Lapsuusmuistoja

taitaa olla vähän murresana. Se on sama kun hypätä ruutua. Piirrettiin maahan neliruudukko, tai kuusruudukko. Sitten yhdellä jalalla hypittiin ja potkittiin kapulaa eri ruutuihin :=))
Muistuuko nyt mieleen? Enemmän se oli tyttöjen leikkejä.

Yxitypy kirjoitti:

taitaa olla vähän murresana. Se on sama kun hypätä ruutua. Piirrettiin maahan neliruudukko, tai kuusruudukko. Sitten yhdellä jalalla hypittiin ja potkittiin kapulaa eri ruutuihin :=))
Muistuuko nyt mieleen? Enemmän se oli tyttöjen leikkejä.

Lue lisää

tuttua hommaa..:) Mitenkäs mä olinkin unohtanut kokonaan tuo ruutuhyppelyn..
Meillä ei niinkään potkittu kapulaa,vaan kiveä. :)

Yxitypy kirjoitti:

taitaa olla vähän murresana. Se on sama kun hypätä ruutua. Piirrettiin maahan neliruudukko, tai kuusruudukko. Sitten yhdellä jalalla hypittiin ja potkittiin kapulaa eri ruutuihin :=))
Muistuuko nyt mieleen? Enemmän se oli tyttöjen leikkejä.

Lue lisää

Oli myös lentokone, ja me taas "rintattiin" kun näitä hypeltiin.

Kukkulan herraa, eli kiipeiltiin ladon ylä hirsillä ja pudoteltiin heikommat alas, olisko tuo nykyinen( mikä nimi onkaan) siitä kehitelty?

Kahdella kumipallolla pelattiin seinää vasten keskeyttämättä 20 eriliikettä.

Jokaista aina kolmekertaa, ja jos putosi jatkoi sitten taas siitä eteenpäin. Liike ei saanut keskeytyä.

Seuraavalla kierroksella kaksi, ja viimeisellä koko paletti kerralla.

Kivattiin, eli heitettiin kolikkoa pystytetyn tikun kylkeen, olisiko nykyinen petankki?

Lisbet* kirjoitti:

Oli myös lentokone, ja me taas "rintattiin" kun näitä hypeltiin.

Kukkulan herraa, eli kiipeiltiin ladon ylä hirsillä ja pudoteltiin heikommat alas, olisko tuo nykyinen( mikä nimi onkaan) siitä kehitelty?

Kahdella kumipallolla pelattiin seinää vasten keskeyttämättä 20 eriliikettä.

Jokaista aina kolmekertaa, ja jos putosi jatkoi sitten taas siitä eteenpäin. Liike ei saanut keskeytyä.

Seuraavalla kierroksella kaksi, ja viimeisellä koko paletti kerralla.

Kivattiin, eli heitettiin kolikkoa pystytetyn tikun kylkeen, olisiko nykyinen petankki?

Lue lisää

mulle ihan outoja leikkejä.
Paitsi tuo latoleikki.

Kolikkoa heitettiin seinään. Vaaksalla mitatiin. Jos ylettyi toiseen kolikkoon, sai itselleen molemmat kolikot. Oli sillä pelillä nimikin, mutta en nyt muista :=))

Lisbet* kirjoitti:

Oli myös lentokone, ja me taas "rintattiin" kun näitä hypeltiin.

Kukkulan herraa, eli kiipeiltiin ladon ylä hirsillä ja pudoteltiin heikommat alas, olisko tuo nykyinen( mikä nimi onkaan) siitä kehitelty?

Kahdella kumipallolla pelattiin seinää vasten keskeyttämättä 20 eriliikettä.

Jokaista aina kolmekertaa, ja jos putosi jatkoi sitten taas siitä eteenpäin. Liike ei saanut keskeytyä.

Seuraavalla kierroksella kaksi, ja viimeisellä koko paletti kerralla.

Kivattiin, eli heitettiin kolikkoa pystytetyn tikun kylkeen, olisiko nykyinen petankki?

Lue lisää

jepulista, olihan mukavaa toi palloilu ja kerronpa ostaneeni vasta kolme käteen sopivaa palloa ja hyvin muistissa on eri vaiheet.

Kolmella pallolla ei suju , mutta kahdella kylläkin.

helisevä kirjoitti:

jepulista, olihan mukavaa toi palloilu ja kerronpa ostaneeni vasta kolme käteen sopivaa palloa ja hyvin muistissa on eri vaiheet.

Kolmella pallolla ei suju , mutta kahdella kylläkin.

Lue lisää

Niin, mehän tästä jo aikaisemminkin kirjuuteltiin.

Erilaista on näköjään, mutta onhan Suomi pitkä maa!
Mun meinaa unohtaa sit 16;sta jälkeen etiäppäin, vaan kirjoitin ylös niin löysin puuttuvat.

Muistatkos, et kolmella pallolla "Klaffattiin vistiä"? Kaks kerralla seinään, ja kolmas perään, liike ei saanut katketa.

Ja pesäpallo, jota pelasin sit jo sarjassa ja kauan. Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa :).

Ruudussa hyppimistä ja kiven potkimista sanottiin kinkkaamiseksi. Jopas onkin erilaisia nimityksiä samasta asiasta.

kylällä kirjoitti:

Ruudussa hyppimistä ja kiven potkimista sanottiin kinkkaamiseksi. Jopas onkin erilaisia nimityksiä samasta asiasta.

silloin tinttaa, kun hypittiin ruutua.
Oli kahdenmallisia tinttaruutuja, merimiestinttaa ja piironki tinttaa.

Yxitypy kirjoitti:

mulle ihan outoja leikkejä.
Paitsi tuo latoleikki.

