehdä töitä. Eikä kohdata niitä parisuhteen vastamäkiä. Lapset toimivat hyvänä suojana ja perusteluna erolle. Lasten edun vuoksi erotaan. Erotaan mieluummin kuin selvitetään asioita. Erotaan mieluummin kuin tunnustetaan syrjähypyt tai salarakkaat. Koska oman onnellisuuden vuoksi on vieraissa käyty, jotta jaksaisi tylsää perheen arkea. Totakai toinen vanhempi eroaa aina myös lasten arjesta, koska lapset asuvat toisen vanhemman luona pääsääntöisesti. Toinen vanhempi poistuu lapsen elämästä ja muuttuu etävanhemmaksi. Toinen vanhempi ei ole enää arjessa mukana kuten aikaisemmin. Siis siinä todellisessa arjessa.