Heips!
Olen nyt uudessa suhteessa joka kestänyt 4kk, exän kansa olin yli 6 vuotta. Asun nyt ensimmäistä kertaa yksin ja seurustelen miehen kanssa joka on hyvin erillainen kuin exäni.
Ihan kamalasti pyörii ajatuksia päässä, varsinkin yksin ollessani. Entisessä suhteessa en koskaan ollut mustasukkainen tai epäileväinen, edes vaikka olisi ollut aihetta. En myöskään juuri koskaan ikävöinyt exää. Nykyään mietin jatkuvasti onko mies yhtä tosissaan kuin minä ja miten pystyy sitoutumaan vain minuun kun on tottunut vaihtamaan naista joka baari illan jälkeen.
Pelkään että kyllästyy tai ettei koskaan halua mennä eteenpäin. Näemme vain 2-3 kertaa viikossa ja silloinkin usein vain muutaman tunnin.
Miehelle tuntuu riittävän tämä tapaamismäärä, vaikka sanookin ikävöineensä, aina kun nähdään. Minulle se on aivan liian vähän ja jatkuvasti kaipaan miehen läheisyyttä. Koskaan ei pyydä jäämään viereensä yöksi vaan minä saan aina olla se joka pyytää. Sanoo kuitenkin rakastavansa...
Varmaan ihan normaalia että ajatellaan erilailla, varsinkin kun mies ollut sinkku jo pari vuotta ja minä pitkässä suhteessa...mitä mieltä olette? Milloin pitäisi huolestua?
Olen nyt uudessa suhteessa joka kestänyt 4kk, exän kansa olin yli 6 vuotta. Asun nyt ensimmäistä kertaa yksin ja seurustelen miehen kanssa joka on hyvin erillainen kuin exäni.
Ihan kamalasti pyörii ajatuksia päässä, varsinkin yksin ollessani. Entisessä suhteessa en koskaan ollut mustasukkainen tai epäileväinen, edes vaikka olisi ollut aihetta. En myöskään juuri koskaan ikävöinyt exää. Nykyään mietin jatkuvasti onko mies yhtä tosissaan kuin minä ja miten pystyy sitoutumaan vain minuun kun on tottunut vaihtamaan naista joka baari illan jälkeen.
Pelkään että kyllästyy tai ettei koskaan halua mennä eteenpäin. Näemme vain 2-3 kertaa viikossa ja silloinkin usein vain muutaman tunnin.
Miehelle tuntuu riittävän tämä tapaamismäärä, vaikka sanookin ikävöineensä, aina kun nähdään. Minulle se on aivan liian vähän ja jatkuvasti kaipaan miehen läheisyyttä. Koskaan ei pyydä jäämään viereensä yöksi vaan minä saan aina olla se joka pyytää. Sanoo kuitenkin rakastavansa...
Varmaan ihan normaalia että ajatellaan erilailla, varsinkin kun mies ollut sinkku jo pari vuotta ja minä pitkässä suhteessa...mitä mieltä olette? Milloin pitäisi huolestua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suhteenne on minusta vielä todella tuore.Sinun pitää nyt ensin opetella luottamaan ja vain odotella mitä tuleman pitää.
Itselläni oli aikapitkälle samat mietteet, kun seurustelimme mieheni kanssa.Suunnilleen sama määrä tapaamisia viikossa, erona se että minä olin se joka kävi miehen luona, hän ei käynyt minun kotonani kuin vasta noin puolen vuoden seurustelun jälkeen.
Minulle tämä oli ensimmäinen suhde, kun taas mieheni oli seurustellut usein ja on minua vanhempi.Koko ajan mielessä askaroi, että onkohan se nyt jonkun toisen kanssa, riitänkö minä ja se että onko se yhtä tosissaan tässä kuin minä.
Kyllä kaikki meni lopulta hyvin, mutta monta unentonta yötä siinä meni minulla ja monta itkuista päivääkin.Nyt saan muistella niitä aikoja hymyllä, kaikki oli sen arvoista.
Älä liikaa pyöritä asioita päässäsi, juttele kaverisi kanssa ja kerro kuinka tunnet.Älä kuitenkaan painosta, ja miehet monesti vaan ajattelee eritavalla kuin me naiset, ei kannata miettiä pilkulleen mitä ne sanoo, saattavat sanoa vahingossa aivan muuta kuin tarkoittavat.Ja sitten me naiset analysoidaan se mielessämme ihan joksikin muuksi!Teemme itsellemme aivan suotta pahan olon.
Jos tämä on sinulle ensimmäinen suhde erosi jälkeen, niin ymmärrettävästi reagoit todella tunteella. Kaipaat läheisyyttä ja ikävöit. Mies on ollut sinkkuna jo kauemmin ja siten käynyt varmasti läpi jo sen ekan suhteen eron jälkeen. Näyttäisi siltä että mies haluaa pitää vapautensa. Rakastaa sinua varmasti, mutta kuten sanoit ei ehkä ole valmis etenemään kovinkaan nopeasti. On tottunut elämään vapaana ja uuden tiiviin suhteen aloittaminen on vaikeaa. Toisaalta 4kk seurustelu ei vielä anna koko kuvaa. Anna ajan kulua ja katso mitä tapahtuuu.
Olet vain tottunut vanhassa suhteessasi siihen että näät toista joka päivä.
Joten uusi suhde ja uudet kuviot ovat varmasti shokeeraavaa. Etene sinäkin pienin askelin. Sinä tarvitset nyt hieman itsenäistymistä ennenkuin voit aloittaa ihan kunnolla uutta.
Ehkä tämä mieskin ajattelee sinun parastasi, ja haluaa sinun tarvitsevan tilaa.
Kerro hänelle mikä sinua pelottaa, niin se helpottaa. Aloita vaikka kysymällä jaksaisiko hän kuunnella hetken, sillä sinulla olisi tärkeää asiaa. Jos hän sinua rakastaa, hän myös kuuntelee mielellään.
pitäisin tilannetta epänormaalina. kun ihastutaan, halutaan olla koko ajan yhdessä. naidaan kuin kaniinit, pussaillaan, ollaan koko ajan likikkäin ja lähekkäin, puhutaan ja tutustutaan.olette tunteneet 4kk ja näette 2-3 krt viikossa ja parintunnin ajan. eli seksin ajan, niinkö?
miehellä voi olla monta muutakin rautaa tulessa ja silloin keskittyminen yhteen jää. tai sitten ei ole yhtä ihastunut kuin sinä. rakkaudesta ja ikävästä on helppo puhua, mutta entä teot? onko niitä? kun on ihastunut haluaa nähdä, vaikka oma mukavuus kärsisi.
älä laske tuon miehen varaan mitään, vaan katsele ympärillesi.