Kolikkoa heitettiin seinään. Vaaksalla mitatiin. Jos ylettyi toiseen kolikkoon, sai itselleen molemmat kolikot. Oli sillä pelillä nimikin, mutta en nyt muista :=))

Lue lisää

Killi oli meillä tuon pennipelin nimi :)

nimi. Meilläpäin oli myrri :=))

Kauppasta tosiaan oltiin kesäisin. Meillä oli aitassa kauppa. Sinne kerättiin talven ajan tyhjiä kaupan pakkauksia. Rahat leikattiin paperista, ja kolikkoina toimi litteät erikokoiset kivet :=))

Yxitypy kirjoitti:

nimi. Meilläpäin oli myrri :=))

Kauppasta tosiaan oltiin kesäisin. Meillä oli aitassa kauppa. Sinne kerättiin talven ajan tyhjiä kaupan pakkauksia. Rahat leikattiin paperista, ja kolikkoina toimi litteät erikokoiset kivet :=))

Lue lisää

läheisestä taivaallisenhajuisesta tupakkakaupasta.

Uitiin, uitiin ja vielä kerran uitiin.

Yxitypy kirjoitti:

nimi. Meilläpäin oli myrri :=))

Kauppasta tosiaan oltiin kesäisin. Meillä oli aitassa kauppa. Sinne kerättiin talven ajan tyhjiä kaupan pakkauksia. Rahat leikattiin paperista, ja kolikkoina toimi litteät erikokoiset kivet :=))

Lue lisää

mieleen,kun metsässä leikittiin usein myös Tarzania.Minä olin aina se apina..(vai simpanssiko se olikin?!)

Harmitti valtavasti,etten saanut olla Jane,kun siihen aikaan oli lähialueelle muuttanu söpö poika,joka oli leikissä se Tarzan..Mie olin sydänjuuriani myöten pihkassa siihen..:)

mii-su kirjoitti:

mieleen,kun metsässä leikittiin usein myös Tarzania.Minä olin aina se apina..(vai simpanssiko se olikin?!)

Harmitti valtavasti,etten saanut olla Jane,kun siihen aikaan oli lähialueelle muuttanu söpö poika,joka oli leikissä se Tarzan..Mie olin sydänjuuriani myöten pihkassa siihen..:)

Lue lisää

Tervehdys mii-su,kiva lukea sinunkin tekstejä pitkästä aikaa! Olisin kans halunnut olla joukossa
menninkäisenä ja pikkusen kiusata sinua.

"Menninkäinen" kirjoitti:

Tervehdys mii-su,kiva lukea sinunkin tekstejä pitkästä aikaa! Olisin kans halunnut olla joukossa
menninkäisenä ja pikkusen kiusata sinua.

Hitsi..olipa mukavaa,että säkin oot täällä..Oot ollu hukassa kauan! :)

Vai oisit sä sit kiusannu? ;) Et ois kyllä saanu kiinni..;)

mii-su kirjoitti:

Hitsi..olipa mukavaa,että säkin oot täällä..Oot ollu hukassa kauan! :)

Vai oisit sä sit kiusannu? ;) Et ois kyllä saanu kiinni..;)

No ,joo ,kyllähän minä olen ollut aika kauan poissa
kun tuo työ on sellaista ettei paljon mitään jaksa enään sen jälkeen.
Vai meinaat sinä ettei mekäläinen olis saanut kiinni?olisitko paennut ylös oksistoihin pakoon?
Minäkin olen kyllä aika vikkelä ollut ainakin niihin aikoihin mistä tossa nyt "puhuttiin".

"Menninkäinen " kirjoitti:

No ,joo ,kyllähän minä olen ollut aika kauan poissa
kun tuo työ on sellaista ettei paljon mitään jaksa enään sen jälkeen.
Vai meinaat sinä ettei mekäläinen olis saanut kiinni?olisitko paennut ylös oksistoihin pakoon?
Minäkin olen kyllä aika vikkelä ollut ainakin niihin aikoihin mistä tossa nyt "puhuttiin".

Lue lisää

tainnu ihan latvaan mennä,mutta korkeelle kummiskin..:) Siihen aikaan ei varmaan vielä vaivannut tuo korkeen paikan kammo..:D

ampumaan räkättirastaita.

Välillä potkittiin palloa tai pikkukiviä ja tyhjiä peltipurkkeja.

myös pylväitä?

Vai röökille. Pitihän se arvata :=))
Minkä ikäisenä sitä röökille?

Mä muistan, kun naapurin tytön kans (oltiin vähän isompia) ostettiin Boston askit. Molemmille omat. Mentiin heinälatoon polttamaan. Tunnissa vedettiin koko aski (ei ollut sippiaski). Ihmeteltiin siinä sitten et on se kumma, kun jotkut eivät saata polttaa koko askia edes päivässä.
Noh.. poskareitahan me vedettiin. Vähän suu oli kyllä kumman makuinen vielä pitkään :=))

ritsalla kirjoitti:

ampumaan räkättirastaita.

Välillä potkittiin palloa tai pikkukiviä ja tyhjiä peltipurkkeja.

lähistöltä kaikki paskanärhien pesät.
Tehtiin nallipyssyjä ja ammuttiin joskus kovemmillakin panoksilla, seurauksena on kahdella lapsuuden kaverilla lasisilmä.
Vettä kengässä leikissä oli jo piskusen "romantiikkaa" kun sai vähän arvailla josko tuo poika musta vähän tykkää :).

Yxitypy kirjoitti:

myös pylväitä?

Vai röökille. Pitihän se arvata :=))
Minkä ikäisenä sitä röökille?

Mä muistan, kun naapurin tytön kans (oltiin vähän isompia) ostettiin Boston askit. Molemmille omat. Mentiin heinälatoon polttamaan. Tunnissa vedettiin koko aski (ei ollut sippiaski). Ihmeteltiin siinä sitten et on se kumma, kun jotkut eivät saata polttaa koko askia edes päivässä.
Noh.. poskareitahan me vedettiin. Vähän suu oli kyllä kumman makuinen vielä pitkään :=))

Lue lisää

ja jatkuu...

kanssa tehtiin keväisin lautta, ja seilattiin sillä kanavaa pitkin :=))

Barbeja minulla ei ollut. Eikös se villitys alkanut Amerikassa vasta joskus 60-luvun alussa.
En tiedä kyllä mihin aikaan tulivat Suomen markkinoille.
Mutta muita nukkeja kyllä oli, millä leikittiin :=))

