Olen 28-vuotias, kohta kahden lapsen äiti. Esikoistyttäreni on vauvan syntyessä 1 v 9 kk, ja olen suunnitellut pitäväni molemmat lapset kotona tämänkin äitiysloman ajan ja mahdollisesti pidempäänkin.
Kun vauva tulee taloon, lisäkädet olisivat kuitenkin varmasti tarpeen. Aviomieheni pitää toki isyyslomansa, mutta heti vauvan synnyttyä hänen olisi kannattavaa käydä töissä muutama kriittinen päivä helpottaakseen loppuvuoden työrutiineja.
Olisiko siis tyhmää, jos pyytäisin anoppiani avuksi vauvanhoitoon ja esikoisen kaitsemiseen muutamaksi päiväksi. Hän voisi olla meillä, auttaa ehkä hieman pyykinpesussa ja ruuanlaitossa jne. Varsinkin jos synnytys ja siitä toipuminen on yhtä tuskaista kuin viimeksi, lisätyövoima ei olisi pahitteeksi, jotta saisin itseni kuntoon.
Esikoiseni tuntee kyllä mummunsa hyvin, ja hän on ollut mieheni kanssa mummulassa kaksinkin, kun minä olen hoitanut opintoni loppuun ja tarvinnut lukurauhaa. Myös minä tulen toimeen anoppini kanssa ihan normaalisti. Oma äitinikin haluaa tulla tietysti auttamaan, kun töiltään ehtii. Anoppini on kuitenkin eläkkeellä ja pääsisi periaatteessa paikalle milloin tahansa.
Viitsiikö siis tuollaista apua pyytää? Miten te suhtautuisitte tuollaisen avun antamiseen, jos pääsisitte paikalle ja kyse olisi POIKANNE perheestä? Tuleeko sellainen olo, että onpa avuton miniä kun ei pärjää itsekseen? Siitä nyt ei ole kuitenkaan kyse, sillä lapsia suunnitellessamme laskimme kaiken ensisijaisesti oman avun varaan.
Kun vauva tulee taloon, lisäkädet olisivat kuitenkin varmasti tarpeen. Aviomieheni pitää toki isyyslomansa, mutta heti vauvan synnyttyä hänen olisi kannattavaa käydä töissä muutama kriittinen päivä helpottaakseen loppuvuoden työrutiineja.
Olisiko siis tyhmää, jos pyytäisin anoppiani avuksi vauvanhoitoon ja esikoisen kaitsemiseen muutamaksi päiväksi. Hän voisi olla meillä, auttaa ehkä hieman pyykinpesussa ja ruuanlaitossa jne. Varsinkin jos synnytys ja siitä toipuminen on yhtä tuskaista kuin viimeksi, lisätyövoima ei olisi pahitteeksi, jotta saisin itseni kuntoon.
Esikoiseni tuntee kyllä mummunsa hyvin, ja hän on ollut mieheni kanssa mummulassa kaksinkin, kun minä olen hoitanut opintoni loppuun ja tarvinnut lukurauhaa. Myös minä tulen toimeen anoppini kanssa ihan normaalisti. Oma äitinikin haluaa tulla tietysti auttamaan, kun töiltään ehtii. Anoppini on kuitenkin eläkkeellä ja pääsisi periaatteessa paikalle milloin tahansa.
Viitsiikö siis tuollaista apua pyytää? Miten te suhtautuisitte tuollaisen avun antamiseen, jos pääsisitte paikalle ja kyse olisi POIKANNE perheestä? Tuleeko sellainen olo, että onpa avuton miniä kun ei pärjää itsekseen? Siitä nyt ei ole kuitenkaan kyse, sillä lapsia suunnitellessamme laskimme kaiken ensisijaisesti oman avun varaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kysy vaan apua. Meidän suvussa on ihan tapana, että mummo tulee auttelemaan vauvaperheeseen vaikka just viikoksi.
Tottakai voit pyytää. Uskoisin hänen jopa ilahtuvan kun voi olla avuksi.Kaikkea hyvää sulle ja perheellesi.
Näiden sivujen textien perusteella ei kannata elämäänsä järjestellä ;).
Jos sinulla on suhteet anoppiisi normaalilla tasolla voit tietenkin kääntyä hänen puoleensa apua tarvitessasi.
Tottakai hän auttaa, omien kykyjensä mukaan :) onhan kyse hänen lapsensa perheen hyvinvoinnista.
Riippuu tietysti ihmisestä. Minä lähtisin apuun ilman muuta, ja olisin mielissäni että voisin olla avuksi. Uskon että useimmat anopit ovat myös niin innoissaan uudesta vauvasta että ovat vain onnellisia jos pääsevät mukaan touhuun. Minulla oli aikoinaan äiti auttamassa kolmen vauvani ensimmäiset päivät, ja oli ihanaa kun oli kokeneempi nainen apuna ja myös juttelemassa kaikista vauvantuloon liittyvistä asioista. Mieshän on siinä aika avuton kuitenkin...... ;)
Oi, olisin ikionnellinen jos miniäni osoittaisi
minua kohtaan noin suurta luottamusta.
olisin todella otettu ja onnellinen tuollaisen avun pyynnöstä. Oma miniäni ei kuitenkaan koskaan sallisi minun tekevän mitään kotitöitä kotonaan. Mieluummin hän vaikka ns. hukkuu paskaan kuin antaa anopin vaikkapa tiskata tai imuroida saatika pestä pyykkiä ja järjestellä paikkoja.
jos teillä on tilaa, välit kunnossa ja anopin muuten mahdollista tulla.
Kannattaa pyytää ja ottaa vastaan kaiken mahdollisen avun. Se ei ole keneltäkään pois ja antaa teille paremmat mahdollisuudet selvitä työntäyteisestä alusta
Anoppina olen ollut mielissäni aina, kun olen voinut auttaa nuoria ja hoitaa lapsia. Tuntuu, kuin laittais rahaa pankkiin tulevaisuutta varten.
Onnea teille :)
Minä olen onnekseni saanut auttaa jokaista miniääni lastenhoidossa ja synnytyksien jälkeen kotitöissäkin. Ja olen ollut hyvin imarreltu, että apuni on kelvannut.
Pyydä nätisti anoppia apuun. Jokainen kunnollinen nainen osallistuu mielellään voimiensa mukaan sukulaisnaisten auttamiseen, ainakin meidän suvussa.
Hei!
Kysyppä aivan rauhallisin mielin apua anopiltasi. Me mummit ja vaarit olemme sitä varten, että autamme lapsiamme ja lastenlapsiamme kun on tarpeen. On myös hyvä että itse kysyt onko mahdollista saada apua, koska silloin ei tule anopille tunne, että tuppautuu liikaa teidän perheenne asioihin. Uskon, että se on myös anopillesikin kunnia-asia että saa olla apuna. Sinun ei myöskään tarvi tuntea, että olisit avuton vaan minusta olet vastuullinen lapsiisi nähden kun huomioit myös vanhemman lapsesi hyvinvoinnista. Onhan niin, että pieni vauva vie tosi paljon energiaa äidiltä ja vanhempi lapseikin on iässä, jossa vanhemmilta vaaditaan tosi paljon jaksamista. Iloista odotusta ja rohkeasti apua isovanhemmilta pyytämään.