Iltaa vaan.
Pesäpalloa pelattihin ja yleensä sellaasia liikunta touhujahan ne oli. Meirään luokalla oli yks Sirkka ja kova lyömähän palloa. Ei sille muistaakseni pärijäny kukaan pojista ku Sirkka otti mailanvartehen kiinni. Se sieppari siinä erees oli kaikista kovimalla ku Sirkka lyörä paukautti sellaasen matalan laakan. Se tuli voimalla se pallo, ei siihen tohtinu etehen mennä eikä koppia puhettakaan yrittämähän siinä erees.
Tulihan sitä joskuus teheryyksi sellaastaki mikä oliis saanu jäärä tekemättä.
Siinä lähellä asuu sellaanen jo iäkkäämmän puoleenen vaimoonenhenki ja oli kärtyynen luonteeltansa ja suuttuu näpiästi tenaville pienistäki asioosta.
Se oli talaviaikaa ja ilta pimiä ku päätettihin notta käyrähän karijaasemas oikeen kuoroos sen Senjan ikkunan takana.
Päätettihin jotta yks menöö puhuttamahan sitä sinne tupahan ja näköö kuinka se reakoo sellaasehen hommahan. Pojaat sanoo jotta mee sinä ku oot isoonta kasvua täs sakiis, mä lupasin jotta kyllä minä tästä jouran ja menen. Meniin sinne sisälle ja Senja keittää turruuti siellä iltakaffia ittelensä puuhellan päällä turisi se kaffepannuu. istuu siihen ikkunaa vastapäätä ja oroottelin jotta joko kohta kuuluu klasiin takaa mylyväys. Ei sitä kuitenkaan heti alakanu kuulumahan ja sitten huomasin ku lumipalloo mennä vilahti aina pikkuusen ajan päästä siitä ikkunan ohitte. Mua alakoo naurattamahn se poikaan touhu siellä ulukona ja tuvaan-nurkalla. Eihän se Senja tienny jotta mille mä nauran ja alakas jo siinä naamaltansa punettumahan ja kysyy jotta hänen vaatteleenko sä poika naurat. Sitten kuuluu se mylyväys pojat pani parastaan, karijaasivakki oikeen niinkuun sanotahan "persiinsä pohoojaasta" Minä katoon siinä sen homman sellaaseksi jotta ny on varmahan viisaanta lähtiä. Enhän mä keriny siitä ku ylöös nousta ku Senja sai kouransa mun niskahan kiinni ja pölähytti uloos ja sieppasi siinä kätehensä ja kyytipojaksi porrasluuran ja vetääsi sillä persuuksille. Hyvä ettei vieläki takapuolees elloostele se isku. Palijoonhan sitä tenavana tehtihin ja palijoon kerittihin, niin hyvääs ku pahaaski, niinkuun ny terveille poika kersoolle kuuluuki. Se oli sellaasta hulluutelua ja vissihin sitä elämisen riemua.
Huoleetonta aikaa kuitenki oli hyvä koti ja hyvät vanhemmat, jalaat siellä isään ja äireen pöyrän alla. Joutilaan mieli iloitsee vähästä.
terv. seppä ja pieni kultaanen aina kiltti Tiitu-kani täältä pohojanmaalta.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Iltaa vaan.
Pesäpalloa pelattihin ja yleensä sellaasia liikunta touhujahan ne oli. Meirään luokalla oli yks Sirkka ja kova lyömähän palloa. Ei sille muistaakseni pärijäny kukaan pojista ku Sirkka otti mailanvartehen kiinni. Se sieppari siinä erees oli kaikista kovimalla ku Sirkka lyörä paukautti sellaasen matalan laakan. Se tuli voimalla se pallo, ei siihen tohtinu etehen mennä eikä koppia puhettakaan yrittämähän siinä erees.
Tulihan sitä joskuus teheryyksi sellaastaki mikä oliis saanu jäärä tekemättä.
Siinä lähellä asuu sellaanen jo iäkkäämmän puoleenen vaimoonenhenki ja oli kärtyynen luonteeltansa ja suuttuu näpiästi tenaville pienistäki asioosta.
Se oli talaviaikaa ja ilta pimiä ku päätettihin notta käyrähän karijaasemas oikeen kuoroos sen Senjan ikkunan takana.
Päätettihin jotta yks menöö puhuttamahan sitä sinne tupahan ja näköö kuinka se reakoo sellaasehen hommahan. Pojaat sanoo jotta mee sinä ku oot isoonta kasvua täs sakiis, mä lupasin jotta kyllä minä tästä jouran ja menen. Meniin sinne sisälle ja Senja keittää turruuti siellä iltakaffia ittelensä puuhellan päällä turisi se kaffepannuu. istuu siihen ikkunaa vastapäätä ja oroottelin jotta joko kohta kuuluu klasiin takaa mylyväys. Ei sitä kuitenkaan heti alakanu kuulumahan ja sitten huomasin ku lumipalloo mennä vilahti aina pikkuusen ajan päästä siitä ikkunan ohitte. Mua alakoo naurattamahn se poikaan touhu siellä ulukona ja tuvaan-nurkalla. Eihän se Senja tienny jotta mille mä nauran ja alakas jo siinä naamaltansa punettumahan ja kysyy jotta hänen vaatteleenko sä poika naurat. Sitten kuuluu se mylyväys pojat pani parastaan, karijaasivakki oikeen niinkuun sanotahan "persiinsä pohoojaasta" Minä katoon siinä sen homman sellaaseksi jotta ny on varmahan viisaanta lähtiä. Enhän mä keriny siitä ku ylöös nousta ku Senja sai kouransa mun niskahan kiinni ja pölähytti uloos ja sieppasi siinä kätehensä ja kyytipojaksi porrasluuran ja vetääsi sillä persuuksille. Hyvä ettei vieläki takapuolees elloostele se isku. Palijoonhan sitä tenavana tehtihin ja palijoon kerittihin, niin hyvääs ku pahaaski, niinkuun ny terveille poika kersoolle kuuluuki. Se oli sellaasta hulluutelua ja vissihin sitä elämisen riemua.
Huoleetonta aikaa kuitenki oli hyvä koti ja hyvät vanhemmat, jalaat siellä isään ja äireen pöyrän alla. Joutilaan mieli iloitsee vähästä.
terv. seppä ja pieni kultaanen aina kiltti Tiitu-kani täältä pohojanmaalta.

Lue lisää

kerrottavana, ettet kuitenkin olis joku kirjailija, salanimellä täällä kuljet?

Kerro terveisiä Tiitulle:))

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Iltaa vaan.
Pesäpalloa pelattihin ja yleensä sellaasia liikunta touhujahan ne oli. Meirään luokalla oli yks Sirkka ja kova lyömähän palloa. Ei sille muistaakseni pärijäny kukaan pojista ku Sirkka otti mailanvartehen kiinni. Se sieppari siinä erees oli kaikista kovimalla ku Sirkka lyörä paukautti sellaasen matalan laakan. Se tuli voimalla se pallo, ei siihen tohtinu etehen mennä eikä koppia puhettakaan yrittämähän siinä erees.
Tulihan sitä joskuus teheryyksi sellaastaki mikä oliis saanu jäärä tekemättä.
Siinä lähellä asuu sellaanen jo iäkkäämmän puoleenen vaimoonenhenki ja oli kärtyynen luonteeltansa ja suuttuu näpiästi tenaville pienistäki asioosta.
Se oli talaviaikaa ja ilta pimiä ku päätettihin notta käyrähän karijaasemas oikeen kuoroos sen Senjan ikkunan takana.
Päätettihin jotta yks menöö puhuttamahan sitä sinne tupahan ja näköö kuinka se reakoo sellaasehen hommahan. Pojaat sanoo jotta mee sinä ku oot isoonta kasvua täs sakiis, mä lupasin jotta kyllä minä tästä jouran ja menen. Meniin sinne sisälle ja Senja keittää turruuti siellä iltakaffia ittelensä puuhellan päällä turisi se kaffepannuu. istuu siihen ikkunaa vastapäätä ja oroottelin jotta joko kohta kuuluu klasiin takaa mylyväys. Ei sitä kuitenkaan heti alakanu kuulumahan ja sitten huomasin ku lumipalloo mennä vilahti aina pikkuusen ajan päästä siitä ikkunan ohitte. Mua alakoo naurattamahn se poikaan touhu siellä ulukona ja tuvaan-nurkalla. Eihän se Senja tienny jotta mille mä nauran ja alakas jo siinä naamaltansa punettumahan ja kysyy jotta hänen vaatteleenko sä poika naurat. Sitten kuuluu se mylyväys pojat pani parastaan, karijaasivakki oikeen niinkuun sanotahan "persiinsä pohoojaasta" Minä katoon siinä sen homman sellaaseksi jotta ny on varmahan viisaanta lähtiä. Enhän mä keriny siitä ku ylöös nousta ku Senja sai kouransa mun niskahan kiinni ja pölähytti uloos ja sieppasi siinä kätehensä ja kyytipojaksi porrasluuran ja vetääsi sillä persuuksille. Hyvä ettei vieläki takapuolees elloostele se isku. Palijoonhan sitä tenavana tehtihin ja palijoon kerittihin, niin hyvääs ku pahaaski, niinkuun ny terveille poika kersoolle kuuluuki. Se oli sellaasta hulluutelua ja vissihin sitä elämisen riemua.
Huoleetonta aikaa kuitenki oli hyvä koti ja hyvät vanhemmat, jalaat siellä isään ja äireen pöyrän alla. Joutilaan mieli iloitsee vähästä.
terv. seppä ja pieni kultaanen aina kiltti Tiitu-kani täältä pohojanmaalta.

Lue lisää

sun kani? :=))

Hyvin kerrottu tarina, johon antaa säväyksen tuo pohojanmaan tuttu murre :=))

Kyllä tuli usein käytyä siellä Etelä-Pohojanmaalla, mummolassa, itsekin kolttosia tekemässä kesäisin.
Omenavarkaissa muutaman kerran :=))

kitikatti kirjoitti:

kerrottavana, ettet kuitenkin olis joku kirjailija, salanimellä täällä kuljet?

Kerro terveisiä Tiitulle:))

Ei ollakaan rookattu isohon aikahan ku ollu täs kaikenlaasta tohinaa. Se tämä ja nämä kesääset ehtoot panoo olemahan ulukona ja siellä on päivän päätteeksi vaikka minkämoosta työtä ja touhua. Ja kivaahan soon omaas markilla myllätä ja nikkaroora mitä ny milloonki. Minulla on täs pihaas sellaanen ikivanha pienikokoonen luhtiaitta, se pitää tälle sulalle saara uutehen maalihin. Maalit on jo, ku vaan sais seinähän. No eiköhän sekiin onnistu, nua naapurien ukoot on luvannehet tulla kökkähän (talakoosihin)
Katto siinä onki hyvä, tehtihin silloon ku se tähän siirrettihin. Museovirastosta kysyin sen kattomateriaalin, sanoovat jotta päre tai huopakatto nuan vanhaan rakennuksehen on ne ainuat oikiat. Siellä vualiaases on vuosiluku 1843, niin vanha se ainaki jo on, voi olla vanhempiki.
Pyöräälemäs ollahan kans liioon käyty. Tuiitu kulta istuu siinä ohojaustangoos olevas koriis ja katteloo ja ihimettelöö siitä maaliman menoa ja vastahan tulijoota.
Tänä ehtoona nähtihin jänis juosemas ja kyllä Tiitu kattoo tarkasti ja veti ittiään oikeen lairaan ylitte jotta näköö tarkemmin. Sanoon sille notta sukulaasia siellä menöö ja jalaanvilijaas ja virkamatkoollansa, tarpehelliset ja tärkiät asiat mielessänsä.
Lapsuuresta on aina kivaa puhua ja kirijoottaa, sellaasta aineellisti köyhempäähän se silloon oli ja lämpsähousuun persuuksiis ja polovilla oli paikka paikaas kiinni ja päällekkäänki usiasti.
Tyytyvääsiä oltihin ja äitivanha köksääli pöytähän suuhun pantavaa jotta ei trengänny nälissään maata mennä. Silloonhan sitä on köyhä rikas ku on vatta täynä ruokaa, koti siinä mettän siimeksees ja ilta ongella hyvä syönti. Mikääs soon miehen eläessä.
Hyvä silloon ja hyvä nykkin, eihän kaikkia oo mutta trenkää kaikkia ihimisen saarakkaan.
Tyytyvääsiä ollahan rakkahan Tiitu kullan kans ja se riittää.
Hyvää ja levollista yötä Sinulle kitikatti. Enkeli siihen sänkysi vierehen.
terv. seppä ja nukkuva Tiitu pikkuunen, soon taas huomenna arkipäivä ja pitää olla varahin aloottamas taas uutta päivää. Kuorma-autohon oliis jarruremonttia luvaas, hyvä niin, ku siitä lähtöö se joka päiväänen leipä.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Ei ollakaan rookattu isohon aikahan ku ollu täs kaikenlaasta tohinaa. Se tämä ja nämä kesääset ehtoot panoo olemahan ulukona ja siellä on päivän päätteeksi vaikka minkämoosta työtä ja touhua. Ja kivaahan soon omaas markilla myllätä ja nikkaroora mitä ny milloonki. Minulla on täs pihaas sellaanen ikivanha pienikokoonen luhtiaitta, se pitää tälle sulalle saara uutehen maalihin. Maalit on jo, ku vaan sais seinähän. No eiköhän sekiin onnistu, nua naapurien ukoot on luvannehet tulla kökkähän (talakoosihin)
Katto siinä onki hyvä, tehtihin silloon ku se tähän siirrettihin. Museovirastosta kysyin sen kattomateriaalin, sanoovat jotta päre tai huopakatto nuan vanhaan rakennuksehen on ne ainuat oikiat. Siellä vualiaases on vuosiluku 1843, niin vanha se ainaki jo on, voi olla vanhempiki.
Pyöräälemäs ollahan kans liioon käyty. Tuiitu kulta istuu siinä ohojaustangoos olevas koriis ja katteloo ja ihimettelöö siitä maaliman menoa ja vastahan tulijoota.
Tänä ehtoona nähtihin jänis juosemas ja kyllä Tiitu kattoo tarkasti ja veti ittiään oikeen lairaan ylitte jotta näköö tarkemmin. Sanoon sille notta sukulaasia siellä menöö ja jalaanvilijaas ja virkamatkoollansa, tarpehelliset ja tärkiät asiat mielessänsä.
Lapsuuresta on aina kivaa puhua ja kirijoottaa, sellaasta aineellisti köyhempäähän se silloon oli ja lämpsähousuun persuuksiis ja polovilla oli paikka paikaas kiinni ja päällekkäänki usiasti.
Tyytyvääsiä oltihin ja äitivanha köksääli pöytähän suuhun pantavaa jotta ei trengänny nälissään maata mennä. Silloonhan sitä on köyhä rikas ku on vatta täynä ruokaa, koti siinä mettän siimeksees ja ilta ongella hyvä syönti. Mikääs soon miehen eläessä.
Hyvä silloon ja hyvä nykkin, eihän kaikkia oo mutta trenkää kaikkia ihimisen saarakkaan.
Tyytyvääsiä ollahan rakkahan Tiitu kullan kans ja se riittää.
Hyvää ja levollista yötä Sinulle kitikatti. Enkeli siihen sänkysi vierehen.
terv. seppä ja nukkuva Tiitu pikkuunen, soon taas huomenna arkipäivä ja pitää olla varahin aloottamas taas uutta päivää. Kuorma-autohon oliis jarruremonttia luvaas, hyvä niin, ku siitä lähtöö se joka päiväänen leipä.

Lue lisää

minunkin päivät kesäisin kulua, on siellä aina puuhaa, että ajan saa menemään mukavasti. Nyt olen pensaista marjoja pois kerännyt.

Hyvää yötä sinulle ja Tiitulle, nukkukaa hyvin:)

Yxitypy kirjoitti:

sun kani? :=))

Hyvin kerrottu tarina, johon antaa säväyksen tuo pohojanmaan tuttu murre :=))

Kyllä tuli usein käytyä siellä Etelä-Pohojanmaalla, mummolassa, itsekin kolttosia tekemässä kesäisin.
Omenavarkaissa muutaman kerran :=))

Lue lisää

Poika tarinoota niiltä kultaasilta lapsuus vuosilta, tuttuja ja turvallisia. Sellaasia elämän heleminauhan kerättyjä kultahippuja, kelepaahan niitä ny meirään kaikkien muistella.
Hyvää yötä Sinulle, Yxitypy, mennähän nukkumahan, luetahan vaikka jotaan taas sängyys, saarahan hyvä uni. Kirijootellahan huomenehtoolla taas sitten uusia tarinoota, vaikka nuoruuresta, tai mistä ny vaan.
terv. minä ja Tiitu kulta täältä suuren ja kotoosen lakeuren lairasta. Hei vaan.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Ei ollakaan rookattu isohon aikahan ku ollu täs kaikenlaasta tohinaa. Se tämä ja nämä kesääset ehtoot panoo olemahan ulukona ja siellä on päivän päätteeksi vaikka minkämoosta työtä ja touhua. Ja kivaahan soon omaas markilla myllätä ja nikkaroora mitä ny milloonki. Minulla on täs pihaas sellaanen ikivanha pienikokoonen luhtiaitta, se pitää tälle sulalle saara uutehen maalihin. Maalit on jo, ku vaan sais seinähän. No eiköhän sekiin onnistu, nua naapurien ukoot on luvannehet tulla kökkähän (talakoosihin)
Katto siinä onki hyvä, tehtihin silloon ku se tähän siirrettihin. Museovirastosta kysyin sen kattomateriaalin, sanoovat jotta päre tai huopakatto nuan vanhaan rakennuksehen on ne ainuat oikiat. Siellä vualiaases on vuosiluku 1843, niin vanha se ainaki jo on, voi olla vanhempiki.
Pyöräälemäs ollahan kans liioon käyty. Tuiitu kulta istuu siinä ohojaustangoos olevas koriis ja katteloo ja ihimettelöö siitä maaliman menoa ja vastahan tulijoota.
Tänä ehtoona nähtihin jänis juosemas ja kyllä Tiitu kattoo tarkasti ja veti ittiään oikeen lairaan ylitte jotta näköö tarkemmin. Sanoon sille notta sukulaasia siellä menöö ja jalaanvilijaas ja virkamatkoollansa, tarpehelliset ja tärkiät asiat mielessänsä.
Lapsuuresta on aina kivaa puhua ja kirijoottaa, sellaasta aineellisti köyhempäähän se silloon oli ja lämpsähousuun persuuksiis ja polovilla oli paikka paikaas kiinni ja päällekkäänki usiasti.
Tyytyvääsiä oltihin ja äitivanha köksääli pöytähän suuhun pantavaa jotta ei trengänny nälissään maata mennä. Silloonhan sitä on köyhä rikas ku on vatta täynä ruokaa, koti siinä mettän siimeksees ja ilta ongella hyvä syönti. Mikääs soon miehen eläessä.
Hyvä silloon ja hyvä nykkin, eihän kaikkia oo mutta trenkää kaikkia ihimisen saarakkaan.
Tyytyvääsiä ollahan rakkahan Tiitu kullan kans ja se riittää.
Hyvää ja levollista yötä Sinulle kitikatti. Enkeli siihen sänkysi vierehen.
terv. seppä ja nukkuva Tiitu pikkuunen, soon taas huomenna arkipäivä ja pitää olla varahin aloottamas taas uutta päivää. Kuorma-autohon oliis jarruremonttia luvaas, hyvä niin, ku siitä lähtöö se joka päiväänen leipä.

Lue lisää

Ei ne siellä museovirastossa kertoneet, että paree jättää ulkomaalaukset seuraavaan kevääseen.
OLet pahasti jälkijunassa!

ja pesäspallo olivat tosiaan munkin suosikkipelejä.

Meinas unohtua myös sokkosilla olo. Se vasta jännää oli :=))

Nukeilla en minäkään kovin paljon leikkinyt, kun leikkikaverit oli suurimmaks osaks poikia :=))

Yxitypy kirjoitti:

ja pesäspallo olivat tosiaan munkin suosikkipelejä.

Meinas unohtua myös sokkosilla olo. Se vasta jännää oli :=))

Nukeilla en minäkään kovin paljon leikkinyt, kun leikkikaverit oli suurimmaks osaks poikia :=))

Lue lisää

edes kakaroita joitten kanssa leikkiä!
piti vaan lukea.

siellä ollut kirjoitti:

edes kakaroita joitten kanssa leikkiä!
piti vaan lukea.

niin köyhä kylä sijaitsee?
Eikös meidän syntymäaikoihin lisääntyminenkin ollut runsaampaa, kuin nykyisin :=))

Mitäs kirjoja sitä tuli sitten luettua? Mun lempikirjat olivat silloin Enid Blytonin kirjat :=))

Yxitypy kirjoitti:

niin köyhä kylä sijaitsee?
Eikös meidän syntymäaikoihin lisääntyminenkin ollut runsaampaa, kuin nykyisin :=))

Mitäs kirjoja sitä tuli sitten luettua? Mun lempikirjat olivat silloin Enid Blytonin kirjat :=))

Lue lisää

vaan eri nimillä. Hippasta, ruutuhyppelyä, piilosilla, kauppaleikkejä, pallopelejä, majojen tekoa ja puissa kiipelyä. Ladossakin tuli urheiltua ja putosin orsilta alas niin että tähdet vilisi silmissä. Ison koivun alla leikimme opettajaa. Opettajalla oli karttakeppi ja äidin korkeakorkoiset kengät jalassa. Pihistimme ne vintltä salaa äidin aarrelaatikosta. Tukkapöllyä tuli kun äiti pääsi jyvälle. Urheilimme paljon. Naapurusten lapset oli myös meillä. Isä teki pihalle pituushyppypaikan ja korkeushyppytelineen.
Heinäpelloilla pidimme juoksukilpailuja. Juoksimme saran päästä päähän, joskus avojaloin.
Keksimme kaikenlaisia kilpailuja. Kerran kilpailimme siitä, kuka pystyy syömään raakaa raparperiä irvistämättä. Naruhyppely oli tyttöjen leikki.
Kirjoja luimme paljon. Koulun kirjastosta sai lainata rajoitetusti kirjoja. Johtajaopettaja stoppasi jos oli hänen mielestään sopimaton. Muistan aloittaneeni Tammen kultaisista kirjoista, Viisikot ahmin, nuorten toivekirjaston kirjasarja tuli tutuksi ja hieman isompana Angelicat.
Aku Ankka tuli hieman myuöhemmin. Tappelimme siitä kuka sen saa ekana lukea. Isä teki kompromissin. Tilasi Akun omalla nimellä.

Yxitypy kirjoitti:

ja pesäspallo olivat tosiaan munkin suosikkipelejä.

Meinas unohtua myös sokkosilla olo. Se vasta jännää oli :=))

Nukeilla en minäkään kovin paljon leikkinyt, kun leikkikaverit oli suurimmaks osaks poikia :=))

Lue lisää

teelika mentten ... tai maalari maalasi taloa, sinistä ja punasta.. Näin laskettiin, et kuka jäi etsimään, kun kuurupiiloa leikittiin.
Samoin kaksitoista tikkua laudalla, huom! 12.
Just yks päivä mun serkun kanssa muisteltiin ja ihmeteltiin, et mihin ne kaksi tikkua on kadonnut, kun nykyään puhuvat vain kymmenestä.
Leikin nukeilla. Joka ilta etsin kaikki nuket, siis pienempänä, niitä oli paljon ja en voinut käydä nukkumaan, ennen kuin kaikki nuket oli peitelty ja suukoteltu nukkumaan. Hoivavietti ilmeisesti ollut voimakas jo pienestä.
Narua hypättiin joka kevät ja palloa pelattiin seinään, harvemmin kahdella pallolla.
Nelkkiä ja pesistä, perspalloa, väriä,arvausleikkejä ja sitte kiiltsikoilla sumplivihkoa, oliko muilla sellasta.
Paperinukeilla myös. Niitä leikeltiin ja yritettiin joskus itsekin piirtää jotain vaatteita. Myös ihan kankaasta tehtiin nukeille vaatteita.
Näytelmiä ja vaikka mitä. Kesäisin tyttöjen kanssa kerättiin kukkia ja tehtiin kauniita kimppuja ja käytiin myymässä ovelta ovelle.
Twist tuli vasta pikkusiskojen aikaan, joten sitä en pelannut.
Ei yhtäänb hetkeä ollut, että ei olis ollut mitään tekemistä ja tylsää. Ulkoa ei millään olis malttanut mennä sisälle, kun aina oli joku leikki kesken.
Joka talvi tehtiin komeat lumilinnat ja siellä pidettiin majaa. Poltettiin kynttilöitä ja kynttilän liekissä muka paistettiin makkaraa.
Kyllä oli hyvää se pikkusen päästä nokeentunut makkara.
Mäkeä laskettiin isolla porukalla ja vaikka mitä.
Asuin kerrostalossa, missä oli paljon saman ikäsiä lapsia ja kivaa oli.

Yxitypy kirjoitti:

niin köyhä kylä sijaitsee?
Eikös meidän syntymäaikoihin lisääntyminenkin ollut runsaampaa, kuin nykyisin :=))

Mitäs kirjoja sitä tuli sitten luettua? Mun lempikirjat olivat silloin Enid Blytonin kirjat :=))

Lue lisää

...ja kaikki kirjat mitä ikinä koulunkirjastosta sain, kahlasin alusta loppuun, viisikoista lähtien, tex willwerit,korkeajöännitykset ja cottonit tietenkin, täällä pohjan tähden alla...koko kirjo,äiti kantopi kaupungin kirjastosta lisää...ja jos ei muuta ollut, hiihdin kioskille sunnuntaina ja ostin hesarin, se maksoi viiskytäpenniä silloin...aatella, maalla sellanen lehti ja oisko ollu sunnuntain hesari keskiviikkona paikalla...ootas oisko ollu 5lasta koko kylässä, ei siinä paljoa pelattu ei...tanssi-ikäisiä oli kyllä ja ihan vauvoja...mut ei leikki-kavereita ei prkl...ei ole mulla lapsuudenajan parasta kaveria ei!

Juuh, aika erikoinen olin :=))

Joo.. tuo aloitus oli vähän vääränlaisesti kyhätty.

Kait sitä olis silloinkin leikkinyt tietsikalla, jos sellanen ois ollut, mutta onneksi ei ollut.
Tässähän sitä tietsikalla leekataan sitten nyt :=))

Olihan se töllö. Tai hankittiin kun olin about 10v.. Siitä ei kylläkään saanut katsoa ainakaan kotimaisia elokuvia, kun olivat niin "syntisiä" (k.15v.)
Niissä kun suudeltiin, mentiin piikojen aittaan, jonka jälkeen näytettiin taivasta :=)))

Saihan sitä onneks kattoo Mustan Orin, ja Lassien :=))

...Pökö-Einarin (vanha papparainen) yllytyksestä. Hän väitti, että kun laittaa harakanpesään munien keskelle tikun pystyyn, niin että harakka ei voi "istua" hautomaan, se munii lisää niin paljon munia, että tikku ei enää häiritse. Joopajoo. Aina se harakka sai sen tikun nokallaan kiskottua pois. Sitten kiusattiin Pökö-Einaria. Huudeltiin: "Pökö-Einari on valepukki!" Ja joku meitä vielä neuvoi kiusaamaan "paremmin". Meidän piti (talvella) huuttaa: "Pökö-Einarilla on vinkkelissä!". Suurena miehenä tajusin mä sen, jotta mikä siellä vinkkelissä oli... vai tajuisnkohan?
(Viinkkeli = huopatossu)

torivahti kirjoitti:

...Pökö-Einarin (vanha papparainen) yllytyksestä. Hän väitti, että kun laittaa harakanpesään munien keskelle tikun pystyyn, niin että harakka ei voi "istua" hautomaan, se munii lisää niin paljon munia, että tikku ei enää häiritse. Joopajoo. Aina se harakka sai sen tikun nokallaan kiskottua pois. Sitten kiusattiin Pökö-Einaria. Huudeltiin: "Pökö-Einari on valepukki!" Ja joku meitä vielä neuvoi kiusaamaan "paremmin". Meidän piti (talvella) huuttaa: "Pökö-Einarilla on vinkkelissä!". Suurena miehenä tajusin mä sen, jotta mikä siellä vinkkelissä oli... vai tajuisnkohan?
(Viinkkeli = huopatossu)

Lue lisää

Enpä oisi uskonut, - kannatti elää tämäkin päivä :)

Yleensä me joko syötettiin harakan poikanen halki, tai otettiin pesästään liian aikaisin, "karvattomana".. - eihän se eistyny elolle.
Pikkusiskoni oli etosa räkätin pesillä, naapurimme viimein hermostui ja kieli hänestä-, sekä veljestäni vanhemillemme, ei linnuilla kuulemma ollut pesimärauhaa.

Semmoisia leikkejä meillä, niinkuin nyt yleensä mailla oli, - ja heinänteon välillä..

Nukkeja ei ollut, enkä mie niistä välittänytkään, sitten kun äiti semmoiset teki, en koskaan halunnut leikkiä kotia tms.

Nimetön kirjoitti:

Enpä oisi uskonut, - kannatti elää tämäkin päivä :)

Yleensä me joko syötettiin harakan poikanen halki, tai otettiin pesästään liian aikaisin, "karvattomana".. - eihän se eistyny elolle.
Pikkusiskoni oli etosa räkätin pesillä, naapurimme viimein hermostui ja kieli hänestä-, sekä veljestäni vanhemillemme, ei linnuilla kuulemma ollut pesimärauhaa.

Semmoisia leikkejä meillä, niinkuin nyt yleensä mailla oli, - ja heinänteon välillä..

Nukkeja ei ollut, enkä mie niistä välittänytkään, sitten kun äiti semmoiset teki, en koskaan halunnut leikkiä kotia tms.

Lue lisää

kumma höperö tämä Suomi 24 nen, miksi tämä kommenttini tuli "nimetön" -nikillä, vaikka mie laitoin reilusti omani tuohon..joku tässä nyt tökkii..kirjekin hävisi - taas..:(

Pirrejuupas kirjoitti:

kumma höperö tämä Suomi 24 nen, miksi tämä kommenttini tuli "nimetön" -nikillä, vaikka mie laitoin reilusti omani tuohon..joku tässä nyt tökkii..kirjekin hävisi - taas..:(

Lue lisää

voi suomi24:ssa sattua. Joskus niin käynyt minullekin.

Vinkkelit jalassa sitä lapsena talvet juostiin :=))

Kyllä huopatossut on samat ku vinkkelit :=))

Yxitypy kirjoitti:

voi suomi24:ssa sattua. Joskus niin käynyt minullekin.

Vinkkelit jalassa sitä lapsena talvet juostiin :=))

Kyllä huopatossut on samat ku vinkkelit :=))

Lue lisää

ne siis ovat, miksihän vinkkelit?
Täällä vinkkeli on mutka :), tai toinen suunta/vinkkeli katsoa tarkasteltavaa asiaa :)

Pirre* kirjoitti:

ne siis ovat, miksihän vinkkelit?
Täällä vinkkeli on mutka :), tai toinen suunta/vinkkeli katsoa tarkasteltavaa asiaa :)

ole melkoiset vinkkelit?

Oisko suoraan pötköön tehty vinkkeli nilkkaan?

torivahti kirjoitti:

...Pökö-Einarin (vanha papparainen) yllytyksestä. Hän väitti, että kun laittaa harakanpesään munien keskelle tikun pystyyn, niin että harakka ei voi "istua" hautomaan, se munii lisää niin paljon munia, että tikku ei enää häiritse. Joopajoo. Aina se harakka sai sen tikun nokallaan kiskottua pois. Sitten kiusattiin Pökö-Einaria. Huudeltiin: "Pökö-Einari on valepukki!" Ja joku meitä vielä neuvoi kiusaamaan "paremmin". Meidän piti (talvella) huuttaa: "Pökö-Einarilla on vinkkelissä!". Suurena miehenä tajusin mä sen, jotta mikä siellä vinkkelissä oli... vai tajuisnkohan?
(Viinkkeli = huopatossu)

Lue lisää

Meillä päin taas pilkattiin lapsena niitä, joilla oli huopikkaat jalassa, et "kipinät lentelee".

Nimetön kirjoitti:

Enpä oisi uskonut, - kannatti elää tämäkin päivä :)

Yleensä me joko syötettiin harakan poikanen halki, tai otettiin pesästään liian aikaisin, "karvattomana".. - eihän se eistyny elolle.
Pikkusiskoni oli etosa räkätin pesillä, naapurimme viimein hermostui ja kieli hänestä-, sekä veljestäni vanhemillemme, ei linnuilla kuulemma ollut pesimärauhaa.

Semmoisia leikkejä meillä, niinkuin nyt yleensä mailla oli, - ja heinänteon välillä..

Nukkeja ei ollut, enkä mie niistä välittänytkään, sitten kun äiti semmoiset teki, en koskaan halunnut leikkiä kotia tms.

Lue lisää

vinkkelitossuilla minäki oon juoksennellu, kun pohja meni puhki isä paikkasi maitoliimalla paikat.

huopikkaat kirjoitti:

ole melkoiset vinkkelit?

Oisko suoraan pötköön tehty vinkkeli nilkkaan?

tietenkin..siitähän se kai tuo nimikin, enpä oisi uskonut :)

entinen rekattu kirjoitti:

Meillä päin taas pilkattiin lapsena niitä, joilla oli huopikkaat jalassa, et "kipinät lentelee".

...eräästä sota-ajan kupletista:

Uraliin, Uraliin
vanjat juoksee
tossut tulta lyö...

torivahti* kirjoitti:

...eräästä sota-ajan kupletista:

Uraliin, Uraliin
vanjat juoksee
tossut tulta lyö...

opettavat lapsilleen pilkat.

Anskuliini kirjoitti:

vinkkelitossuilla minäki oon juoksennellu, kun pohja meni puhki isä paikkasi maitoliimalla paikat.

Meillä isä liimasi maitoliimalla heti uutena nahkapohjat hoppatossuihin, niin ei päässyt puhkeamaan ennenaikojaan. (Meilläpäin puhuttiin hoppatossuista).

entäs kun etupyörä upposi, oliko sittenkin eliittiä.. hi..

Pirre* kirjoitti:

entäs kun etupyörä upposi, oliko sittenkin eliittiä.. hi..

..hankikantosilla. Hankikantosilla suksetkin lensivät eteenpäin, ei tarvinut kun lykkiä tasatahtiin :)

t.l. kirjoitti:

..hankikantosilla. Hankikantosilla suksetkin lensivät eteenpäin, ei tarvinut kun lykkiä tasatahtiin :)

mutta joskus hanki petti yllättäin, ja silloin ei hyvä periny..:/ Nokka ruvella sieltä piti nousta..

Suksilla hiihdän vieläkin hangilla, ja se on kyllä extrakivaa..:)

Pirre* kirjoitti:

entäs kun etupyörä upposi, oliko sittenkin eliittiä.. hi..

jos sattui ajamahan hirvenkusemaan. Ja komiasti kaarella lennettiin sarvien, sen pyörän, yli.

Laskettiin pulkalla alas rintamamiestalon rappusia.

Istuttiin hankeen ja pissattiin - kenellä tuli isoin läntti, oli voittaja.

Tutkiskeltiin toistemme varustuksia - hyi meitä pieniä uteliaita syntisiä.

Lääkärileikkejä..

Katkottiin sukset itsetehdyissä hyppyrimäissä.

Hypittiin alas lumihankeen autotallin katolta, kun isommatkin kerta. Lunta oli niin paljon, että isiä tarvittiin apuun esiinkaivamishommissa.

Tulitikkuja kokeiltiin ja meinattiin polttaa yhtä sun toista aikuisten mielestä arvokasta.

Pidettiin hautajaisia maasta löydetyille matoisille lintuvainaille. Ristit ja kaikki.

Oijoi- kylläpä tässä alkoi muistiin palailemaan niin paljon kaikkea kivaa -ja vähemmänkin kivaa- mitä tuli tehtyä.

Nykykäsitysten mukaan lapsuuteni taisi olla hyvinkin virikkeellinen.